Bussi-Jokeri

Myös h57 katkaistiin Viikkiin kun Bussi-Jokeri perustettin. Tämä muutos vaikuttaa vielä nykyäänkin niin, että Viikissä on kova matkustajavaihtuvuus. Katsotaan, miten h57:n tuleva reittimuutos Kontulaan helpottaa osaltaan 550:n kuormia.
 
Jäävätkö Jokerin pysäkit sinisiksi kun linjan väri vaihtuu oranssiksi?

Mietin ihan samaa itse. Ovat näemmä saaneet uusia opastejulisteita laitettua jo pysäkeille. Oranssi ilme kasvaa, mutta toivottavasti ainakin katokset muuttavat myös väriään! :p
 
Nykylinjastolla raja-arvo Hbf:n kautta kiertämiseen onkin 15 minuuttia (41 min - 26 min), mikä riittää siirtymiin ja odotukseen. Kyse ei ole mielikuvista ja stereotypioista vaan todellisista matka-ajoista.
Olen aina katsonut matka-ajat Reittioppaasta. Melkein joka kerta se on tarjonnut Jokeria, joskus 205+metro-yhdistelmää. Asun siis Perkkaantiellä pysäkin verran Sellosta itään ja olen reittiopasuskovainen.

Tänään päätin mitata ajat. Menin Itäkeskukseen junin ja palasin bussilla. Juna-metro-yhteyden aikataulu:
18.03 S-juna lähtee Leppävaarasta neljä minuuttia myöhässä
18.15 S-juna saapuu Helsinkiin, aloitan todella nopean kävelyn metroon
18.21 metro lähtee (en ehtinyt odottaa minuuttiakaan)
18.34 metro saapuu Itäkeskuksen asemalle

Aikaa kului 31 minuuttia. On huomattava, että todellinen matka-aika on 35 minuuttia junan kulkiessa aikataulussaan. Vertailussa on käytetty nopeaa junaa ja kävelty rautatieasemalta metroasemalle pikavauhtia ennätystuloksen varmistamiseksi! Paluumatka bussilla kello 21.45-22.23. Aikaa kului 38 minuuttia. Nyt on huomattava, että jäin pois Puustellinmäen pysäkillä. Matka-aika Leppävaaraan olisi ollut varmaankin 40 minuuttia. Näköjään juna-metro-yhteys on nopein, jos todella matkustaa ostoskeskuksesta toiseen tai asuu selvästi lähempänä rautatieasemaa kuin bussipysäkkiä.
 
On huomattava, että todellinen matka-aika on 35 minuuttia junan kulkiessa aikataulussaan. Vertailussa on käytetty nopeaa junaa ja kävelty rautatieasemalta metroasemalle pikavauhtia ennätystuloksen varmistamiseksi!

Jos juna olisi kulkenut aikataulussaan, olisit ehtinyt edelliseen metroon, sillä metron vuoroväli itään tuohon aikaan on 4 minuuttia.

Rautatientorin metroaseman ja junien välisestä vaihtokävelyajasta on puhuttu täällä ennenkin ja itse kyseistä vaihtoa usein tekevänä olen kellottanut sen aika tarkasti (jotta tiedän jo metron saapuessa, mille junalaiturille minun kannattaa lähteä kävelemään). Rantaradan lähtölaitureille kävelyaika reippaalla kävelyllä on minulla aika tarkkaan 4 minuuttia, kun kävelen myös rullaportaissa: 2 min metrosta maanpinnalle Asema-aukion uloskäynnille ja siitä 2 min junalaiturille.
 
Rantaradan lähtölaitureille kävelyaika reippaalla kävelyllä on minulla aika tarkkaan 4 minuuttia, kun kävelen myös rullaportaissa: 2 min metrosta maanpinnalle Asema-aukion uloskäynnille ja siitä 2 min junalaiturille.

Minäkin kävin tänään kellottamassa. Metrossa menin mahdollisimman keskelle nelivaunuista junaa ja jäin siinä kyydistä – Rautatientorilla sattui sitten niin, että valintani oli myös aika lähellä rullaportaita. Kellon panin käyntiin, kun astuin metrovaunusta ulos. Keskellä päivää sekä juna että asema olivat käytännössä tyhjiä, joten jalankulkuruuhka ei hidastanut matkaa. Kävelen reippaasti, nähtävästi keskimääräistä huomattavasti reippaammin päätellen ihan siitä, että ohitin matkallani aika monta jalankulkijaa. Rullaportaissa en kävellyt. Asemalla menin raiteelle 19, mistä seuraava rantaradan juna (A) sattui lähtemään. Tässäkin kävelin Sm5:n keskioville.

