Bussi-Jokeri

Eikä sitä matkustusmukavuutta ole sunnuntaisinkaan. Esim. eilen 550 oli joskus klo 15.30 aikoihin seisomalastissa Itiksestä ainakin Maunulaan asti.
 
Olisikohan tämä ongelma ratkaistu jo kilpailutustilanteessa kun tilaaja olisi osannut vaatia niveliä saman verran kun linjalla nyt on telejä?
http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/bussilinja_on_liian_suosittu_monet_eivat_mahdu_kyytiin/


No ongelmahan ei ole uusi. Aina on maksaja huolehtinut ettei missään tapauksessa makseta "tyhjästä tilasta". Nyt vaan HSL on vetänyt jo liian tiukalle tuon kapasiteetin laskennan.

Jo 80-luvun alussa HKL:n "matkustajalaskijat" autoissaan istuskelevina onnistuivat laskemaan ohikiitävistä busseista seisomakuormissa tyhjiä paikkoja tyyliin "bussissa x oli vain 78 matkustajaa kyydissä, kun auton kapasiteetti on 82 matkustajaa seisomapaikkoineen". Joten yhden auton voi hyvinkin vähentää tyhjän tilan takia. Olihan silloin idän suunnan linjoja tarjolla reilusti ennen metroa. :lol:
 
Olisikohan tämä ongelma ratkaistu jo kilpailutustilanteessa kun tilaaja olisi osannut vaatia niveliä saman verran kun linjalla nyt on telejä?
http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/bussilinja_on_liian_suosittu_monet_eivat_mahdu_kyytiin/
Ja ongelmaa ei yhtään helpota se että matkustajat tukkivat keskioven kohdan tehokkaasti, kukaan ei eväänsä liikauta vaikka käytävät edessä ja takana tyhjillään ja ulkona seisoo 15 henkilöä kyytiin pääsyä odottaen. Siitä etuovesta kun on tullut omituinen peikko, sieltä ei sisään uskalleta, saattaa kuski vielä sanoa huomenta :lol: Tästä seuraa se että pääsääntöisesti kun joka toinen auto jää 1-3 minuuttia myöhään niin se on sitten täysi, joka toinen auto sitten tyhjillään...
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähän se keskiovi toimii paremmin sisääntulijoiden ainoana ovena kuin etuovi. Ei ole keskikäytävän ahtainta kohtaa kuristamassa tungosta, vaan auton avarin kohta suoraan ovien sisäpuolella.

550:n matkustajavaihtuvuutta ei kuitenkaan hoideta kunnialla muuten kuin riittävällä määrällä raakaa ovi- ja seisomakapasiteettia. Ovet tietysti liikkumiseen ja seisomatila että mahtuu sekoittumaan. Ehkä HSL jossain vaiheessa oivaltaa tilata liikennettä myös näiden määreiden mukaan, ei pelkästään seutulinja-aurinkolasien värittämää istumakapasiteettia. Jokerin Scala on kotonaan puolityhjänä moottoritiellä. Puolityhjänä siinä on kaikki istumapaikat varattu.
 
Viimeksi muokattu:
550:n matkustajavaihtuvuutta ei kuitenkaan hoideta kunnialla muuten kuin riittävällä määrällä raakaa ovi- ja seisomakapasiteettia. Ovet tietysti liikkumiseen ja seisomatila että mahtuu sekoittumaan. Ehkä HSL jossain vaiheessa oivaltaa tilata liikennettä myös näiden määreiden mukaan, ei pelkästään seutulinja-aurinkolasien värittämää istumakapasiteettia. Jokerin Scala on kotonaan puolityhjänä moottoritiellä. Puolityhjänä siinä on kaikki istumapaikat varattu.

Onneksi en tuota 550-linjaa tarvitse säännöllisesti, mutta kun HSL:n kannalta yksi katsottava asia on myös hinta: jos tilaat samanlaista kalustoa kuin liikennöitsijöillä on jo hallit täynnä, saat liikenteen todennäköisesti halvemmalla. Viis siitä, onko kalusto sopivaa vaikka luulisi sen jo millä tahansa elimellä katsottuna tajuta, ettei tuollaista puoliahdasta automallia pitäisi tuollaisessa liikenteessä hyväksyä tarjottavaksi.

Tosin minusta on pitkään tuntunut siltä, että HSL:llä on jonkinasteinen nivel-allergia olemassa.
 
Voidaanko vetää johtopäätös, että avorahastus ei tuonutkaan autuutta, vaan ehkäpä toi enemmän ahtautta? Aiemmin kuitenkin ihmiset tulivat edestä sisään ja poistuivat takaa, nyt ihmiset tulppaavat yhtä ovea? Olisikohan pariovet edessä helpottanut tunkua? Nythän etuoven kapeus voi tuoda ihmisille mielikuvan, että sitä ovea voi/pitää käyttää vain erityistapauksessa.

Nyt Helb ja Hsl vaan sopimaan muutaman Scalan korvaamisesta nivelillä. Ruotsista saa uudehkoa kalustoa kohtuuhintaan ja ylimääräiseksi jääviä Scaloja voisi myydä maakuntiin, jossa on uusille kysyntää ;)

Tai ihan aluksi voisi kokeilla vaihtaa esim. lentokentältä täysmatalaa ja riittävästi ovitettua Mania Scalojen tilalle ja kokeilla miten se avorahastus toimii sitten, kun kalusto on siihen tarkoitettua. Matkalaukkutelineiden poistolla saisi yhtä istuinta vaille yhtä monta istumapaikkaa ja runsaasti enemmän seisomatilaa. Oranssia ja valkoista teippiä saa kaupasta ;)
 
Viimeksi muokattu:
Nyt Helb ja Hsl vaan sopimaan muutaman Scalan korvaamisesta nivelillä. Ruotsista saa uudehkoa kalustoa kohtuuhintaan ja ylimääräiseksi jääviä Scaloja voisi myydä maakuntiin, jossa on uusille kysyntää ;)

Mun puolesta voisi määrätä koko kaluston vaihdettavaksi niveliin, saman verran kuin telejä on nyt. Syystä että vähempi määrä niveliä ei välttämättä poista ongelmaa, joten sama määrä (tai ehkä enemmän) poistaisi tämän tunkuongelman.

Noille scaloille varmasti löytyisi käyttöä jostain muualta.
 
Tosin minusta on pitkään tuntunut siltä, että HSL:llä on jonkinasteinen nivel-allergia olemassa.

Eikä nivelallergiaa ole vain HSL:llä vaan myös Tampereella, jossa matalalattianivelien kanssa taisteltiin vuosikymmen kunnes todettiin, ettei hommassa ole mitään järkeä. Nivelbussilla liikennöiminen on tiettävästi osoittautunut pohjoisissa olosuhteissa luokkaa 40 % kalliimmaksi kuin telibussilla ajaminen, vaikka nivelbussi tarjoaa seisomapaikat huomioiden vain noin 10 - 20 % enemmän kapasiteettia. Toisin sanoen on huomattavasti halvempaa tuottaa haluttu kapasiteetti telibusseilla kuin nivelbusseilla, vaikka kuljettajia ja autoja tarvittaan enemmän. Samalla hiljaisen ajan liikenne tulee hoidettua vähemmällä hukkakapasiteetilla.

Pääkaupunkiseudulla monet kadut ovat kuin pommitusten jäljilta, mikä aiheuttaa esimerkiksi nivelbussin kääntöpöydälle merkittävästi suurempaa rasitusta kuin keskieurooppalaisissa roudattomissa olosuhteissa. Tampereen nivelbusseille tunnusomaista on ollut kääntöpöydästä talvella kuuluvat erinäiset rahinat ja muut sivuäänet, kun rakenteisiin joutuu esimerkiksi hiekoitushiekkaa ja suolaa. Käsittääkseni nivelbussien toimintavarmuus on olennaisesti heikompi kuin low entry -telibussien. Nivelbusseilla liikennöiminen pääkaupunkiseudun olosuhteissa johtaisi siis todennäköisesti luotettavuuden heikentymiseen, kun erilaiset tekniset viat keskeyttäisivät matkanteon useammin. Nivelten ja low entry -telien välimaastoon sijoittuvat sitten täysmatalat telit, jollaisten luotettavuutta voi HSL-alueella havainnoida muutamilla HelB:n linjoilla.

HSL pyysi linjoja 58(B), 68/71(V) ja 550 kilpailuttaessaan tarjoukset myös nivelillä siten, että ruuhkan kapasiteetti molemmissa vaihtoehdoissa oli sama. Kansainväliset operaattorit, joilla on esimerkiksi Ruotsin olosuhteista tietoa nivelbussien käyttökustannuksista, eivät edes tarjonneet niveliä, vaikka niillä ehkä olisi ollutkin tarjota ruuhkavuoroille käytettyä kalustoa ulkomailta. Pohjolan Kaupunkiliikenne tarjosi 550:lle niveliä, mutta sen vuosihinta oli pitkälle toista miljoonaa euroa eli n. 15 % kalliimpi kuin voittanut HelB:n tarjous telibusseilla. Kehityssuunta taitaa muissakin pohjoismaissa kulkea enemmän telien suuntaan arvatenkin juuri nivelkaluston korkeiden käyttökustannusten takia. Tuplanivelbussitkin taisivat jäädä lyhyeksi tähdenlennoksi, kun Göteborg on tiettävästi päättänyt olla hankkimatta niitä enää lisää.
 
Eikä nivelallergiaa ole vain HSL:llä vaan myös Tampereella, jossa matalalattianivelien kanssa taisteltiin vuosikymmen kunnes todettiin, ettei hommassa ole mitään järkeä.

Pääkaupunkiseudulla monet kadut ovat kuin pommitusten jäljilta, mikä aiheuttaa esimerkiksi nivelbussin kääntöpöydälle merkittävästi suurempaa rasitusta kuin keskieurooppalaisissa roudattomissa olosuhteissa. Tampereen nivelbusseille tunnusomaista on ollut kääntöpöydästä talvella kuuluvat erinäiset rahinat ja muut sivuäänet, kun rakenteisiin joutuu esimerkiksi hiekoitushiekkaa ja suolaa. Käsittääkseni nivelbussien toimintavarmuus on olennaisesti heikompi kuin low entry -telibussien. Nivelbusseilla liikennöiminen pääkaupunkiseudun olosuhteissa johtaisi siis todennäköisesti luotettavuuden heikentymiseen, kun erilaiset tekniset viat keskeyttäisivät matkanteon useammin.
Tampereella aivan keskeisenä syynä nivelistä luopumiseen on pidetty routavaurioista, nupukivettyä Hämeenkatua, jonka nopeusrajoitus on 40 km/h, mikä rikkoo nimenomaan matalalattianivelet – olen ymmärtänyt, että korkeammissa nivelissä oli paremmin varaa jousitukseen ja muutenkin kestävempiin rakenteisiin. Olen istunut matalattianivelen kyydissä niin, että ollaan menty nopeusrajoituksen mukaista vauhtia, ja se on ollut varsinainen köyhän miehen Särkänniemi. Kadun perusparannus, nupukivien latominen uudestaan ja nopeusrajoitus 30 km/h parantaisi kaikkien bussien vikasietoisuutta.
 
Takaisin
Ylös