HelBin ongelmia

Saurilla täytyy olla kova halu olla puuttumatta HelBin ongelmiin, kun kommentit ovat tuollaisia. Tilanteen ikävä puoli on, että lasku jää Helsingin veronmaksajien maksettavaksi.

HelBin toiminnassa on nyt hälyttävää tappioiden jatkuva syveneminen, vaikka reaalinen hintataso nousee joka kilpailussa. Vika ei siis selvästikään ole hintatasossa vaan yrityksen omassa toiminnassa. Toivottavasti uusi toimitusjohtaja saa homman kuntoon.
 
Eilen ylen aikaisen uutiset kertoi helbin talousahdingosta sekä ensi syksynä uhkaavasta kuljettajapulasta jonka takia kaikkia vuoroja ei välttämättä saada ajettua (tämähän ei ole enää mitään uutta) Tämän aamun hesari otti myös kantaa helbin ongelmiin ja tiesi myös kertoa että veolia olisi pikkuhiljaa vetäytymässä kokonaan YTV-alueen liikenteestä koska liikenne ei tuota voittoa. Merkkejähän tästä jo on sillä elokuussa veolia menettää useita seutu ja espoon sisäisiä linjoja ja vuodenvaihteessa se ei ole enää mukana helsingin sisäisessä liikenteessä hävittyään linjat 51,52 ja 52A.
 
Tämän aamun hesari otti myös kantaa helbin ongelmiin ja tiesi myös kertoa että veolia olisi pikkuhiljaa vetäytymässä kokonaan YTV-alueen liikenteestä koska liikenne ei tuota voittoa.

Tämä on aika yllättävä siirto, kun ollaan oltu jo kauan mukana touhussa. Jos HelBiä ei olisi ja Veolia vetäytyisi, niin Concordia saisi määräävän markkina-aseman YTV-liikenteessä. Tosin kilpailijoita varmaankin tulisi lisää, jos voitot sillä alkaisivat nousta liian suuriksi. Tällä kilpailua lisäävällä elementillähän poliitikot perustelevat rahan syytämistä HelBiin vuodesta toiseen.
 
HelBin ongelma = markkinaosuuskilpailun ongelma

Minusta ei ole oikein moittia vain HelBiä, koska varsinainen ongelma on markkinaosuuskilpailu, johon kansainvälisillä konserneilla on ollut halua ja varaa monen vuoden ajan. Kun hintataso tämän vuoksi on alle tuotantokustannusten, HelB ei voi tehdä edes nollatulosta, olisi se sitten hyvin tai huonosti hoidettu yhtiö.

Jos ajatellaan kokonaisuuttaa, yhteiskunnan kustannukset seudun bussiliikenteestä ovat yksityisten yritysten veloittama liikenteen hinta + oman bussifirman veloittama liikenteen hinta + oman bussifirman tappioiden hinta. Kun todelliset tuotantokustannukset ovat tappiollinen liikenteen hinta + tappiot, yhteiskunnalle on nykyinen tilanne edullisempi kuin tuotantokustannukset kattava hintataso. Yksityisten firmojen tappiothan eivät tule yhteiskunnan maksettavaksi.

Yksityiset voivat periaatteessa haastaa HelBin tässä tilanteessa vaikka markkinaoikeuteen syyttäen sitä tarkoituksellisesta hintatason vääristämisestä. Sillä HelBin omistajan näkökulmasta on edullista tehdä alihintaisia tarjouksia, jotka pakottavat yksityisetkin tappiohinnoitteluun. Mutta tämä kanne tuskin menestyisi, koska järjestetty kilpailutus on hoidettu asiallisesti eivätkä yksityiset voi osoittaa, että he eivät itse tarjoaisi ja olisi tarjonneet samalla hintatasolla kuin HelB. Markkinataloudessa ei ole kielletty tekemästä tappiollisia tarjouksia, joten sellaisten teko tarjouskilpailuun muiden tarjouksien hintatasoa tietämättä on täysin laillista ja osa normaalia liiketoiminnan kilpailua. Siinä vain mitataan sitä, kenen rahkeet hintakilpailua kestävät.

YTV:n sisällä on toki todettava, että HelBin tappiollinen toiminta ja seudun hintatason alhaisuus ovat Espoolle ja Vantaalle pelkästään hyöty, Helsingille myös haitta. Helsinkihän maksaa nyt HelBin seutuliikenteen tappiot Espoon ja Vantaan eduksi. Mutta saattaa olla niin, että se on Helsingille edullisempaa kuin siirtyminen kustannuksia vastaavaan hinnoitteluun yksityisiltä ostetussa liikenteessä.

Antero
 
Vs: HelBin ongelma = markkinaosuuskilpailun ongelma

Minusta ei ole oikein moittia vain HelBiä, koska varsinainen ongelma on markkinaosuuskilpailu, johon kansainvälisillä konserneilla on ollut halua ja varaa monen vuoden ajan. Kun hintataso tämän vuoksi on alle tuotantokustannusten, HelB ei voi tehdä edes nollatulosta, olisi se sitten hyvin tai huonosti hoidettu yhtiö.

HelBiä tulee kritisoida siinä missä muitakin tappiollisia linja-autoyhtiöitä. Kyllähän tuo markkinaosuuskilpailu toimiii terveellä pohjalla monilla muilla palvelu- ja tuotantosektoreilla.

Täytyy muistaa, että HelB on markkinajohtaja pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteessä. Se on myös Suomen suurin linja-autoyritys. Ei se voi heittäytyä median edessä uhriksi ja syyttää vaikeaa toimintaympäristöä kun yrityksen tilinpäätös näyttää jälleen punaista. Se on itse keskeinen osa tuota toimintaympäristöä.

Minun mielestäni alan suurin ongelma on ollut huonot johtajat. Nämä kun ovat liian kauan jahdanneet markkinaosuuksia kannattavuuden kustannuksella. Toivottavasti nyt on tullut raja vastaan ja linja-autoyhtiöiden omistajat pistävät lainahanat kiinni!
 
Vs: HelBin ongelma = markkinaosuuskilpailun ongelma

Minusta ei ole oikein moittia vain HelBiä, koska varsinainen ongelma on markkinaosuuskilpailu, johon kansainvälisillä konserneilla on ollut halua ja varaa monen vuoden ajan. Kun hintataso tämän vuoksi on alle tuotantokustannusten, HelB ei voi tehdä edes nollatulosta, olisi se sitten hyvin tai huonosti hoidettu yhtiö.


Jos muistellaan esimerkiksi seutuliikenteen kilpailun alkua, niin yksi toimija, STA teki tarkoituksella tappiollisia tarjouksia, ja tappiot peitettiin hyvätuloisella sopimusliikenteellä. Sitten kun sopimusliikenne loppui, oltiinkin käytännössä tyhjän päällä kun hintataso kilpailussa ei noussutkaan odotetulla tavalla. Eli aivan samalla tavalla myös kaupungin omistama firma on ollut mukana tekemässä nykyistä ahdinkoa. Ja onhan nuo yksityisetkin olleet samalla tavalla ongelmissa. Concordia oli enemmän kuin lähellä konkurssia, mutta uudet omistajat saivat firman pyörimään. Yksityisen yrityksen ongelmista ei vain kohista mediassa samaan tapaan kun kaupungin omistaman.
 
Vs: HelBin ongelma = markkinaosuuskilpailun ongelma

Kun hintataso tämän vuoksi on alle tuotantokustannusten, HelB ei voi tehdä edes nollatulosta, olisi se sitten hyvin tai huonosti hoidettu yhtiö.

Kuten tässä viestiketjussa on aiemminkin todettu, HelBin talousongelmat eivät johdu pääkaupunkiseudun yleisestä hintatasosta. HelBin tulos heikkenee, vaikka hintataso nousee. Ja tällä hintatasolla Concordia kuitenkin pystyy tekemään voittoa, joka osoittaa, että hyvin hoidetuille yhtiöille hintataso ei ole ongelma. HelB taitaa olla nyt ainoa pääkaupunkiseudun iso liikennöitsijä, joka on viime vuosina hamunnut markkinaosuuksia tappiotarjouksilla.
 
