Viestiketju: Bussi-Jokeri

Alunperin kirjoittanut Miska

Pääkaupunkiseudulla monet kadut ovat kuin pommitusten jäljilta, mikä aiheuttaa esimerkiksi nivelbussin kääntöpöydälle merkittävästi suurempaa rasitusta kuin keskieurooppalaisissa roudattomissa olosuhteissa. Tampereen nivelbusseille tunnusomaista on ollut kääntöpöydästä talvella kuuluvat erinäiset rahinat ja muut sivuäänet, kun rakenteisiin joutuu esimerkiksi hiekoitushiekkaa ja suolaa.

Mielenkiintoinen näkemys kieltämättä - niin oliko tuo oma mielipiteesi vai onko taustalla jossain tehty tutkimus?

Ei sen kauempana "Keski-Euroopassa" kuin Tallinnassa, nivelbussien - myös uusien - käyttö ja hankinnat ovat itsestäänselvyyksiä. En ole koskaan voinut kuvitella, että Tallinnassa kadut olisivat merkittävästi paremmassa kunnossa verrattuna helsinkiläiskatuihin. Lisäksi omien havaintojeni mukaan Virossa suolaa kylvetään ajoradoille melko lailla enemmän kuin täällä. Nivelbusseja (matalia) on käytössä myös muualla Baltiassa ja Pohjoismaissa vaikka kuinka paljon, joten kaluston käyttökelvottomuus Pohjoisessa ei ehkä ole täysin kiistaton asia.

Sinänsä jaan sen näkemyksen, että täysmatalilla nivelbusseilla liikennöinti aiheuttaa suuremmat kustannukset verrattuna low entry -teleihin, ero on kaiken lisäksi selvä. Mutta todelliset syyt olisi mielenkiintoista tietää.

Alunperin kirjoittanut bussifriikki

Minkämallisia busseja tarjottiin?

Eipä kait tuolla väliä mitä sitä tarjottu on, vaan sillä mitä loppupeleissä olisi hankittu.

Alunperin kirjoittanut Miska

Toisin sanoen on huomattavasti halvempaa tuottaa haluttu kapasiteetti telibusseilla kuin nivelbusseilla, vaikka kuljettajia ja autoja tarvittaan enemmän. Samalla hiljaisen ajan liikenne tulee hoidettua vähemmällä hukkakapasiteetilla.

Raitioliikenteen kilpailukyvyn kannalta on tietenkin mukavaa, ettei bussiliikenteen yksikkökokoa saada meillä kasvatettua telibusseista

Meillä ei tosin myöskään haluta hahmottaa niitä ongelmia, joita syntyy rajallisesta määrästä ahtaita ovia ja käytäviä. Vaikka nivelbussin kapasiteetti on vain 10-20 % suurempi, kokomatalan nivelbussin rakenne on matkustajavirtojen kannalta olennaisesti suotuisampi kuin edestä matalan telin. Autoon saadaan useampi pariovi ja ainakin kahden parioven lähelle tilaa matkustajien liikkeille. Periaatteessa saman saa myös kokomatalaan teliin, joskaan ei aivan yhtä hyvin mm. takimmaisten ovien viereen väistämättä tulevien pyörien takia.

Jos matkustajien heikolle vaihtuvuudelle, pitkille pysäkkiajoille ja matka-aikojen epäluotettavuudelle arvioitaisiin hintaa, se voisi olla melko suuri. Keskimäärin toimiva liikenne ei välttämättä ole matkustajien valtaosan kannalta lainkaan toimivaa.

Alunperin kirjoittanut late-

Vaikka nivelbussin kapasiteetti on vain 10-20 % suurempi

Ei pidä paikkaansa. Tavanomaisessa telibussissa on n. 100 matkustajapaikkaa ja tavanomaisessa nivelessä 150. Lisäkapasiteettia on siis karkeasti +50%. Istumapaikkoja tulee lisää se 10-20%, tai ei yhtään, jos ovia on vaikka viisi - mutta onko sitten reilua vertailla 3- ja 5-ovista keskenään - tai yleensäkään korostaa istumapaikkamääriä puhuttaessa linjasta, jolla keskivertomatka on lyhyt ja pitemmät matkat voi taittaa raskasraitein.

Alunperin kirjoittanut Knightrider

Ei pidä paikkaansa. Tavanomaisessa telibussissa on n. 100 matkustajapaikkaa ja tavanomaisessa nivelessä 150. Lisäkapasiteettia on siis karkeasti +50%. Istumapaikkoja tulee lisää se 10-20%, tai ei yhtään, jos ovia on vaikka viisi - mutta onko sitten reilua vertailla 3- ja 5-ovista keskenään - tai yleensäkään korostaa istumapaikkamääriä puhuttaessa linjasta, jolla keskivertomatka on lyhyt ja pitemmät matkat voi taittaa raskasraitein.

HSL:ssä on käytössä arvovalinta siitä, että istumapaikkoja pidetään paljon tärkeämpinä ja arvokkaampina kuin seisomapaikkoja. Eikä tämä ole vain HSL:n arvovalinta, sama arvovalinta tehtiin jo 1970-luvulla, kun tilattiin metrojunia. En tiedä mistään maailmasta metroa, jossa vaunun pinta-ala käytetään yhtä tehottomasti kuin meillä. Tavallinen metrojunan konsepti on pitkittäispenkit seiniä vasten ja muu tila on seisomatilaa.

Busseissa istumapaikkojen arvostus on minusta jopa perusteltua. Bussissa seisten matkustaminen on käytännössä epämiellyttävää tai jopa hankalaa. Se riippuu kuljettajan ajotavasta, mutta myös reitistä ja katujen kunnosta. Siksi busseissa näkee harvoin vapaaehtoista seisten matkustamista. Eli kuten ratikoissa, metrossa ja junissa, että matkustetaan seisten, vaikka istumapaikkoja on vapaana.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

HSL:ssä on käytössä arvovalinta siitä, että istumapaikkoja pidetään paljon tärkeämpinä ja arvokkaampina kuin seisomapaikkoja. Eikä tämä ole vain HSL:n arvovalinta, sama arvovalinta tehtiin jo 1970-luvulla, kun tilattiin metrojunia. En tiedä mistään maailmasta metroa, jossa vaunun pinta-ala käytetään yhtä tehottomasti kuin meillä. Tavallinen metrojunan konsepti on pitkittäispenkit seiniä vasten ja muu tila on seisomatilaa.

Ja hyvä näin. Istumapaikoista on pidettävä kiinni hinnalla millä hyvänsä.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

HSL:ssä on käytössä arvovalinta siitä, että istumapaikkoja pidetään paljon tärkeämpinä ja arvokkaampina kuin seisomapaikkoja. Eikä tämä ole vain HSL:n arvovalinta, sama arvovalinta tehtiin jo 1970-luvulla, kun tilattiin metrojunia. En tiedä mistään maailmasta metroa, jossa vaunun pinta-ala käytetään yhtä tehottomasti kuin meillä. Tavallinen metrojunan konsepti on pitkittäispenkit seiniä vasten ja muu tila on seisomatilaa.

Busseissa istumapaikkojen arvostus on minusta jopa perusteltua. Bussissa seisten matkustaminen on käytännössä epämiellyttävää tai jopa hankalaa. Se riippuu kuljettajan ajotavasta, mutta myös reitistä ja katujen kunnosta. Siksi busseissa näkee harvoin vapaaehtoista seisten matkustamista. Eli kuten ratikoissa, metrossa ja junissa, että matkustetaan seisten, vaikka istumapaikkoja on vapaana.

Antero

Helsingin metron tämän hetken ruuhka-ajan täytösasteella vaunujen sisäjärjestelyt ovatkin vielä sopivat, mutta mitenhän se riittää tulevaisuudessa ja 4 vaunun junilla?

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

HSL:ssä on käytössä arvovalinta siitä, että istumapaikkoja pidetään paljon tärkeämpinä ja arvokkaampina kuin seisomapaikkoja. Eikä tämä ole vain HSL:n arvovalinta, sama arvovalinta tehtiin jo 1970-luvulla, kun tilattiin metrojunia. En tiedä mistään maailmasta metroa, jossa vaunun pinta-ala käytetään yhtä tehottomasti kuin meillä. Tavallinen metrojunan konsepti on pitkittäispenkit seiniä vasten ja muu tila on seisomatilaa.

Niin, Helsingin metro on monessakin mielessä erinomainen ja edistyksellinen liikenneväline. Se on luotettava, sen linjanopeus on korkea, istumapaikkoja on ruuhkassakin oikein hyvälle määrälle matkustajia ja tilaa muutenkin riittää. Kun ei tarvitse matkustaa ahtaasti eikä epämukavasti matkustajamäärät ovat korkeat ja asiakastyytyväisyys korkealla. Kallishan metro toki on ollut ja on rakentaa, mutta halvalla vain harvoin saa hyvää.

Alunperin kirjoittanut Minä vain

Ja hyvä näin. Istumapaikoista on pidettävä kiinni hinnalla millä hyvänsä.

Samaan hengenvetoon totean että joukkoliikenteen lippujen hinnat ovat liian korkealla. Ja palvelu niin harvaa ja käyttökelvotonta, että menen kuitenkin autolla. Autoilleni on siksi turvattava edullinen pysäköinti, joka ei nosta asuntoni hintaa kohtuuttomaksi. Myös liikenteen sujuvuus on välttämätöntä ylläpitää, autoilijaa ei saa syrjiä investoinneissa. Muuan Byman jakaa mainioita näkemyksiäni, jolla luodaan hyvinvointi ja talouskasvu. Ette kai te halua vastustaa hyvinvointia? Puuh, nyt voisi jo hengittää.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

HSL:ssä on käytössä arvovalinta siitä, että istumapaikkoja pidetään paljon tärkeämpinä ja arvokkaampina kuin seisomapaikkoja. Eikä tämä ole vain HSL:n arvovalinta, sama arvovalinta tehtiin jo 1970-luvulla, kun tilattiin metrojunia. En tiedä mistään maailmasta metroa, jossa vaunun pinta-ala käytetään yhtä tehottomasti kuin meillä. Tavallinen metrojunan konsepti on pitkittäispenkit seiniä vasten ja muu tila on seisomatilaa.

Busseissa istumapaikkojen arvostus on minusta jopa perusteltua. Bussissa seisten matkustaminen on käytännössä epämiellyttävää tai jopa hankalaa. Se riippuu kuljettajan ajotavasta, mutta myös reitistä ja katujen kunnosta. Siksi busseissa näkee harvoin vapaaehtoista seisten matkustamista. Eli kuten ratikoissa, metrossa ja junissa, että matkustetaan seisten, vaikka istumapaikkoja on vapaana.

Antero

Et kai sinä (ja HSL) sorru yleistämiseen? Eli muka linjalla, jolla keskimääräinen matka on 10 min ja linjalla, jolla se on 50 min pitäisi olla sama suhde istuma- ja seisomapaikkoja? Jokerilla tulee vaan se ongelma vastaan, ettei tällöin nivelten ominaisuuksia arvosteta ja valitaan hieman suurempi määrä telejä. Bussit ajelevat 3-4 minuutin välein, matkustajat kuin sillipurkissa, bussi tuulilasikuormassa ja jotkut joutuvat joka tapauksessa täyttämään kaikki seisomapaikat. Kaupan päälle ahtaissa käytävissä taistelu (väljyyttä arvostavat jättävät Jokerin väliin) ja pysäkeille jäävät matkustajat - ylipäänsä tyytyväisyys, häiriösietokyky (esim. koululuokat á 30hlö) ja kokonaismatustajamäärät laskevat. Nousevista luvuista mainittakoon pysäkkiajat.

Jokerin kanssa mahdollisesti siirryttäessä niveliin voitaisiin näin suurilla matkustajamäärillä vähentää bussien määrää vain sillä prosentilla, jolla istumapaikkaluku nousee - eli istumapaikatkaan eivät välttämättä vähenisi.