Minulla on jotenkin semmoinen tuntuma, että noita X-tunnuksia ei olisi vielä 1970-luvullakaan käytetty. Ne ilmestyivät siinä vaiheessa, kun Helsinkiin tuli ns. pikalinjoja (en muista vuotta, ehkä 80-luvun alkupuolta), jotka ajelivat lähiöstä X keskustaan pysähtymättä välipysäkeillä. Ainakin 70X, 77X, 94X, 84X, 96X muistuvat tällaisina linjoina hämärästi mieleen. Pikalinjat elivät jonkin vuoden mutta X-tunnukset jatkoivat elämäänsä poikkeusliikenteen tunnuksina. Vai muistaako joku päinvastaista?
Helsingin joukkoliikenneuutisia 1960-luvulta
- Viestiketjun aloittaja hsiitari
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 2 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 374
Pikalinjoja oli jo 1970-luvun lopulla, etupäässä Itä-Helsingissä.
Pikalinjoja ajettiin mainitsemiesi lisäksi ainakin Kannelmäkeen 42X, Puotilaan 91X, Myllypuroon 92X ja Mellunmäkeen 97X.
Jossakin vaiheessa pikaliikennettä saattoi olla myös Konalaan 39X, Pohjois-Haagaan 40X sekä Länsi-Pakilaan 66X
Pikalinjoja ajettiin mainitsemiesi lisäksi ainakin Kannelmäkeen 42X, Puotilaan 91X, Myllypuroon 92X ja Mellunmäkeen 97X.
Jossakin vaiheessa pikaliikennettä saattoi olla myös Konalaan 39X, Pohjois-Haagaan 40X sekä Länsi-Pakilaan 66X
Noiden 60-luvun uutisten ilmestymisen aikoihin vanhat ihmiset puhuivat vielä linjavaunuista, mikä on synonyymi sanalle linja-auto. Kirjassa "Sinisen bussin tarina - Stadin dösät 1936 - 1967" sivulla 15 on kuva Lauttasaareen ajaneen yölinjan "linjavaunun" lisäkilvestä, mikä oli rahastajan selän takana olevassa ikkunassa. Kilvessä lukee "Yövaunu - nattvagn; kaksinkertainen maksu - dubbel avgift. Lisäkilpi roikkui ketjujen varassa ikkunassa. Alempana ikkunassa oli teksti "45 mat. pass.". Tämä taas johtui Lauttasaaren vanhasta painorajoitetusta sillasta.
Menee hiukan ohi aiheen, mutta mikä sitten on ajoneuvo? Alun perin sillä on käsittääkseni tarkoitettu hevosen vetämiä rattaita, kärrejä, ym.
Viimeksi muokattu:
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,249
Kyllähän X-linjoja oli jo 1960-luvulla. Itse matkustelin paljonkin Tuusulantien suunnan äxsillä, joiden kaupungin puoleinen päätepysäkki oli Hakaniemen terminaalissa ratikkapysäkkien ja torin välissä.
1960-luvulla linjatunnuksessa oleva X-kirjain ei tarkoittanut pikalinjaa vaan sitä käytettiin Hakaniemen toria päätepysäkkinään pitävissä ruuhkavuoroissa. Kuinka ollakaan, sinikantisesta lehtileikevihostani löytyy myös sanomalehtiartikkeli Hakaniemen torista vuodelta 1966. Huomaa, että esim. Vantaalle meneviä linjoja nimitetään maaseutulinjoiksi. Vantaa oli silloin nimeltään Helsingin maalaiskunta. 1960- ja 1970-luvuilla autoliikenne Siltasaarenkadulta Hämeentielle kulki Hakaniemenrannan ja Hakaniemen torikadun kautta. Sörnäisten rantatie jatkui yksisuuntaisena (ajosuunta länteen) Hakaniemen hallin ja torin välistä Siltasaarenkadulle asti. Toria ympäröivät siten yksisuuntaiset kadut joka puolelta.
Hakaniemi – liikenteen pullonkaula ja hullunmylly
Linja-autolaiturien käyttö yhä ratkaisematta
Hakaniemen tori – pullonkaula ja hullunmylly ja ties mitä nimityksiä tälle liikeihmeelle on annettu. Joka tapauksessa torin järjestelyt nykyisellään eivät tyydytä enempää ajoneuvoliikennettä kuin jalankulkijoitakaan. Tänne on vaikea päästä, sanoo autoilija Hakaniemen taksiasemalta. Saa kiertää ainakin kilometrin, ennen kuin on omalla paikallaan. Kauhun paikka, toteaa jalankulkija. Suojateitä saa etsiä ja niilläkin on henki vaarassa. Tavallinen kulkija ei aina aavista, mitkä väylät ovat yhdensuuntaista liikennettä varten ja voi tulla ikävällä tavalla säikäytetyksi. Torin läpi syöksyvä autoliikenne kaarroksineen on pelottava jalankulkijan kannalta. Liikenne pyrkii ruuhka-aikoina juuttumaan tänne, todettiin kaupungin liikennesuunnitteluosastolta. Muutosta tarvittaisiin, mutta se tulisi liian kalliiksi.
Tuskin kukaan on tyytyväinen Hakaniemen toriin. Torikauppiaat on karkotettu kauemmas raitiotiepysäkeistä. Välissä ovat surullisen kuuluisat, kalliit ja miltei käyttämättömät bussilaiturit, joiden yli toriostoksilla kävijät saavat kompuroida kasseineen. Onko mitään parannusta näköpiirissä? Millaisia suunnitelmia on Hakaniemen seudun tulevaisuudesta – vai onko mitään?
Hakaniemen nykyinen järjestely on tosin parempi kuin aikaisempi, mutta yhä kasvavaa se ei enää tällaisenaankaan tyydytä, mainitsi osastopäällikkö Antti Koivu liikennesuunnitteluosastolta. Hakaniemen seutu on eräänlainen pullonkaula, johon liikenne varsinkin ruuhka-aikoina pyrkii juuttumaan. Toivottavaa olisi, että se pystyisi vetämään enemmän, mutta sen kapasiteetin lisääminen kysyisi huomattavia muutoksia. Heikkouksistaan huolimatta nykyinen suunnittelu on tarkoituksenmukaisin, mitä näissä oloissa voidaan ajatella.
Jalankulkutunnelit välttämättömiä
Huomattavaa parannusta merkitsee aikanaan se, kun seudulle saadaan jalankulkutunnelit, jatkoi osastopäällikkö Koivu. Ne olisivat suorastaan välttämättömiä, sillä nykyisellään Hakaniemi on vaikea paikka myös jalankulkijoille. Heidän sijoittamisensa erilliseen tasoon väljentäisi myös ajoneuvoliikennettä. Kauempana tulevaisuudessa ovat sitten ne järjestelyt, joihin liittyy metroaseman sijoittaminen Hakaniemeen. Torille joitakin vuosia sitten valmistuneet linja-autojen lähtölaiturit ovat kyllä käytössä, mutta ne pystyisivät palvelemaan paljon suurempaakin lähtöliikennettä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta on ehdottanut, että Hakaniemeen siirrettäisiin Rautatientorilta kaikki kaupungin ulkopuolelle suuntautuvat bussilinjat. Asian käsittely on kuitenkin vielä kesken ja siitä on esitetty erilaisia mielipiteitä. Hankkeen edistyminen on kiinni lähinnä Rautatientorin uudistamiseen tarvittavista määrärahoista, joita ei ole osoitettu ainakaan vielä ensi vuoden talousarvioon.
Nykyisin Hakaniemen bussilaitureilta lähtee vakinaisesti kaksi linjaa, liikennelaitoksen linja Töölö – Kallio – Hakaniemi sekä Turistiauton linja Hakaniemi – Kallio – Pohjois-Haaga. Lisäksi tänne on sijoitettu eräitä ruuhkavuoroja, sekä liikennelaitoksen että yksityisten.
Torimyynti tulee huomattavasti parantumaan, jos Hakaniemeen siirretään Rautatientorilta nykyisin lähteviä maaseutulinjoja. Silloinhan ostajamäärä Hakaniemessä kasvaa melkoisesti.
Bussien kuljettajat rahastamaan keväällä 1966
Helsingin Sanomat, 18.12.1965:
Bussien kuljettajat rahastamaan keväällä 1966
Helsingin liikennelaitoksen busseihin ryhdytään asentamaan ensi keväänä rahastuspöytiä, joihin kiinnitetään erityiset lipunmyynti- ja rahanvaihtolaitteet. Rahastuspöydät on tarkoitettu kuljettajien käyttöön, sillä myös Suomessa siirrytään vähitellen kuljettajarahastukseen.
Lipunmyynti- ja rahanvaihtolaitteet on tilattu Ruotsista, ja osa lipunmyyntilaitteista on jo tullut, kertoi ekonomi T. Nikula Helsingin kaupungin liikennelaitokselta. Busseissa ei niitä tosin vielä ole.
Laitteet tulevat sijaitsemaan bussin etuosassa kuljettajan oikealla puolella, ja ne nopeuttavat huomattavasti sekä kertalippujen että keväällä käyttöön otettavien uusien, lipunmyyntilaitteisiin soveltuvien 10 matkan sarjalippujen myyntiä. Nykyisinhän matkanteko viivästyy etenkin sellaisissa busseissa, joiden kuljettajat joutuvat rahastamaan.
Siirtyminen kuljettajarahastukseen tapahtuu asteittain. Rahastajia ei suinkaan eroteta virastaan; pois lähtevien tilalle vain ei oteta enää uusia, mainitsi ekonomi Nikula.
(Lähteenä on ollut Hesari 18.12.2016, HS 50 vuotta sitten lauantaina 18.12.1965)
Helsingin Sanomat, 18.12.1965:
Bussien kuljettajat rahastamaan keväällä 1966
Helsingin liikennelaitoksen busseihin ryhdytään asentamaan ensi keväänä rahastuspöytiä, joihin kiinnitetään erityiset lipunmyynti- ja rahanvaihtolaitteet. Rahastuspöydät on tarkoitettu kuljettajien käyttöön, sillä myös Suomessa siirrytään vähitellen kuljettajarahastukseen.
Lipunmyynti- ja rahanvaihtolaitteet on tilattu Ruotsista, ja osa lipunmyyntilaitteista on jo tullut, kertoi ekonomi T. Nikula Helsingin kaupungin liikennelaitokselta. Busseissa ei niitä tosin vielä ole.
Laitteet tulevat sijaitsemaan bussin etuosassa kuljettajan oikealla puolella, ja ne nopeuttavat huomattavasti sekä kertalippujen että keväällä käyttöön otettavien uusien, lipunmyyntilaitteisiin soveltuvien 10 matkan sarjalippujen myyntiä. Nykyisinhän matkanteko viivästyy etenkin sellaisissa busseissa, joiden kuljettajat joutuvat rahastamaan.
Siirtyminen kuljettajarahastukseen tapahtuu asteittain. Rahastajia ei suinkaan eroteta virastaan; pois lähtevien tilalle vain ei oteta enää uusia, mainitsi ekonomi Nikula.
(Lähteenä on ollut Hesari 18.12.2016, HS 50 vuotta sitten lauantaina 18.12.1965)