Viestiketju: HelBin ongelmia

Uusi ongelma taitaa olla vaunupula. Eilen 5.11, sunnuntaina tulin linjalla 741 Hesasta kotiin Vantaalle. Auto oli STA:n teli-ikarus, jossa lämmitystä ei ollut kipakahkosta pakkasesta huolimatte. Stop-napitkaan eivät toimineen. Tämä siis pyhäiltana, jolloin kalustontarve on kokolailla pienimmillään. Tänään 5.11. tulin puolestani linjalla 742. Autona STA:n Fifty; niin loistava keksintö kaupunkibussiksi, että mielestäni se saisi olla aina näillä linjoilla. Kuitenkin autosta oli rahastuslaite, linjakilvet ja merkinantosysteemi poistettu. Kuljettaja ei osannut hyvin reittiä, mutta ymmärrän kyllä sen, että poikkeustilanteessa on pääasia se, että linjalla on auto ja kuski. Muu on toisarvoista.

Pääongelmat ovat siis:

Ennen HKL:n korjaamotoiminta tuntui olevan huippuluokkaa. Autot tosin olivat vähän karuja ja siisteydessäkin oli toivomisen varaa, mutta jotenkin tuntuu siltä, että niitä huollettiin täysillä aina poistoon saakka. Muut firmat korjasivat pikkujuttuja (vaikka takalinjakiven kirjainnauha) aika laiskasti, mutta HKL:llä oli aina kunnossa tuollaiset.

Ei pelkästään HelB:in ongelma, mutta tuntuu tyhmältä pitää pihalla autoja, jotka on jo riisuttu. Esim. Concordialla oli busseja, joissa oli lippukone, mutta muutama istuin puuttui. Jotenkin keinotekoinen kalustopula syntyy myös siinä, kun niitä vanhoja Wiimoja myydään väkisin pois. Ei isossa firmassa paljon tuntuisi kymmenen sellaisen pitäminen varalla. Jos HelB:lläkin jää vuoroja ajamatta siksi, että autoja ei ole, olisi jotain kannattanut ehkä tehdä toisin.

Saa nähdä, paheneeko tilanne, kun autoja on nyt alettu vuokrata rahoittajilta. Jos vuokraa 10 scalan liikenteeseen 11 scalaa, voipi jäädä jonkun verran ajamatta.

Outoa helbin tilanteessa on myös se, että helb on hävinnyt kilpailussa ja tuntuisi
että olisi nyt autoja mitä laittaa linjalle, esim 550:ltä, 512:ltä ja 522 lakkautettiin , näiltä olisi pitänyt saada jo hyvää kalustoa tai uudenpaa.

Alunperin kirjoittanut LateZ

Jotenkin keinotekoinen kalustopula syntyy myös siinä, kun niitä vanhoja Wiimoja myydään väkisin pois. Ei isossa firmassa paljon tuntuisi kymmenen sellaisen pitäminen varalla.

Tämä ei kuitenkaan auta, jos ongelmana on että korjaamo ei ehdi korjata autoja niin nopeasti kuin niitä hajoaa. Jos vaikka joka päivä hajoaa keskimäärin 11 bussia ja korjaamolla ehditään korjata 10, niin kymmenen ylimääräistä vara-autoa lykkäisi autopulaa vain 10 päivän ajan. Loppujen lopuksi päädytään aina siihen, että autot loppuvat kesken, ja tilanne on pakko korjata viemällä rikkinäisiä busseja esim. ulkopuolisille korjaamoille.

Samalla vuorolla, millä aiemminkin liikenne tökki, oli nyt uudenlaisia ongelmia. Laitoin siitä seuraavanlaista palautetta ytv:lle. Kirjoitin toki aika jyrkästi. Esim. kuljettajan vika ei ole se, ettei linjakilpi toimi. Sen sijaan todellinen palveluammattilainen pystyy tilanteen kyllä halutessaan korjaamaan. Esimerkkinä juuri viimeviikkoinen linjakilvettömyys, jonka takia kukaan ei varmasti jäänyt kyydistä.

Viime viikolla kahdesti ei HelBin autossa pysähtyy-napit toimineet. Yhdellä kertaa matkustajat vain menivät keskiovelle seisomaan, kuljettaja vilkaisi peiliin ja nosti jalan kaasulta hyvissä ajoin ennen pysäkkiä. Kaikille oli selvää, että autosta pääsee pois. Toisella kerralla taas kuljettaja ajoi huomattavan kovaa ja jarrutti vasta juuri ennen pysäkkiä, jolloin mummot joutuivat kimpsuineen raahautumaan heiluvassa autossa etuovelle varmistautuakseen ulospääsystä.

Seuraavassa palaute, saa nähdä, tuleeko koskaan vastausta:

Linjan 742 autossa luki etulinjakilvessä valaistuna 74 ja vain sivulinjakilvessä 742. Sivulinjakilpi ei ollut valaistu ja numerot näkyivätkin hämärässä hyvin heikosti. Kuljettaja ajoi kuitenkin tavallisesti vain vähän hidastaen pysäkeillä ja pysähdyttyään ohittaen edelläolevan auton ja suurimman väkimäärän pysäkeillä. En oikein ymmärrä, kuinka ihmisten pitäisi tajuta nousta 74-linjan autoon halutessaan esim. Sotunkiin. Tuollaisessa tapauksessa pitäisi pysähtyä automaattisesti joka pysäkillä ja juuri sen suurimman väkimäärän kohdalle ja huutaa ovesta linjan numero ja jos on vanhuksia ym. pysäkillä jopa nousta penkiltä huutamaan ovesta numeroa. Niille matkustajille, jotka pysäkillä toteavat ohiajavan auton linjan 74 autoksi, ei tule mieleenkään nousta siihen. Tuskin kaikki tietävät, että 74 ja 742 -linjoilla on vain muutama yhteinen pysäkki ja voisivat sen perusteella arvata, että kyseessä täytyy olla jonkin Hakunilan seutulinjan. Pysäkeille jääneille jää varmaan kuva, että vuoro on jäänyt ajamatta. Niinpä tuollaisesta liikenteenhoidosta pitäisi myös YTV:n antaa jotain sanktiota liikenneöitsijälle. Viime viikolla vuoroa ajettiin autolla, jossa ei ollut linjakilvet lainkaan käytössä. Sen sijaan ikkunalle oli laitettu lappu, jossa oli linjan numero. Tuolloin kuljettaja ajoi hyvin varovasti pysäkeille ja sai varmasti ammattitaitoisella toiminnallaan huolehdittua siitä, ettei ihmisiä jäänyt pysäkeille.

Muutenkin Helsingin sisäänmenoteiden pysäkeillä autot ohittavat aika huoletta toisiaan ja matkustaja saakin olla todella tarkkana. Nyt tämänpäiväinen, kun edes ikkunalla ei ollut linjan numeroa, alkaa vaatia matkustajalta aika suurta ymmärrystä ja päättelykykyä. Suuret suunnitelmat ovat kyllä kaikenlaisista taksajärjestelmän uudistuksista ja pysäkkien aikataulunäytöistä, mutta ei niistä paljon iloa ole, jos autot jatkossakin kulkevat miten sattuu ja millaisina sattuu. Ymmärrän toki, että aina kaikenlaisia ongelmia ilmantuu, mutta viime aikoina on alkanut epäkohtia liikenteenhoidossa olla ylettömän paljon.

Kuitenkin päätarkoituksena pitäisi olla ihmisten palveleminen eikä auton siirtely ympäri pk-seutua ja siinä ohessa viedä kulkijoita.

Eilisen kaupunkilehti Vartin sivulla 5 HelBin toimitusjohtaja Tero Anttila kertoo korjaamotoiminnan ongelmista.

Näköislehti

Viime syksynä ajoin siis kymmenkunta päivää Koskelasta ja kaikissa ajamissani autoissa oli erilaisia puutteita. Varsinkin rikkinäiset sisävalot olivat tavallinen vaiva, mitäs niitä korjaamaan, eivät ajoon vaikuta. Ei siis ihme, että Koskelan auto hinurin nokassa tai tielle lauenneena on tavallinen näky. Onhan HelBin ainoa oma hinausautokin sijoitettuna Koskelaan! Jotta ei täysin haukkumiseksi mene, todettakoon, että Varhassa autot ovat huomattavasti paremmassa kunnossa.

Alunperin kirjoittanut Eppu

Käytän muuten itsekin paljon linjojen h68 ja 71/71V busseja (jotka siis ovat Koskelan autoja kaikki), eikä linjalta oikeastaan koskaan löydy siistiä yksilöä.

68:lla ja 71:llä on toki ruuhkavuoroja Varhasta ja 71V ajetaan sieltä kokonaan.

Koskelan alamäki on surullista katsottavaa. Vielä HKL-Bussiliikenteen loppuaikoina Koskelan autot olivat kaikkein parhaimmassa kunnossa ja vara-autoja voitiin lainata Ruhaan, kun sieltä loppui autot kesken. Nyt Ruhasta seisomaan laitetut 92-laatikot on pitänyt viedä Koskelaan paikkaamaan autopulaa...

Alunperin kirjoittanut kemkim

Linjalla 54, jolla oli vanha STA:n Ikarus, tuli aika pelottava tilanne eräänä aamuna Itäkeskuksesta lähdettäessä jossain Myllypuron kohdalla. Kun kuljettaja tapansa mukaan hinkkasi eturengasta pysäkin reunakivetykseen pysähtyessään pysäkille, rengas räjähtikin yllättäen. Ajatella, jos rengas oli paukahtanut ajossa. Huh huh tuota meininkiä. Yleistä?

En yleisyydestä tiedä, mutta renkaan sivussahan ei ole juurikaan kulutuspintaa, joten ei tarvitse paljoakaan hinkata kiveystä jotta poksahtaa.

Hesari uutisoi tänään HelBin heikentyneestä tuloksesta, asiasta on myös verkkoliitteessä: http://www.hs.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1135227487487

Concordia on jo päässyt voitolliseksi eikä se ole kaukana Veoliallakaan, mutta HelBillä suunta on toinen ja omistaja on vielä valmis pumppaamaan lisää rahaa HelBille. Jos omistaja olisi yksityinen, ei tälläisessä tilanteessa varmastikaan puhuttaisi lisärahan pumppaamisesta, vaan rajuista tehostamistoimenpiteistä, joilla saadaan yhtiö voitolliseksi sillä hintatasolla, millä kilpailijatkin pystyvät tekemään voittoa.