Kävelyaika metrosta kadulle 2'11" ja junaan 5'13".

Näemmä rullaportaissa kävelemällä saa ajasta minuutin pois.

Nyt pitäisi vielä päästä yhteisymmärrykseen siitä, millaista vaihtokävelyn minuuttiarvoa olisi reilua käyttää ns. yleispätevissä matka-aikalaskelmissa vaikkapa suunnittelun tueksi ja H/K-laskelmia silmällä pitäen. Kuukankon spurttiaika ei ainakaan ole sellainen, vaikka vetreälle ja terveelle toki mahdollinen onkin. Toisaalta lastenvaunut+hissi tai hidas vanhus yltänevät lähemmäs kymmentä minuuttia, eikä sekään ole perusteltu luku. Olisikohan 6 min lähellä "totuutta"?

Miten muuten on ruuhka-aikaan, onko tuolla niin paljon väkeä, että junasta poistuminen kestää jonkin aikaa tai että rullaportaisiin joutuu jonottamaan? Minä en ole sellaista Helsingissä kokenut, mutta harvoinpa menen metrolla ruuhka-aikaan. Ulkomailla sen sijaan tuo on ihan arkipäivää – joskus seuraava metrojuna saapuu jo laituriin, ennen kuin itse on ehtinyt asemalta pois.
 
Nyt pitäisi vielä päästä yhteisymmärrykseen siitä, millaista vaihtokävelyn minuuttiarvoa olisi reilua käyttää ns. yleispätevissä matka-aikalaskelmissa vaikkapa suunnittelun tueksi ja H/K-laskelmia silmällä pitäen. Kuukankon spurttiaika ei ainakaan ole sellainen, vaikka vetreälle ja terveelle toki mahdollinen onkin. Toisaalta lastenvaunut+hissi tai hidas vanhus yltänevät lähemmäs kymmentä minuuttia, eikä sekään ole perusteltu luku. Olisikohan 6 min lähellä "totuutta"?

Yksi mahdollisuus olisi olettaa että liukuportaissa ei kävellä ja valita kävelynopeuden arvoksi 1,0 m/s, eli sama mitä käytetään esim. liikennevalosuunnittelussa. Tutkittua tietoa jalankulkijoiden kävelynopeuksista löytyy Erica Roseliuksen vuonna 2009 julkaistusta diplomityöstä "Terminaalien matkustajavirtojen ominaisuudet ja suunnittelu", jossa on esitetty lähteitä jalankulkijoiden keskimääräiseksi kävelynopeudeksi. Vaihteluväli näyttäisi minusta olevan luokkaa 1,0-1,7 m/s.
 
Vs: Uudet bussit, syksy 2013

Avorahastusta ajatellen pitäisi olla jotkin tarrat joissa opastetaan käyttämään myös muita kuin etuovea. Ihmiset voisi ohjata käyttämään keskiovea jos ei ole tarvetta lipun ostoon. Etuovessa olisi "älä käytä tätä ovea ellet osta lippua" ja keskiovella "käytä tätä ovea jos sinulla on jo lippu", takaovella olisi tarra joka kieltäisi kyytiin tulon kyseisestä ovesta.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Uudet bussit, syksy 2013

Kaikkein nopein hyöty saataisiin, väittäisin, jos kuljettajat pari ensimmäistä viikkoa kuuluttaisivat avorahastuksesta muutaman kerran linjan varrella.
 
Vs: Uudet bussit, syksy 2013

Kaikkein nopein hyöty saataisiin, väittäisin, jos kuljettajat pari ensimmäistä viikkoa kuuluttaisivat avorahastuksesta muutaman kerran linjan varrella.

Minusta tuosta ei ole hirveästi hyötyä ellei sitä kuuluteta joka pysäkillä ennen ovien avaamista siten että että se kuuluu myös bussin ulkopuolelle. Muuten viesti tavoittaa vain hyvin pienen osan matkustajista. Lisäksi kyseisellä linjalla matkustaa usein ihmisiä jotka eivät normaalisti matkusta sillä ja heiltä tämä viesti jäisi kokonaan väliin jos eivät parin ekan viikon aikana sattuisi sillä matkustamaan.

Kyllä ne tarrat taitavat olla paremmat. Ellei bussin ulkopuolelle laitettaisi kaiuttimia joista napin painalluksella kuuluisi ennakkon nauhoitettu tiedoitus ovien käytöstä, kukaan kuljettaja tuskin jaksaisi joka pysäkillä tai edes parilla pysäkillä per suunta kahta viikkoa kuuluttaa samaa litaniaa lisäksi osalla kuljettajista voisi olla ääntämisvaikeuksia joka haittaisi viestin perille menoa.

Jos voidaan liimata pari tarraa ja homma on sillä selvä niin ei ole mitään järkeä tehdä asiaa yhtään vaikeammin. Kuljettaja voi ohimennen vihjasta avorahastuksesta jos on tarpeen. Lisäksi etukäteen tiedoittamisella saadaan iso hyöty.
 
Vs: Uudet bussit, syksy 2013

Minusta tuosta ei ole hirveästi hyötyä ellei sitä kuuluteta joka pysäkillä ennen ovien avaamista siten että että se kuuluu myös bussin ulkopuolelle. Muuten viesti tavoittaa vain hyvin pienen osan matkustajista.

Viesti tavoittaa aina kaikki bussissa olijat, mikä ei ole hyvin pieni osa matkustajista, kunhan kuulutusvälit valitaan ruuhkaisimpien nousupysäkkien jälkeen tai ylipäätään silloin, kun bussissa on iso kuorma. Se ei ole yhtään pienempi osa silloin. Joka pysäkillä kuulutusta ei tietenkään voi tehdä, koska siinä menisivät sekä kuljettajan että matkustajien hermot. Väitän, että viidellä hyvin valitulla pysäkkien välisellä kuulutuksella tavoitetaan 80 % linjan matkustajista. Se ei tietenkään tehoa enää edelliseen pysäkkiin, mutta tehoaa kuulijoihin seuraavalla kerralla, kun he nousevat bussiin. Bussiin astuessaan ihmiset ovat yleensä jo päättäneet, miten toimivat, joten heidän käyttäytymistään on vaikea siinä enää muuttaa. Bussissa istuessaan ihmiset saavat rauhassa pureksia ajatuksen läpi.

Lisäksi kyseisellä linjalla matkustaa usein ihmisiä jotka eivät normaalisti matkusta sillä ja heiltä tämä viesti jäisi kokonaan väliin jos eivät parin ekan viikon aikana sattuisi sillä matkustamaan.

Jos kuulutus ei tavoita ihan kaikkia, tekeekö se kuulutukset turhaksi? Enhän minä sanonut, että kuulutuksen takia täytyisi muita keinoja jättää pois. Mutta jos turvaudutaan pelkkiin tarroihin, teho on paljon hitaampi. Ihmiset kun menevät arkiliikkumisessaan aina melko autopilotilla. Ei mikään keino tavoita kaikkia ihmisiä, mutta kuulutus tavoittaa varmasti suuren osan sellaisia ihmisiä, joihin eivät tarrat tehoa. Jos osa matkustajista onkin satunnaisliikkujia, se kuulutus tehoaa silti erittäin hyvin kaikkiin niihin, jotka kuitenkin matkustavat sillä säännöllisesti. Tärkeintähän on saada ns. kriittinen massa oppimaan asia, jolloin muut osaavat seurata perässä. Ja ne jotka eivät osaa, ovat jo hyvin pieni joukko. Etuovestahan kuuluu kuitenkin mennä myös iso osa ihmisiä.

Eihän mainoksiakaan telkkarissa pyöritetä kuin kampanjan pituuden verran. Tässä on kyse ihan samasta asiasta: nopeasti tehoavasta kampanjasta, kun ne tarrat taas ovat vain pitkän ajan vahvistuksia.

Jos voidaan liimata pari tarraa ja homma on sillä selvä niin ei ole mitään järkeä tehdä asiaa yhtään vaikeammin.

Tämä on juuri tämän seudun joukkoliikenteen perinteinen markkinointimalli: miksi tehdä asioita hyvin, kun asiat voi tehdä paljon huonomminkin vähäisemmällä vaivalla? Ihanko nyt oikeasti uskot, että pari tarraa bussin ovissa on ihan riittävä saamaan ihmisille tämä asia perille? Luulet aika paljon liikoja ihmisten tällaisten asioiden omaksumiskyvystä.

339-DF voisi varmaan taas tähän väliin kertoa pari tarinaa ihmisistä, jotka seisovat huputetuilla ratikkapysäkeillä odottamassa ratikkaa, joka ei koskaan tule. Tämä lienee helsinkiläinen versio Godot'n odottamisesta.
 
Vs: Uudet bussit, syksy 2013

Täytyypä sanoa, että nyt vasta havahduin siihen, että Jokerilla tosiaan alkaa avorahastus. Onhan siitä ollut puhetta silloin sun tällöin, mutta ei minua ole tavoittanut sellainen tieto, että tuo tosiaan alkaa nyt elokuussa. Tai jos on, olen sen jo unohtanut. No, en ole kohderyhmääkään kai.

Tämä on juuri tämän seudun joukkoliikenteen perinteinen markkinointimalli: miksi tehdä asioita hyvin, kun asiat voi tehdä paljon huonomminkin vähäisemmällä vaivalla?

Olipa hyvin kiteytetty!

339-DF voisi varmaan taas tähän väliin kertoa pari tarinaa ihmisistä, jotka seisovat huputetuilla ratikkapysäkeillä odottamassa ratikkaa, joka ei koskaan tule.

Haluatko kuulla vaikkapa niistä ihmisistä, jotka viikonloppuna odottivat Stockan pysäkillä Aleksilla nelosta ja seiskaa? Kiveystyöt valmiit, rata ajokelpoinen, museoliikenne kulki siitä mutta linjaliikenne ei. Perustelu: HSL oli tiedottanut, että linjaliikenne on poikkeusreitillä maanantaihin asti. No, olihan se pysäkkikilpi huputettu nätisti, mutta kyllä lähes jokaisella kierroksella tuossa oli odottajia. Huutelin sitten sieltä avoperävaunusta, että menkää rautatieaseman pysäkille. Tiedotusta sekin... Eikö olisi ollut parempi vaan aloittaa linjaliikenne heti, kun se oli mahdollista? Viedä vaikka sinne rautatieaseman pysäkille joku postimerkin kokoinen plakaatti, että ne linjat, jotka eivät yleensä kulje tästä ja joita te kuitenkaan ette odota tässä, eivät kuljekaan tästä.
 
Vs: Uudet bussit, syksy 2013

Perustelu: HSL oli tiedottanut, että linjaliikenne on poikkeusreitillä maanantaihin asti. -- Eikö olisi ollut parempi vaan aloittaa linjaliikenne heti, kun se oli mahdollista?

Ei liity enää Jokeriin; tarkoitus oli vain saada esimerkkejä siitä, miten ihmisille tiedottaminen tosiaan ei mene vähällä vaivalla läpi. Mutta kyllä minusta hyvän tiedottamisen kulmakivi on aina, että se mikä on ulos kerrottu, siitä myös pidetään kiinni. Eli ei poikkeuksien poikkeuksia. Se vain se poikkeuksista tiedottaminen ylipäätään pitäisi tehdä paremmin. Sitä en osaa suoraan sanoa, miten. Vaatisi enemmän perehtymistä ihmisten tapoihin omaksua näitä asioita. Voi olla, että asia olisi niinkin pienestä kiinni kuin että pysäkillä olisi myös A-ständi mahdollisimman blokkaavasti, jossa poikkeusreitit selitettäisiin. Tällaisille pitäisi myös kehittää joitakin vakiopaikkoja ja -tapoja. Ja ennen kaikkea niitä pitäisi ihan testata rutkasti: laittaa ja selvittää, kuinka moni huomasi.

Mutta alkuperäiseen aiheeseen: kuulutuksia puoltaisi pelkästään jo sekin seikka, että meissä on paljon eroja sen suhteen, miten omaksumme visuaalisia ja auditiivisia asioita. Siksi jos vain asioista on mahdollista kertoa myös kuulutuksin järkevästi, se kannattaa tehdä.
 
Takaisin
Ylös