Uusi tariffijärjestelmä

Näin ei ole. Nyt HSL on kopioinut jostakin mallin, joka saattaisi melkein toimia kolmella vyöhykkeellä, mutta ei tarjoa lainkaan kasvunvaraa. HSL on tunkenut väkisin järjestelmään, joka ei skaalaannu kolmea vyöhykettä suuremmaksi, neljännen vyöhykkeen. Lopputuloksena on huono järjestelmä, jossa on kovat vyöhykerajat. Lisäksi kun rajoja on yritetty siirrellä halkaisematta kaupunginosia kahtia, siirtelyiden aiheuttamat virheet kertautuvat joka vyöhykerajalla ja lopputuloksena on syntynyt kapeikkoja¹, joissa 5 km matkaa varten joutuu ostamaan 30 km lipun.

¹ Storören Si0501 – Westerkulla 5002 5,4 km, kolmen vyöhykkeen BCD lippu!!!

Vyöhykkeiden pakko-ostattamista huomattavasti toimivampi ratkaisu olisi piirtää vyöhykerajat toistensa kanssa päällekkäin. Tästä saataisiin useita etuja:

  • Järjestelmä skaalautuu vapaavalintaiseen lukumäärään vyöhykkeitä.
  • Kaupunginosia ei tarvitse halkoa kahtia vyöhykerajalla, kun rajalle osuva kaupunginosa voidaan määritellä kuuluvaksi yhtä aikaa kahteen vyöhykkeeseen. Samalla vältetään rajojen siirtojen kertautuminen, kun seuraavaakin rajaa siirretään minne sattuu.
  • Rajoja pehmentävä vaikutus toimii sekä matkan lähtö- että kohdepäässä.

- Sellainen että vyöhykeet menevät limittäin on äärettömän vaikea hahmottaa. On ollut joskus 1970-luvun alussa Helsingin sisällä ja sen ajan linjakartta näyttää ihan hirveältä sopalta.

- Minun mielestäni kaikein oikeudenmukaisin olisi ollut samanhintainen kuukausilippu koko alueella, ja kerta/arvoliput check in-check out systeemillä toimiva. Sitä pidettiin toki liian vaikeana käyttää suomalaisten hitaille aivoille.

- Seuraavaksi fiksuin olisi ollut useampi vyöhyke jossa tämän mallin B, C ja D eivät muodosta "kaarta" vaan jaetaan itäsieen ja läntiseen puoliskoon ja raja kulkisi jossain Lentokentän-keskuspuiston kohdalla. Eli vyöhykkeitä olisi A:sta G:hen ja matkan hintaan vaikuttaisi kanssa monenko rajan ylittää, mutta porrastus olisi loivempi koska vyöhykkeitä enemmän. Tätä mallia käytetään useimmissa saksankielisen maailman kaupunkiseuduilla.

t. Rainer
 
Olisivatkohan 1970-luvulla Helsingin vyöhykkeet olleet sitten turhan pieniä? Valitettavasti en ole tuon ajan tariffikarttoja nähnyt.

VR:n lähiliikenteessä käytetyt päällekkäiset vyöhykkeet tuntuivat minusta kuitenkin loogisille ja selkeille.

Minustakin paras olisi ollut check-in check-out järjestelmä, mutta HSL piti tätä liian kalliina rakentaa. Kausiliput olisi voinut tähän järjestelmään toteuttaa vapaavalintaisena pisteenä kartalla vapaavalintaisella matkustusalueen säteellä.

Kaarien sektoroinnissa haastavaksi voi syntyä, miten huolehditaan siitä, ettei poikittaisliikenteen puutteiden takia syntyvästä ylimääräisestä kiertelystä aiheudu matkustajille liiallisia kustannuksia.
 
Olisivatkohan 1970-luvulla Helsingin vyöhykkeet olleet sitten turhan pieniä? Valitettavasti en ole tuon ajan tariffikarttoja nähnyt.

Minustakin paras olisi ollut check-in check-out järjestelmä, mutta HSL piti tätä liian kalliina rakentaa. Kausiliput olisi voinut tähän järjestelmään toteuttaa vapaavalintaisena pisteenä kartalla vapaavalintaisella matkustusalueen säteellä.

Helsingin vyöhykejärjestelmässä vyöhykkeitä oli Helsingin sisällä kuusi ja ne olivat kaarimaisia. Esimerkiksi Kivihaassa asunut isoäitini jäi usein Ruskeasuolla pois kulkuneuvosta keskustasta palatessaan, koska joku vyöhyke päättyi siihen (ehkä nr 2).

Sisään ja ulos leimattava järjestelmä toimii varmaan ihan hyvin kiskoliikenteessä, mutta busseissa ei niinkään. Esimerkiksi Lontoossa systeemi toimii noin ainoastaan kiskoilla liikuttaessa (metro, juna, ratikat), bussimatkalla on vakiohinta.
 
Vyöhykkeiden pakko-ostattamista huomattavasti toimivampi ratkaisu olisi piirtää vyöhykerajat toistensa kanssa päällekkäin. Tästä saataisiin useita etuja:

  • Järjestelmä skaalautuu vapaavalintaiseen lukumäärään vyöhykkeitä.
  • Kaupunginosia ei tarvitse halkoa kahtia vyöhykerajalla, kun rajalle osuva kaupunginosa voidaan määritellä kuuluvaksi yhtä aikaa kahteen vyöhykkeeseen. Samalla vältetään rajojen siirtojen kertautuminen, kun seuraavaakin rajaa siirretään minne sattuu.
  • Rajoja pehmentävä vaikutus toimii sekä matkan lähtö- että kohdepäässä.

Tämä, että "pakko-ostatetaan" vyöhykkeitä, on kuin piirtäisi vyöhykerajat toistensa kanssa päällekkäin, mutta nimetään ne eri tavalla. Jos AB olisi nimetty A-vyöhykkeeksi ja BC nimetty B-vyöhykkeeksi, eikö se olisi ollut juuri kuvaamasi tilanne, että kaksi vyöhykettä on päällekäin? Tämä on juuri tämän vyöhykeuudistuksen perusta.

Tässä hommassa kuitenkin sössittiin sillä tavalla, että D-vyöhyke on kuin kaksi vyöhykettä, mutta niitä ei voi ostaa erikseen. Eli lyhyiden matkojen kovat rajat (joita tässä koko hommassa lähdettiin poistamaan) pysyvät edelleen C:n ja D:n välissä. Jos D olisi jaettu kahteen vyöhykkeeseen, tämä koko homma olisi voitu toteuttaa niin, että minimiosto on kaksi vyöhykettä riipumatta vyöhykkeestä. Minimi ostot siis joko AB, BC, CD tai DE. Tämä olisi ollut täysin sama asia kuin päällekkäiset vyöhykkeet A, B, C ja D.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kaarien sektoroinnissa haastavaksi voi syntyä, miten huolehditaan siitä, ettei poikittaisliikenteen puutteiden takia syntyvästä ylimääräisestä kiertelystä aiheudu matkustajille liiallisia kustannuksia.

Tätä varmaan "kaarimallilla " ajetaan takaa, ja että esim runkobussilinjat pysyvät samalla kaarella.

Saksalainen suurkaupunki eroaa Helsingistä myös siten että ne ovat käytännössä kaikki sisämaankaupunkeja joissa seutuliikenteen alue muodostaa kokonaisen ympyrän jossa keskusta on keskipiste, kun taas Helsingissä se on puoliympyrä.

t. Rainer
 
Olisivatkohan 1970-luvulla Helsingin vyöhykkeet olleet sitten turhan pieniä? Valitettavasti en ole tuon ajan tariffikarttoja nähnyt.
Muualla internetissä on mm. tällainen karttakokoelma. Jos vaikkapa siitä lataa vuoden 1971 linjakartan (Helsinki), näkee sieltä vyöhykkeet ja sektorit. Ne esitetään karttajulkaisun alempana näkyvässä esikaupunkialueet käsittävässä laajassa kartassa. Keskustasta ulospäin vyöhykenumero kasvoi, kun taas poikittaismatkoilla lännestä itään sektorikirjain eteni A:sta C:hen.

Tuon järjestelmän ollessa voimassa asuin itse kantakaupungissa raitiovaunulinjojen ja punaisella renkaalla merkittyjen keskustabussien vaikutusalueella, joten vyöhykesysteemin monipuolisesta käytöstä minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia. Mutta Helsingin sisällä on ollut todellakin aiemminkin enemmänkin kuin yksi maksualue ja niihin liittyviä rajoja. Jotta viestini ei vaikuttaisi tylsältä esimerkkikuvan puuttumisen takia, lisään tänne linkin esimerkkikuvaan, josta voi havaita, millä tavoin vyöhyke oli ilmaistu pysäkkikilvissä. Tuossa oltiin kolmosvyöhykkeen alueella Länsi-Pakilan - Paloheinän kulmilla.
 
Kommenttini oli jyrkät portaat poistuvat vain B-vyöhykkeellä lyhyllä matkoilla. ABC-lippua käytetään juuri tuolla onnekkalla B-vyöhykkeellä, jossa on muita vyöhykkeitä edullisemmat liput.

Kovat rajat liittyvät nimenomaan lyhyisiin matkoihin. Nyt lyhyt matka voi ollaseutumatka. Jatkossa ei tarvitse ostaa ABC lippua lyhyelle matkalle,.

Nyt olet sotkenut erilaiset lippujärjestelmät toisiinsa perusteellisesti.

Silloin, kun hinta perustuu matkan pituuteen, hinnanero toiseksi viimeisen ja viimeisen pysäkin välillä on pieni. Tällöin kävelemällä ei saa merkittävää hyötyä. Esimerkiksi 30 vrk kausilippu Tammisaari – Hanko-Pohjoinen 80 €, Tammisaari – Hanko 85 €. Jälkimmäinen matka on 700 metriä pidempi.

Vyöhykejärjestelmissä sen sijaan käy juuri tämä, että kävelemällä alku- tai loppumatkan säästää merkittävästi. Esimerkiksi Niemenmäki – Jorvi tulee maksamaan 107,50 / 30 vrk 27.4. alkaen. Jos on kuitenkin valmis kävelemään joko Niemenmäestä Höyläämötielle tai Petaksesta Jorviin, lipun saa 59,70 € / 30 vrk.

Edellä olevassa esimerkissä matkan pituuteen perustuvassa järjestelmässä pieni lisä matkan pituuteen nosti hintaa 6,3 %, kun vyöhykejärjestelmässä vastaava pieni lisä nostaa hintaa 80 %.

Älä sano, mitä mitä olen tehnyt. En ole sekoittanut mitään. Nykymallissa kannattaa kävellä rajan yli ja jatkaa sitten sisäisellä. Tämä on älytöntä. Toki aina vyöhykemallissa voi tulla tilanne, että matkan jommassa kummassa päässä säästää kävelemällä. Tämä on kuitenkin aika harvinaista, koska pian matka venyy niin, ettei kävely ole mielekästä.

Mallin idea on palvella nimenomaan Helsinkiä, Espoota ja Vantaata. Muut voivat tulla mukaan, mutta ehdot sitten on eri.
 
Osaako kukaan vastata, onko uudessa järjestelmässä jotain vikaa kun bussin lukija ei noteeraa 15 minuuttia aikaisemmin ostettua vyöhykelisälippua?

