Uusi tariffijärjestelmä

irritus sanoi:
Uusi järjestelmä on vyöhykejärjestelmä, kuten nykyinenkin. Tilanteet, joissa säästää kävelemällä vyöhykerajan yli eivät poistu minnekään.

Kahden vyöhykkeen minimiostos ei ole järjestelmän selkäranka, vaan silkkaa rahastusta ja kiusantekoa matkustajille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos kahden vyöhykkeen minimiostos tuntuu (vain) rahastukselta, kehotan miettimään asiaa toisin päin. Ajattele, että matkustusvyöhykkeitä ovat AB, BC, jne. AB ja BC nyt vain sattuvat menemään B-alueen osan verran päällekkäin. Koska B-alueella asuva voi valita itse, kuuluuko vyöhykkeeseen AB vai BC, on todellakin pitkälti päästy eroon vyöhykerajoihin liittyvistä jyrkistä portaista.
 
Onhan tuo uudistus hyvin peltobussivetoisesti toteutettu, mikä ei sinänsä tietenkään yllätä.

Sekään ei yllätä, vaikka harmittaakin, että Hesarin Marja on nielaissut syötin ja koko vavankin hokiessaan ratikoiden kalliista kilometreistä. Jos lähdetään perustelemaan lippujen hintoja kulkuneuvokohtaisesti, niin eihän sitä sentään tehdä vertaamalla mitä yksi ratikkakilometri ja yksi bussikilometri maksavat.

Jos ratikka kerää puolen tunnin linjasivullaan 250 nousua ja peltobussi 25, kumpi tuleekaan Höselille kalliimmaksi, Marjaseni?

Tässä vaiheessa mielenkiintoisinta on nähdä, mitä raitiovaunujen matkustajamäärille tapahtuu 65% hinnannousun myötä. Vertailua on vaikea tehdä, kun Hämeentie on sulki. Mutta Töölön linjojen kohdalla se onnistuu.
 
Matkalainen sanoi:
Koska B-alueella asuva voi valita itse, kuuluuko vyöhykkeeseen AB vai BC, on todellakin pitkälti päästy eroon vyöhykerajoihin liittyvistä jyrkistä portaista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuten itsekin sen tuossa lipsautit, jyrkät portaat poistuvat vain B-vyöhykkeellä lyhyllä matkoilla. Muilla vyöhykkeillä rajat ovat edelleen jyrkät, samoin pitkillä matkoilla.
 
339-DF sanoi:
Sekään ei yllätä, vaikka harmittaakin, että Hesarin Marja on nielaissut syötin ja koko vavankin hokiessaan ratikoiden kalliista kilometreistä. Jos lähdetään perustelemaan lippujen hintoja kulkuneuvokohtaisesti, niin eihän sitä sentään tehdä vertaamalla mitä yksi ratikkakilometri ja yksi bussikilometri maksavat.
Klikkaa laajentaaksesi...
HS:n toimittaja ei varmaan omin päin lähtenyt kehittelemään uusia teorioita. YLEN uutisessa 15.3.2019 HSL:n toimitusjohtaja Rihtniemi itse perusteli asiaa juuri noin. Rihtniemen perustelu sanatarkasti menee "Raitioliikenne on myös meidän kallein tuotantovälineemme, joten on ollut vähän epäoikeudenmukaista, että siihen myydään edullisinta lippua."

Siitä olen monen raitiovaunun ystävän kanssa samaa mieltä, että ratikan arvokkaat kilometrit johtuvat hyvin paljon siitä, että nykyisellään raitiovaunuilla liikennöidään nimenomaan Helsingin vaativimmassa liikenneympäristössä. Vuonna 2040 Raide-Jokerin, Laajasalon ratikoiden ja Vihdintien pikaratikan ollessa toiminnassa Helsingin (seudun) ratikoiden matkustajakilometrikustannukset suhteessa muihin liikennemuotoihin näyttävät erilaisilta kuin nyt. Vuoteen 2040 on muuten enää reilu 20 vuotta. Vuosi 1998 on yhtä kaukana takana. Minun mielestäni 1998 oli ihan äsken... :cool:
 
Marja ei varsinaisesti ole tunnettu itsenäisestä ajattelusta. Siksi syötti ja vapa, eiksni? ;)
 
Rattivaunu sanoi:
HS:n toimittaja ei varmaan omin päin lähtenyt kehittelemään uusia teorioita. YLEN uutisessa 15.3.2019 HSL:n toimitusjohtaja Rihtniemi itse perusteli asiaa juuri noin. Rihtniemen perustelu sanatarkasti menee "Raitioliikenne on myös meidän kallein tuotantovälineemme, joten on ollut vähän epäoikeudenmukaista, että siihen myydään edullisinta lippua."