Vs: HelBin ongelma = markkinaosuuskilpailun ongelma

Ja tällä hintatasolla Concordia kuitenkin pystyy tekemään voittoa, joka osoittaa, että hyvin hoidetuille yhtiöille hintataso ei ole ongelma. HelB taitaa olla nyt ainoa pääkaupunkiseudun iso liikennöitsijä, joka on viime vuosina hamunnut markkinaosuuksia tappiotarjouksilla.
En ole seurannut firmojen tuloksia, mutta olen kuullut jatkuvaa valitusta siitä, että ala tekee täällä tappiota. Sen vuoksi HKL nosti Matinkylän metron kannattavuuslaskelmassakin bussiliikenteen kustannuksia 10 % tilastoarvoista kuvaamaan ”todellista” hintatasoa - tosin myös vähentämään samalla metron tappiollisuutta.

Kysynkin siksi, tekeekö ala tappiota vai ei? Ja onko tuo 10 %:n heitto metron hyväksi sitten oikein vai väärin?

Vertauksena Turkuun ostosopimusten hintataso on täällä suunnilleen sama. Erot ovat prosentteja, ei niin paljon kuin pitäisi olla, jos kyse olisi tosiaan siitä, että täällä mennään tappiolla ja siellä terveellä liiketoiminnan katerakenteella. Nafta ja bussit maksavat Turussa saman kuin täällä, kuljettajien palkkatasossa voi olla eroja.

Entä mikä on selitys HelBin busseille, jotka ovat Finavian liikenteessä lentokentällä terminaalin ja lentokoneiden välillä? Onko HelB voittanut sieltä liikennettä?

Antero
 
Vs: HelBin ongelma = markkinaosuuskilpailun ongelma

Entä mikä on selitys HelBin busseille, jotka ovat Finavian liikenteessä lentokentällä terminaalin ja lentokoneiden välillä? Onko HelB voittanut sieltä liikennettä?

Eivät ne ole enää HelB:n busseja. Ne olivat HelB:llä reilun vuoden verran, koska HelB:n vuosien 2006/2007 taitteeseen tilaamia Scaloja ei pystytty luovuttamaan vielä Euro 5 -päästönormien mukaisilla busseilla, jolloin niiden tilalle lainattiin Euro 4 -luokassa olevia autoja.

Nyt lähes kaikki näistä vuoden 2007 Euro 4 -erästä on palautettu Scan-Autolle ja edelleen uusille omistajille ja Helsinki-Vantaalla toimiva AirPro hankki Scan-Autolta näitä Scaloja kolmen kappaleen verran.

Nykyään trendinä näyttää olevan, ettei käytettynä hankittuja busseja kovin moni firma maalaa omiin väreihinsä.
 
Vs: HelBin ongelma = markkinaosuuskilpailun ongelma

Nykyään trendinä näyttää olevan, ettei käytettynä hankittuja busseja kovin moni firma maalaa omiin väreihinsä.

Toisaalta ei ehkä kannattakkaan, jos ne joutavat vuoden päästä jo poistoriviin. Vaikka olisihan se aika lystikästä nähdä vanha Tanskandogi uusissa kiiltävissä Concordian teipeissä.. :)

HelBin ongelmat kyllä eivät ainakaan tästä vähene. Kun ylityötunnit tulevat tältä vuodelta täyteen niin HelB on aika lailla "kusessa" omien linjojen kanssa kun ei ole kuljettajia millä niitä ajaa. Siksi ihmettelen, että miksi osallistutaan kilpailuihin kun tiedetään esimerkiksi kuljettajapula. Kaikki ongelmat eivät ratkea vaikka Helsingin kaupunki pumppaisi siihen kaikki verotulonsa. Taitaa olla myös se että HelB ei oikeen työnantajana houkuta.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: HelBin ongelma = markkinaosuuskilpailun ongelma

Kysynkin siksi, tekeekö ala tappiota vai ei?

Kokonaisuutena tekee pääkaupunkiseudulla, mutta se johtuu suurelta osin juuri HelBin huonosta tuloksesta. Kaikkien liikennöitsijöiden tulosta pääkaupunkiseudun liikenteestä ei voi erotella, koska firmoilla on muutakin liikennettä, mutta voisin hatusta vetämällä sanoa arvion, että kaikkien muiden kuin HelBin yhteenlaskettu tulos pääkaupunkiseudulta on lähellä nollaa.

Ja onko tuo 10 %:n heitto metron hyväksi sitten oikein vai väärin?

Bussiliikenteen kustannustaso on jo tämän vuoden aikana noussut lähes sen 10%.
 
Vs: HelBin ongelma = markkinaosuuskilpailun ongelma

Eivät ne ole enää HelB:n busseja.

Eli kärsikö tässä tapauksessa kalustontoimittaja, joka oli myyntihetkellä sitoutunut ostamaan autot takaisin vuoden päästä eli kyseessä oli pikemminkin leasing kuin ostosopimus?

Ei kai homma mennyt niin että HelB osti busseja täydellä hinnalla ja myi vuoden päästä käytettynä pois?

Eivät muuten sovi kovin hyvin sinne lentokentälle, kun ovat sisältä täynnä penkkejä. YTV:n hinnastotkin on vielä seinillä :)
 
Vs: HelBin ongelma = markkinaosuuskilpailun ongelma

Eli kärsikö tässä tapauksessa kalustontoimittaja, joka oli myyntihetkellä sitoutunut ostamaan autot takaisin vuoden päästä eli kyseessä oli pikemminkin leasing kuin ostosopimus?

Ei kai homma mennyt niin että HelB osti busseja täydellä hinnalla ja myi vuoden päästä käytettynä pois?

Eivät muuten sovi kovin hyvin sinne lentokentälle, kun ovat sisältä täynnä penkkejä. YTV:n hinnastotkin on vielä seinillä :)
Nykyään bussiyhtiöt pääsääntöisesti hankkivat bussinsa leasing-sopimuksella. Niiden omistajan on jokin rahoitusyhtiö ja haltijana ko. bussiyhtiö. Siten niistä on helpompaa hankkiutua eroonkin kilpailutappion tullessa. Tämä Scania-tapaushan ei koskenut vain Helbiä vaan myöskin Veoliaa ja taisi mennä kokonaan Scan-Auton piikkiin, kun eivät pystyneet sovittuja autoja. Eli lainattiin Euro IV-Scaloja, niinkuin JT:kin tuossa totesi.
 
Vs: HelBin ongelma = markkinaosuuskilpailun ongelma

Siksi ihmettelen, että miksi osallistutaan kilpailuihin kun tiedetään esimerkiksi kuljettajapula.


Pakkohan yrityksen on osallistua kilpailuihin (ja toivoa ihmettä että saisivat jostain kuljettajia ajamaan), muutenhan helb saisi parin vuoden kuluttua laittaa lapun luukulle, kun nykyiset sopimukset päättyvät.
 
Vs: HelBin ongelma = markkinaosuuskilpailun ongelma

Nykyään trendinä näyttää olevan, ettei käytettynä hankittuja busseja kovin moni firma maalaa omiin väreihinsä.
Heh, joskus noista käytettyinä muualta hankituista busseista tulee uudella omistajallaan huomattavasti pitkäikäisempiä kuin yrityksessä, johon ne on alun perin hankittu. Juuri tässä ketjussa mainitut Tanskandoggit ovat hyvä esimerkki: alun perin vuosina 1993-1994 ne toimitettiin Tanskaan Linjebus A/S:lle, josta ne siirrettiin liikenteen vähennyttyä Suomeen Linjebussin käyttöön kesällä 1998. Suurin osa noista Kööpenhaminan kokokeltaisistakin Tanskandoggeista on edelleenkin 10 vuotta myöhemmin liikenteessä Pääkaupunkiseudulla Linjebussilla...ei kun Connexilla...ei kun siis Veolialla.
 
Takaisin
Ylös