1) Lähtötilanne: Kortilla on kautta voimassa BC-vyöykeillä.
2) Matkustan B-vyöhykkeeltä A-vyöhykkeelle, ostan vyöhykelisälipun painamalla AB ja vilauttamalla korttia. Kaikki OK, näyttö vastaaa että olen ostanut 2,50 € arvoisen lisälipun.
3) n 1,5 tuntia myöhemmin ostan raitiovaunusta vyöhykelisälipun samalla tavalla painamalla AB ja vilauttamalla korttia. Kaikki OK. Jään pois raitiovaunusta Töölön Hallin kohdalla.
4) 15-20 minuuttia siitä kun maksoin lisälipun raitiovaunussa nousen Töölön Hallin kohdallla linjan 321 bussiin aikomuksena jatkaa matkaa BC-vyöhykkeelle jossa korttini kausi on voimassa. Vilautan korttia pelkästään ja lukija ilmoittaa että "LIPPU EI KELPAA". Yritän hätäisesti ratkaista ongelmaa painamalla eri nappeja mutta lukija ei hyväksy kuin lopulta ABC -painikkeen.Kone myy mulle taas lipun vaikka edellinen voimassa vielä enkä edes tiedä miä tuli maksamaan.

Toimiiko järjestelmä nyt ihan 100% oikein? Mistä voin tarkista matkakorttini tapahtumat?

t. Rainer
 
Osaako kukaan vastata, onko uudessa järjestelmässä jotain vikaa kun bussin lukija ei noteeraa 15 minuuttia aikaisemmin ostettua vyöhykelisälippua?

1) Lähtötilanne: Kortilla on kautta voimassa BC-vyöykeillä.
2) Matkustan B-vyöhykkeeltä A-vyöhykkeelle, ostan vyöhykelisälipun painamalla AB ja vilauttamalla korttia. Kaikki OK, näyttö vastaaa että olen ostanut 2,50 € arvoisen lisälipun.
3) n 1,5 tuntia myöhemmin ostan raitiovaunusta vyöhykelisälipun samalla tavalla painamalla AB ja vilauttamalla korttia. Kaikki OK. Jään pois raitiovaunusta Töölön Hallin kohdalla.
4) 15-20 minuuttia siitä kun maksoin lisälipun raitiovaunussa nousen Töölön Hallin kohdallla linjan 321 bussiin aikomuksena jatkaa matkaa BC-vyöhykkeelle jossa korttini kausi on voimassa. Vilautan korttia pelkästään ja lukija ilmoittaa että "LIPPU EI KELPAA". Yritän hätäisesti ratkaista ongelmaa painamalla eri nappeja mutta lukija ei hyväksy kuin lopulta ABC -painikkeen.Kone myy mulle taas lipun vaikka edellinen voimassa vielä enkä edes tiedä miä tuli maksamaan.

Toimiiko järjestelmä nyt ihan 100% oikein? Mistä voin tarkista matkakorttini tapahtumat?

t. Rainer

Lisävyöhykelipun voimassaoloaika on tässä tapauksessa ollut 90 min, joten olisiko tuossa käynyt niin, että ensin ostamasi lisävyöhykelippu oli vielä voimassa ratikkaan noustessasi, mutta ei enää 321:een noustessasi.
 
Lisävyöhykelipun voimassaoloaika on tässä tapauksessa ollut 90 min, joten olisiko tuossa käynyt niin, että ensin ostamasi lisävyöhykelippu oli vielä voimassa ratikkaan noustessasi, mutta ei enää 321:een noustessasi.

Se on yksi teoria. En sitten tiedä veloittiko ratikan lukija mitään? Olin kuvitellut aiemmin että lisävyöhykelippu on voimassa vain 60-70 min.

No jos on tullut maksettua liikaa niin menkööt oppirahojen piikkiin. Ensi kerralla sitten tarkemmin. Se on ärsyttävintä että bussissa ei voi jäädä "kokeilemaan" mitään vaan kuski ja muut matkustajat haluaa että maksaa, ja mahdollisimman nopeasti.

t. Rainer
 
En tiedä liittyykö tuohon Rainerin tilanteeseen, mutta sellaisen bugin oon järjestelmästä löytänyt, että jos ostaa toisen ab-lipun edellisen ab-lipun vielä ollessa voimassa, niin jälkimmäisen voimassaoloaika päättyy samaan aikaan kuin ensimmäisen, vaikka sitten sitä ensimmäistä olisi enää minuutti jäljellä jälkimmäistä ostaessa.

Kokeilkaa vaikka. En oo jaksanut ees antaa palautetta, kun arvaan jo, että HSL vastannee, että se on asiaankuuluva ominaisuus ja perusteluina sellaoset sössötykset ettei voi käsittää.

Eli toisin sanoen eivät ole osanneet ja tällainen siitä nyt tuli, koittakaahan elää sen kanssa.
 
Siis tästä päätellen on niin, että masiina antaa ostaa samalle kortille lisää samanlaisia lippuja, vaikka vanha lippu olisi edelleen voimassa. Näin on varmaan tässä käynyt. Ja sitten ne uudetkin liput ovat voimassa yhtä kauan kuin vanha, missä ei ole mitään järkeä. Jotenkin ei yllätä, että tuo systeemi on kyetty tekemään tuollaiseksi.
 
En tiedä liittyykö tuohon Rainerin tilanteeseen, mutta sellaisen bugin oon järjestelmästä löytänyt, että jos ostaa toisen ab-lipun edellisen ab-lipun vielä ollessa voimassa, niin jälkimmäisen voimassaoloaika päättyy samaan aikaan kuin ensimmäisen, vaikka sitten sitä ensimmäistä olisi enää minuutti jäljellä jälkimmäistä ostaessa.

Kokeilkaa vaikka. En oo jaksanut ees antaa palautetta, kun arvaan jo, että HSL vastannee, että se on asiaankuuluva ominaisuus ja perusteluina sellaoset sössötykset ettei voi käsittää.

Kyllähän tällaisesta pitää palaute antaa. Ainakin saisivat tiedotteisiin kirjoittaa että monta kertaa jos painaa niin tulee lisää lisälippuja. Ongelmahan on siinä että mitä järkeä on kenenkään ostaa kausilipulle monta lisävyöhykelippua, koska se lisävyöhykelippu on voimassa vain kausilipun yhteydessä, kukaan muu kuin kausilipun haltija ei voi samaan aikaan matkustaa sillä? Jos painaa toisen kerran AB niin koneen pitäisi myydä AB-vyöhykkeen kertalippu jonka hinta on 2,80 ja olla voimassa ostohetkestä eteenpäin ja jolla kaveri voi matkustaa.

t. Rainer
 
Lisävyöhykelipun voimassaoloaika on tässä tapauksessa ollut 90 min, joten olisiko tuossa käynyt niin, että ensin ostamasi lisävyöhykelippu oli vielä voimassa ratikkaan noustessasi, mutta ei enää 321:een noustessasi.

Tuossa tapauksessa oli pitänyt painaa ABC. eli valitaan koko alue jolla matkustetaan. Laite huomioi sen että kortilla on kausi BC. Jos mennään lentokentälle, ja lipussa on AB-kausi, niin painetaan silloin ABC. Näin neuvoo you tube-video.

2) Matkustan B-vyöhykkeeltä A-vyöhykkeelle, ostan vyöhykelisälipun painamalla AB ja vilauttamalla korttia. Kaikki OK, näyttö vastaaa että olen ostanut 2,50 € arvoisen lisälipun.

Tuossa kohdassa pitäisi kuitenkin painaa ABC
 
Tuossa tapauksessa oli pitänyt painaa ABC. eli valitaan koko alue jolla matkustetaan. Laite huomioi sen että kortilla on kausi BC. Jos mennään lentokentälle, ja lipussa on AB-kausi, niin painetaan silloin ABC. Näin neuvoo you tube-video.

2) Matkustan B-vyöhykkeeltä A-vyöhykkeelle, ostan vyöhykelisälipun painamalla AB ja vilauttamalla korttia. Kaikki OK, näyttö vastaaa että olen ostanut 2,50 € arvoisen lisälipun.

Tuossa kohdassa pitäisi kuitenkin painaa ABC

Moi

ohjeet ovat kyllä :mad: ####seestä!

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös