Tuo uutisessa mainittu raportti löytyy Helsingin kaupungin sivuilta.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1476586714823?ref=a-seurattu
Helsingin kaupunki on teettänyt Triar Consultingilla tutkimuksen, jonka mukaan se on säästänyt 470 miljoonaa euroa viimeisen 20 vuoden aikana bussiliikenteen kilpailuttamisella. HSL-alueella säästö on ollut miljardiluokkaa.
Kuljettajien sairauspoissaoloihin kilpailuttamisella ei ole ollut juurikaan vaikutusta.
Tuo uutisessa mainittu raportti löytyy Helsingin kaupungin sivuilta.
Jos haluat nähdä enemmän poissaoloja työpaikallasi saat kyllä aivosi niitä enemmän näkemään, ihan peruspsykologiaa.
Kai johonkin tutkimukseen pitää luottaa, hauskaa tietysti että ihmiset valitsevat mihin uskovat, uskothan että jarrut toimivat seuraavassakin risteyksessä vaikka ovatkin saman tieteen tulosta ja hei nekin on joku maksanut....
Ennen otettiin sairaslomaa v*tutukseen, nykyään palautetaan reppu että kiva kiitos ja heihei. Tutkimuksessa ei taidettu ottaa ollenkaan kantaa kuljettajien työurien pituuteen, tai nykypäivänä näiden lyhyyteen.
Mulla ei ole mitään käsitystä siitä, ovatko bussikuskien sairauslomat lisääntyneet vai vähentyneet. Mutta tutkimuksista yleisesti sanoisin, ettei niihin todellakaan kannata sokeasti luottaa. Kun sopivasti tutkitaan, saadaan selville juuri se, mitä halutaan. Taitava tutkija pystyy tutkimaan mustan valkoiseksi ihan tuosta noin vaan, ja vaatii melkeinpä kokeneen tutkijan selvittämään, kuinka luotettavasta tutkimuksesta siinä oli kyse.
Se on tietysti ihan totta, että ihmiset valitsevat mihin uskovat. Kun julkaistaan tutkimus, joka tukee omaa ajatusmaailmaa, siihen luotetaan ja uskotaan ja se muistetaan. Kun sitten seuraava tutkimustulos on päinvastainen, sitä epäillään ja se unohtuu. Näitähän on varsinkin "aine X on terveellistä syötävää / aiheuttaa syöpää" tyyppisissä vaikka kuinka paljon, niin paljon että tavallinen kadunmieskin on oppinut niille nauramaan.
Minulle tuli tuosta uutisesta ihan ekana mieleen, että mitenköhän se säästö on oikeasti laskettu. Millaiseksi on oletettu kilpailuttamattoman bussiliikenteen hintataso ja hintojen muutos vuosien kuluessa ja millä perusteella. Sen kehittymisestä kun ei oikeasti voi tietää yhtään mitään. Sinänsä tutkimattakin on minunkin helppo uskoa, että rahaa on säästynyt. Mutta kuinka paljon?
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Kilpailuttamisen vaikutuksista on tehty tutkimus. Sen mukaan ensimmäisissä kilpailutuksissa hinnat tipahtivat 13 - 31 %. Eniten tipahtaneet hinnat kyllä toisella kierroksella vähän nousivat takaisin.
http://www2.liikennevirasto.fi/julka...noiden_web.pdf
Toki pitkäaikaisten vaikutusten arviointi on vaikeaa, mutta minusta tuosta datasta voisi tehdä johtopäätöksen, että kilpailutetut hinnat ovat pidemmällä aikavälillä olleet 15-20 % alhaisemmat kuin ilman kilpailutusta.
"Vain se, joka käsittelee ajatuksiaan kevyesti, on niiden herra. Ja vain ajatustensa herra ei ole niiden orja." — Lin Yutang
Vaan kun tässä on se ongelma, että myös ilman kilpailuttamista olisi ollut mahdollista prässätä hintoja alemmas. Vai olisiko? HSL onnistui kiristämään VR:ltä huomattavasti alemmat hinnat ihan vaan uhkaamalla kilpailuttamisella. Olisiko se onnistunut bussipuolellakin? Jos ei, niin miksi ei? Jos kyllä, niin kuinka paljon niitä hintoja olisi saatu laskettua?
Minusta tässä on tuhat kysymystä eikä yhtään varmaa vastausta. Silti lienemme kaikki yhtä mieltä siitä, että kokonaisuutena bussiliikenteen tuottaminen on edullisempaa nyt kuin ilman kilpailutuksia. Euromääräisten arvauksien esittäminen vaan on kovin epävarmaa.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
"Vain se, joka käsittelee ajatuksiaan kevyesti, on niiden herra. Ja vain ajatustensa herra ei ole niiden orja." — Lin Yutang
Entä jos naapurissa on kilpailutettu ja meilläkin olisi varauduttu siihen niin, että kaikki olisi vain yhtä allekirjoitusta vaille? Malliin "teemme kuten Turku teki, ellette saa kustannuksia laskettua 15 %"... Eikö tuokin olisi ihan todellinen uhka?
(Mä en sitten tiedä, miten Turussa tehtiin, se oli vain keksitty esimerkki siitä, että jos naapuri tekee jotain, on se meillekin ihan mahdollista.)
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Itse asiasta olen melko lailla samaa mieltä, eli juuri tämän tutkiminen on melko helppoa. Mutta kyllähän tulkinnan mahdollisuuksia aina on: Lasketaanko mukaan loma-ajalla sairastuneet? Lasketaanko mukaan työtapaturmasta seuranneet poissaolot? Lasketaanko poissaolo sairaan lapsen hoitamisen takia? Onko se yksi vai kaksi poissaoloa, jos on kahtena työpäivänä sairaana, muttei niiden välissä olevana vapaapäivänä? Pahin virhehän tutkimuksessa on, jos tutkija päättää laskutavan vasta aineistoon tutustuttuaan.
Itseasiassa tämä ei ollut minulta mutuilua vaan perustuu faktaan. Tosin kun on kyse luottamuksellisista tiedoista, en voi liikoja avata asiaa mutta onhan siinä eroa jos sairauspoissaolo prosentti on 20 kuin 8.
Tuo 12 prosenttia on aika monta työtuntia jo kuukausitasolla ja siitä on jo kohtuullisen helppo laskea keskimääräisesti paljonko tuollainen ero maksaa mm työnantajalle. Ei puhuta kuitenkaan ihan pikku summista enää.
Ehkä olisi. Mutta tuo HSL-VR-tapaus ei ole ihan noin selkeä. Se, minkä HSL saa nyt halvemmalta VR:ltä, ei ole sama tuote kuin se entinen. Hintaa saatiin alas mm. vähentämällä junista henkilökuntaa.
---------- Viestit yhdistetty klo 22:46 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:38 ----------
Ei tuollainen tilanne kuitenkaan vallitse kaikissa kilpailevissa yhtiöissä, joten 12%-yksikön nousua ei voine pistää vain kilpailuttamisen syyksi, vaan syitä lienee monia.
Asiassa on vielä sekin puoli, että juuri Helsingissä on vuosia valinnut epätodellinen kilpailutilanne. Kunnollisia johtopäätöksiä voi ruveta tekemään sitten aikanaan, kun on olemassa riittävästi Hebulin yksityistämisen jälkeisen ajan dataa.
Muualla HSL-alueella kilpailutusta eri muodoissa on tehty kymmenet vuodet. Hintatrendi taittui, mutta toinenkaan vaakakuppi ei ole tyhjä. Käytännössä lähinnä hinnalla kilpailu on johtanut iäkkäämmän kaluston ränsistymiseen ja kuljettajien työsuhdeturvan heikkenemiseen.