Siitä olen monen raitiovaunun ystävän kanssa samaa mieltä, että ratikan arvokkaat kilometrit johtuvat hyvin paljon siitä, että nykyisellään raitiovaunuilla liikennöidään nimenomaan Helsingin vaativimmassa liikenneympäristössä. Vuonna 2040 Raide-Jokerin, Laajasalon ratikoiden ja Vihdintien pikaratikan ollessa toiminnassa Helsingin (seudun) ratikoiden matkustajakilometrikustannukset suhteessa muihin liikennemuotoihin näyttävät erilaisilta kuin nyt. Vuoteen 2040 on muuten enää reilu 20 vuotta. Vuosi 1998 on yhtä kaukana takana. Minun mielestäni 1998 oli ihan äsken... :cool:
Klikkaa laajentaaksesi...

1998, nyt, 2040... aika tosiaan menee nopeasti. Kuinkas kauan Rihtniemi vielä on HSL:n johdossa?
 
HS:n uutisessa luki, että ratikkalippuja myytiin 4,5 miljoonaa ja tuloja tuli 6,9 miljoonaa euroa näistä ratikkalipuista. Raitiovaunujen operointikustannukset HSL:n tilinpäätöksessä ovat 51,822 miljoonaa euroa ja raitiovaunuun matkustajanousuja 60,2 miljoonaa kpl. Ratikkalipun poistuminen ei siis varsinaisesti voi romahduttaa ratikkamatkustajien määrää.
 
Miten nämä raitioliikenteen asiakasmäärät kontrolloidaan ja tosiksi ilmoitetaan, kun pummien lisäksi myös kausikorttilaiset tai vaihdolla kulkevat useimmiten eivät korttiaan lukulaitteelle esitä? Onko vaunujen ovissa henkilölaskurit?
Sama kysymys toki koskee myös metro- ja junaliikennettä. Suomenlinnan lauttoja ei niinkään, koska siellä matkustajat yleensä lasketaan, ettei lauttaan tule ylipokaa.

Mitä tariffeihin tulee, hintojen on oltava asialliset ja suhteessa palvelun laatuun. Pääasiassa ruuhkissa seisovissa ahtaissa raitiovaunuissa matkustamisesta on ylipäätään heikosti perusteltavissa periä edes nykyisen tasoisia lippujen hintoja ja se, että yli kahden euron hintainen kertalippu on voimassa vaivaisen tunnin tai vähän yli, on ehdottomasti väärin -kertamaksun olisi oltava joko ratkaisevasti nykyistä edullisempi tai vuorokauden voimassa oleva.
 
irritus sanoi:
Kuten itsekin sen tuossa lipsautit, jyrkät portaat poistuvat vain B-vyöhykkeellä lyhyllä matkoilla. Muilla vyöhykkeillä rajat ovat edelleen jyrkät, samoin pitkillä matkoilla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei ole, esitä joku lyhyt matka, jolla menee ABC-lippu? Lyhin mitä tiedän on Lauttasaari-Suomenoja. Pitkällä matkalla lippu toki kallistuu. Tämä ei ole ongelma vaan koko idea.

---------- Viestit yhdistetty klo 02:12 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 01:57 ----------

irritus sanoi:
Uusi järjestelmä on vyöhykejärjestelmä, kuten nykyinenkin. Tilanteet, joissa säästää kävelemällä vyöhykerajan yli eivät poistu minnekään.

Kahden vyöhykkeen minimiostos ei ole järjestelmän selkäranka, vaan silkkaa rahastusta ja kiusantekoa matkustajille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis toki voi tilanne, että matkan päässä kannattaa kävellä rajan yli. Aina, kun hinta jollain muotoa perustuu matkan pituuteen voi tulla tällainen tilanne. Sitä sen sijaan ei tule, että kannattaisi kesken matkan kävellä, ellei nyt puhuta tosi pitkästä matkasta. Nykymallissa, jos on Helsingin sisäinen kausi ja haluaa matkustaa Espooseen, niin kannattaa kävellä Pitäjänmäellä rajan yli. Kävelyä tulee n. 570 m, toiseen suuntaan n. 450 m. Tosin huono homma on, että toisella pysäkiltä 550 ei pysähdy. Näin maksaa 2,20 € eikä sitä 4,20 €. Jatkossa maksaa vastaavasta 2,50 €, tosin tuon matkan tekee ihan AB-kortilla ja voi mennä suoraan junalla tai metrolla.

Kahden vyöhykkeen periaate on täysin oleellinen. Sillä estetään nämä kovat rajat. Lisäksi ilman sitä ei edes vyöhykkeitä olisi tehty niin kuin ne on tehty. Porukka näkee sen A vyöhykkeen ja alkaa vaatia lippua sinne. Ei siinä ole mitään järkeä.
 
moxu sanoi:
Miten nämä raitioliikenteen asiakasmäärät kontrolloidaan ja tosiksi ilmoitetaan, kun pummien lisäksi myös kausikorttilaiset tai vaihdolla kulkevat useimmiten eivät korttiaan lukulaitteelle esitä? Onko vaunujen ovissa henkilölaskurit?
Sama kysymys toki koskee myös metro- ja junaliikennettä. Suomenlinnan lauttoja ei niinkään, koska siellä matkustajat yleensä lasketaan, ettei lauttaan tule ylipokaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Raideliikenteessä on ovien yllä valokennolaskureita, ei nyt joka ratikassa/junassa, mutta suuressa osassa kuitenkin.
Korppi sanoi:
Ei ole, esitä joku lyhyt matka, jolla menee ABC-lippu? Lyhin mitä tiedän on Lauttasaari-Suomenoja. Pitkällä matkalla lippu toki kallistuu. Tämä ei ole ongelma vaan koko idea.
Klikkaa laajentaaksesi...
Koska järjestelmään ei tullut E-vyöhykettä, C- ja D-vyökykkeiden välillä on edelleen kova raja. Tällainen melko lyhyt ja yleisesti käytetty matka on Korso-Kerava, ja myös yleinen ja lyhyempi matka Korsosta Saviolle.
 
8.6 sanoi:
Koska järjestelmään ei tullut E-vyöhykettä, C- ja D-vyökykkeiden välillä on edelleen kova raja. Tällainen melko lyhyt ja yleisesti käytetty matka on Korso-Kerava, ja myös yleinen ja lyhyempi matka Korsosta Saviolle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikö CD -vyöhykkeille saa ostaa omaa lippua? Vai pitääkö aina ostaa BCD jos menee Korsosta Keravalle?

t. Rainer
 
8.6 sanoi:
Raideliikenteessä on ovien yllä valokennolaskureita, ei nyt joka ratikassa/junassa, mutta suuressa osassa kuitenkin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikä noiden laskurien toimintaperiaate muuten on? Itse olen joskus aivan metron oven edessä seistessäni kiinnittänyt huomiota siihen, että liikahtaessani ovea kohden jokin pieni valo syttyy (oven yllä olevien tummien suorakulmion muotoisten juttujen yhteydessä) ja palatessani hieman taaemmas se sammuu. Onkohan tuossa kyse juuri siitä, että jokin sensori huomaa, onko sen alla joku? Että mahtaako tuo systeemi laskea täysien metrojen aikana myös ovien edessä seisovia ihmisiä aina vain uudestaan kun nämä heiluvat hieman edes takaisin? Ja mahtaako laskuri käydä myös ovien ollessa kiinni, kun silloin kiinnitin tuohon valoon huomiota?
 
A vyöhykelippu olisi voinnut olla hyvä esim. turisteille jotka tulevat laivalla. Hinnasto voisi olla meno-paluu ratikalla 5e. En usko että hirveen moni Ruotsista/Virosta tuleva joka ei asu täällä kävisi kaupoilla että matkustaisi Espooseen/Vantaalle kaupoille jolloin riittää pelkkä A vyöhyke.

Tai vaikka AB lippu 6h voimassa ja hintaa 6e.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös