HelBin ongelmia

HelBin TES-neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos myöhään eilen, joten ylityökieltoa ei nyt ainakaan toistaiseksi tule. Tilanne voi vielä muuttua, jos joku neuvotteluosapuolista hylkää sopimusehdotuksen.
 
Vs: YTV:n ja HKL:n talviaikataulut 2007-2008 ja muutokset

Jos virhe toistuisi vielä seuraavana vuonna, niin toimitusjohtaja lähtisi vaihtoon.

Nyt toimitusjohtaja lähtee vaihtoon (en tosin tiedä, lähteekö hän omasta vai työnantajan aloitteesta). Tero Anttila siirtyy WSP Finlandin varatoimitusjohtajaksi.
 
Vs: YTV:n ja HKL:n talviaikataulut 2007-2008 ja muutokset

Nyt toimitusjohtaja lähtee vaihtoon (en tosin tiedä, lähteekö hän omasta vai työnantajan aloitteesta). Tero Anttila siirtyy WSP Finlandin varatoimitusjohtajaksi.
Jo koko HelBin olemassaoloajan henkilöstöpäälikkö Kinnusta on tituleerattu yleisesti kuljettajien keskuudessa rouva toimitusjohtajaksi. Jokainen tehköön siitä omat päätelmänsä...
 
Toimitusjohtaja sai pyynnöstä haluamansa eron. Nyt sitten jännäämme tuleeko jatkettu tilikausi vai tehdäänkö tilit selviksi 31.12.07 päättyvään tilikauteen.

Veikkaan että Helsinki joutuu nostamaan osakepääomaa tai antamaan yritykselle pitkäaikaista pääomalainaa.

Tässä tapauksessa en yhtään ihmettelisi jos yrityksen hallituksenkin jäsenet tahtoisivat luopua paikoistaan.

Aika näyttää mitä tapahtuu, mutta on itsestään selvää etteivät nimenomaan kuljettajien uhraukset pienempien palkkojen (vuositasolla 2500 - 4850 €) muodossa ole auttaneet yritystä pysymään pinnalla taitamattoman johtamisen seurauksena. Siten moni kuljettaja voi tuntea itsensä hyvin pettyneeksi.

Nyt on aika saattaa yrityksen kuljettajille maksamat palkat samalle tasolle muitten omilleen maksamien palkkojen kanssa*. Siitä huolimatta että se heikentää yrityksen toimintaedellytyksiä. Palkat ovat kuitenkin sitten kaikilla samat ja tämä laittaa yrityksen johdon toimimaan samalta viivalta kuin muutkin vastaavassa asemassa olevat johtajat. Tuloksen tekemisen ja voittojen hakemisen tuottavuudesta ja kustannusten minimoimisesta henkilökunnan selkänahan repimisen sijaan.

* JHL:n ja Jytyliiton puheenjohtajat ovat toistelleet kuin mantraa, että samasta työstä samaa palkkaa taannoisen Tehyn työehtoneuvottelujen aikaan.
Toivottavasti he ovat samaa mieltä vielä sittenkin, kun tulevat allekirjoittamaan Helsingin bussiliikenne oy:n talokohtaisen tessin.

Tämä orjakontrahti jatkettuine voimassaoloaikoineen vain itkettää vanhaa ay-veteraania
 
Helsingin kaupungin joukkoliikennelautakunnan jäsen Minna Haltia tarinoi oheiseen tyyliin jo 17.1.2005 omalla blogillaan. Linkki Minnan sivulle alla.

Tytöllä on sana hallussaan; erityisesti kehotan kiinnittämään huomion hänen tekstissään kursivoimiini kohtiin.

mikä se kuljettajan otsassa onkaan; löydätkö viestistä sen.

Uusi lyhenne suorastaan kerjää kääntämään b-tarran ylösalaisin yön pimeinä tunteina, kun yhtiö on juuri julistanut, ettei se nyt sitten saanutkaan liiketoimintaansa kuntoon vaikka yhtiöittämisen piti ratkaista kaikki ongelmat. Helb! Nomen est omen? HBL:ksi yhtiötä ei voi oikein kutsua mediaviittauksen takia, vaikka ”höblästä vetäminen ” on toki tuttua bussivuorojen väliinjäämistä seuraillessa. HEBbi viittaisi lähinnä siihen, mikä on sojottanut kuskin otsassa yhtiöittämispäätöksestä lähtien. Minusta Helbus olisi ollut ihan hyvä. On suussa taivutettavampi ja kaksikirjaimisesta akronyymistä kuuteen venytetty, siis jo sana. Samalla lähettäisimme viestin muille kaupungeille ja valtioille: ”Helb Us!” ja kertoisimme suorilta käsin mitä odotettavissa on: ”It’s Hel Bus!”


http://haltia.blogspot.com/2005/01/helb.html

Mutta itseasiassa ongelmat olivat olemassa jo ennen 2005, eivätkä ne ole mihinkään kadonneet yhtiöittämisen myötä.
Siten voimme perustellusti kääntää Helb sanan help, sillä apua po. yhtiö tulee tarvitsemaan. Kaupungin kirstun vartijoilla on lienee varmasti muitakin suunnitelmia kuinka ongelmat hoidetaan.

Piilotietona keskuskonttorin (kaupungintalo) käytäväkeskusteluissa on jo pitkään ollut yhtiön laittaminen lihoiksi. Eläkevastuut ja kasvojen menettäminen vain ovat kantona kaskessa.

Sydämestäni toivon, että päätösvaltainen ja arvovaltainen taho kumoaisi nämä huhut julkisesti sekä vahvistaisi (sitoisi kaupungin) omistajuuden säilymisen, sillä Helbin kuljettajat ovat uskossaan väkeviä, jopa niin että sijoittavat yhtiöön vuodessa 2500 - 4850 per nuppi, saamatta kuitenkaan mitään sijoituksensa vastineeksi.
 
Tulipa tässä mieleeni, millaista meno oli Ruhassa joulunpyhien jälkeisen ensimmäisen arkipäivän aamuna, eli viime torstaina.
Suuri osa kalustosta on ruuhkavuorojen autoja, jotka olivat seisseet joulun ajoittumisesta johtuen viisi päivää. Niissähän on tietenkin niin hyvät akut, ettei monikaan omin avuin käyntiin lähtenyt... Joku auto oli tiettävästi odottanut käynnistysavun ehtimistä paikalle noin puoli tuntia! Ensimmäinen lähtö oli ja meni ja auto lojuu vielä avuttomana varikolla.
Kun lopulta autot saatiin ajoon, työnjohdosta lähetettin viestiä, jossa pyydettiin ilmoittamaan, jos ensimmäinen lähtö jäi ajamatta.
Onko tämä kunnollista liikenteenhoitoa? Kuka ottaa vastuun, kun ketään ei kunnollinen liikenteenhoito kiinnosta?

Miten voisi tämmöisen välttää?
Kun tilanne on käytännössä arvattavissa, työnjohdossa voisi tehdä ulosajolistan tulostuksen yhteydessä erillisen listan pyhien yli seisseistä autoista (lähinnä siis ruuhkavuorojen autot), jossa on autojen lähtöajat varikolta. Nämä autot kävisi huoltoauto miehineen käynnistämässä n.10-20min ennen uloajoa valmiiksi. Kuljettajien aamuinen ns.valmisteluaika on niin lyhyt ettei siinä voi muutamaa minuuttia pidempään käynnistysapua odotella, muuten ensimmäinen lähtö jää myöhään.
Tai sitten autojen akkujen pitäminen kunnossa, huonojen akkujen uusiminen samantien ja akkunesteen määrän säännöllinen tarkastus ja lisäys. Mutta sehän vie kaupungilta rahaa. Halvemmalla pääsee näin, varsinkin kun jää lähtöjä ajamatta. Silloinhan säästyy myös polttoaineita ja tulee vähemmän päästöjä! Ekologista! Tosin pysäkeillä bussia odottavilta tulee suusta senkin edestä äänekkäitä päästöjä...
 
Nämä autot kävisi huoltoauto miehineen käynnistämässä n.10-20min ennen uloajoa valmiiksi.

Tuollainen toiminta kielletään asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä, viidennessä pykälässä. Helsingin Bussiliikenne sai jo viime talvena pyyhkeitä "läpi yön" käyneistä autoista.

Oikea ratkaisu, kuten itsekin toteat, on autojen pitäminen niin hyvässä kunnossa, että niillä pääsee liikenteeseen pakkasaamuinakin ilman kikkapartion apua.

Ruskeasuon varikon uudellakin kentällä on sähkötolpat. Toivottavasti kuljettajat muistavat kiinnittää sekä lämmitys- että latausjohdon kunnolla, ja toivottavasti myös HelB pitää huolen, että tolppaan tulee sähköä ja että johdon ja auton liitin ovat samaa mallia. (Ja toivottavasti kukaan sählääjä ei omi johtoja, ja toivottavasti yhtään suklaata ei polteta tänä vuonna.)

Paljon on toivottavaa, mutta olisihan tilanne hieman parempi, jos edes puolet nyt käynnistysapua vaativista autoista starttaisi omin voimin...
 
Tokihan tyhjäkäyttäminen laissa kielletään. Järkeähän toivottavasti saa käyttää, ja toisekseen monissa autoissa riittävän ilmanpaineen saaminen järjestelmään pelkästään tyhjäkäyntikierroksilla vie helposti 10 min.
Nämä tyhjäkäyntisäännökset kyllä tuntuu varsinkin kaupungeissa järjettömiltä. Ruuhka-aikana varsinkin hyvin suuri osa matka-ajasta kuluu liikennevaloissa seistessä - tyhjäkäynnillä. Ja henkilöautot myös. Eipä siinä saastepaskapilvessä enää kymmenen minuutin tyhjäkäynti varikolla aamulla mitään vaikuta.
Toisekseen esimerkiksi Ruhan varikko on ollut nykyisellä tontillaan yli 40 vuotta. Ja nykyään lähiseudun asukkaat valittavat pakokaasuista. Mitäs muuttivat varikon viereen! Eiköhän Mansku-Hämeenlinnantie-Hakamäentie -väyliä käyttävä muu liikenne tosiasiassa ole se saastuttava osapuoli.
 
Tuollainen toiminta kielletään asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä, viidennessä pykälässä.

Voihan homman hoitaa asetuksen mukaan ja sammuttaa auton sen jälkeen, kun siihen on saanut paineet, jos akuissa näyttää riittävän virtaa. Kun käynnistäjä painaa vielä Buscomin virta-avainta, ei kuljettajan tarvitse odotella mahdollisten päivitysten tulemista.

Aamun ensimmäisten lähtöjen hoitaminen kunnialla ei ole mikään uusi ongelma ja erilaisia toimivia ratkaisuja on ollut käytössä jo iät ja ajat. Osaltaan tilaajakin voi vaikuttaa asiaan, esim. Turussa bussin myöhästymisestä aamun ensimmäiseltä lähdöltään yli 2 min veloitetaan 100 € palvelurikemaksu. Palvelurikemaksun pelko motivoi liikennöitsijöitä käytäntöihin, joissa ensimmäiset lähdöt eivät myöhästele.
 
Tankkarit laittavat piuhat yleensä sähkötolppaan tankkauksen jälkeen, joten heidän on katsottava sähkötolppien toimivuus.
Miksi bussien on lojuttava varikolla 5 päivää ilman minkaanlaista tarkastusta lähteekö käyntiin vai ei. Jokin varamies tai kikkamies voisi edes tarkistaa edellisenä iltana onko akuissa virtaa. Ainakin edellisessä työpaikassa käytiin tarkastamassa käyntiin lähtö ja että wedasto on ajastettu päälle aamuksi edellisenä iltana.
Jos työvuorolistaan olisi merkitty auton numero mikä otetaan kun lähdetään linjalle aamulla, voisi autoa käydä kokeilemassa ennen vuorokirjan hakemista. Jos auto ei lähde käyntiin voisi siitä ilmoittaa työnjohtoon
Jos bussin ilmanpaineiden nousussa menee 10min on vikaa jossain. Todennäköisesti kompressorissa joka tuottaa liian vähän paineilmaa jarruihin,oviin yms. Vaikka hkl:n nivelissä vei aikaa että saatiin paineet kuntoon ei se vienyt 10 minuuttia
 
Ruuhka-aikana varsinkin hyvin suuri osa matka-ajasta kuluu liikennevaloissa seistessä - tyhjäkäynnillä. Ja henkilöautot myös.

Voihan sen moottorin sammuttaa liikennevaloissa seisomisen ajaksi. :) Niinhän tekevät hybridihenkilöautot, ja tuntuisi hieman omituiselta, jos ei Kabusin hybridibussin prototyyppi toimisi samoin.

Ruuhka-ajan ulkopuolella liikennevaloissa seistävää aikaa voi ennakoivalla ajamisella lyhentää, usein ei tarvitse pysähtyä ollenkaan. Bonuksena tulee vielä polttoaineenkulutuksen putoaminen nollaan (ja siten saastepilven katoaminen) rullauksen aikana, ainakin uudemmilla henkilöautoilla.

Eipä siinä saastepaskapilvessä enää kymmenen minuutin tyhjäkäynti varikolla aamulla mitään vaikuta.

Eli jos on katkaissut neljä sormeaan sirkkelissä, ei se viides enää mitään vaikuta, menköön sekin?

Kaikki saastepaskapilveä pienentävät toimenpiteet ovat kohti parempaa tulevaisuutta.

Toisekseen esimerkiksi Ruhan varikko on ollut nykyisellä tontillaan yli 40 vuotta. Ja nykyään lähiseudun asukkaat valittavat pakokaasuista. Mitäs muuttivat varikon viereen! Eiköhän Mansku-Hämeenlinnantie-Hakamäentie -väyliä käyttävä muu liikenne tosiasiassa ole se saastuttava osapuoli.

Neljäkymmentä vuotta sitten isojen liikenneväylien liikennemäärätkin olivat huomattavasti pienemmät. Viimeistään vanhojen varikkokiinteistöjen purkamisen aiheuttamat pölyhaitat lienevät katkaisseet kamelin selän, ja valitus on alkanut.

Helsingin Bussiliikenne on ollut kasvottomiin henkilöautojonoihin verrattuna helppo ottaa silmätikuksi, koska lähiasukkaiden silmissä linja-autojen aamuinen tyhjäkäyttäminen koetaan tarpeettomaksi, ja bussivarikon talohan sieltä purettin, vaikkei se purkaminen tosiasiassa ihan täysin HelBistä aiheutunutkaan.

Voihan homman hoitaa asetuksen mukaan ja sammuttaa auton sen jälkeen, kun siihen on saanut paineet, jos akuissa näyttää riittävän virtaa.

Samassa yhteydessä voisikin sitten kääntää linjakilvet kohdalleen aamun ensimmäistä lähtöä varten, sekin kun tuntuu olevan välillä hankalaa.

Hyvin äkkiä ollaan siinä tilanteessa, että valmisteltu linja-auto katsotaan linjakelpoiseksi, ja kuljettajan valmisteluaikaa vähennetään. Se on itseltäni vielä näkemättä ja kokematta Ruskeasuon kokoisella varikolla, joten en uskalla sanoa, olisiko se hyvä vai huono asia.

Jos työvuorolistaan olisi merkitty auton numero mikä otetaan kun lähdetään linjalle aamulla, voisi autoa käydä kokeilemassa ennen vuorokirjan hakemista.

Iso osa kuljettajista taitaisi siinä vaiheessa alkaa vaatia lisää valmisteluaikaa, varsinkin, jos saapuu varikkoalueelle ihan eri puolelta kuin missä se oman vuoron auto on.
 
Helsingin Bussiliikenne on ollut kasvottomiin henkilöautojonoihin verrattuna helppo ottaa silmätikuksi, koska lähiasukkaiden silmissä linja-autojen aamuinen tyhjäkäyttäminen koetaan tarpeettomaksi, ja bussivarikon talohan sieltä purettin, vaikkei se purkaminen tosiasiassa ihan täysin HelBistä aiheutunutkaan.
Juu, onhan tuollainen iso yritys huomattavasti helpompi ottaa silmätikuksi kuin kasvoton (taksi)autoilija. Menkääpä esimerkiksi katsomaan mitä tahansa taksitolppaa, jossa on töitä odottavia taksiautoja ja -autoilijoita: taksiautojen moottorit käyvät koko seisonnan ajan tyhjäkäynnillä, mutta se ei tunnu kiusaavan ketään siinä määrin, että pitäisi tehdä lehtiartikkeli.
 
Vaikka HelBiltä lähti vuodenvaihteessa pois n. 70 kuljettajan ajot, ei kuljettajapula hellitä. HelBin webbisivuilla on listattu tänään 13 eri Ruhan vuoroa, jotka jäävät mahdollisesti ajamatta aamuruuhkassa kuljettajapulan vuoksi. Esim. h46T jää kokonaan ajamatta tänä aamuna, koska siellä on vain yksi vuoro jota ei saada ajettua.
 
Vaikka HelBiltä lähti vuodenvaihteessa pois n. 70 kuljettajan ajot, ei kuljettajapula hellitä. HelBin webbisivuilla on listattu tänään 13 eri Ruhan vuoroa, jotka jäävät mahdollisesti ajamatta aamuruuhkassa kuljettajapulan vuoksi. Esim. h46T jää kokonaan ajamatta tänä aamuna, koska siellä on vain yksi vuoro jota ei saada ajettua.
Mielestäni osasyy näihin ajamattomuuksiin Ruhan varikolla on avointen työvuorojen tehoton "kauppaaminen". Vielä kesällä oli komennuksissa entiset STA:n työnjohtajat, jotka tekivät homman niin hyvin kuin mahdollista ja kuljettajatkin olivat tyytyväisiä. Yleensä he saivat kaupattua seuraavan päivän avoimet vuorot pois. Jostain kumman HelBistä syystä väki komennuksissa piti vaihtaa ja nyt homma ei ole hanskassa. Avoimia sarjoja jää liikennetyönjohdon vaivaksi kaupata liikenteenhoidon lisäksi. Sitten siinä käy lopulta niin, että ne sarjat ovat auki vielä iltakymmeneltäkin ja ei siihen aikaan enää ketään aamuviideksi töihin saa!

Vilkaisinpa ajamattomien listaa. Olisinhan minäkin eilisen iltavuoroni jälkeen tointunut ainakin tuon 452:n aamupäiväkierroksen pelastamaan, mutta kun puhelin ei soinut niin ei sitten! Kikkeliskokkelis!
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös