Viestiketju: Uusi tariffijärjestelmä

Alunperin kirjoittanut JT

Eli yhtenä vaihtoehtona on maksun veloittaminen matkan pituuden kilometrien mukaan, jotta joitakin YTV-alueen sisällä tehtäviä matkoja suhteutettuna matkan hintaan saataisiin edullisemmiksi.
Tälläisiä matkoja ovat mm. lyhyet kuntarajojen ylittävät matkan, joista joutuu maksamaan seutulipun hinnan, vaikka matka olisi periaatteessa sisäisen matkan mittainen. Myös ajatellaan, että esim. Helsingin keskustasta Tapiolaan matkustavat joutuvat maksamaan nykyään noin nelinkertaisen hinnan matkan pituuteen suhteutettuna kuin keskustasta Suutarilaan ja Vuosaareen matkustavat.

Kuntarajan yli itsekin matkustavana ymmärrän, mistä tämä tuska on lähtöisin. En myöskään haluaisi heitellä valmiita ratkaisuja ja tyrmätä toisten työtä muka tarpeettomana. Mutta tulee mieleen, että onkohan havaitun ongelman ratkaisua sittenkään lähdetty hakemaan yksinekrtaisimmalta pohjalta.

Kokemukseni mukaan kilometritariffi on maailmalla kovin vähän suosiossa. Yhtenä syynä saattaa olla, että sitä on vaikea periä. Mutta matkakorttihype ei muuta asian perusteita, vaikka tekninen ratkaisu löytyisikin. Se 2 kertaa näyttäminen on toki helppo hoitaa sillä, että jos et näytä toista kertaa, veloitus on käytetyn linjan maksimihinta. Siis poistuessa näyttämällä saat hyvityksen. Lukulaitehan voi olla vaikka pysäkillä, ei siihen mitään portteja tarvita bussikorokkeelle.

Ei tämä pk-seutu ole ainoa maailman iso kaupunkiseutu. On paljon isompiakin. Tavallinen ratkaisu on vyöhyke- tai aluetariffi. Ja jotta vältetään vastaavat tilanteet kuin Espoo-Hki -raja nyt, alin hinta on voimassa esim. yhden aluerajan yli. Näin siis pääsee keskustasta Tapiolaan samalla hinnalla kuin Tapiolasta Kivenlahteen, jos kaikki mainitut paikat sijaitsevat eri alueilla. Jos menee keskustasta Kivenlahteen, ylittää 2 rajaa ja maksaa sitten vähän enemmän. Mutta onhan se matkakin pitempi.

Ei tässä muuta ongelmaa ole kuin se, että Itä-Helsinkiläiset alkaa marista siitä, että heidän menemisensä jonnekin muuttuu kalliimmaksi. Varsinainen epäoikeudnemukaisuushan on tosiasiassa se, että keskustassa parin kilometrin matkoja tehneet ovat tukeneet kaupungin laidoilla asuvia. Ja talous ei kestä asian korjaamista niin päin, että jonkun lippuhinta laskee ja kenenkään ei nouse.

Mutta olennaisinta minusta on se, että pidän kilometrihintaa ylipäätään vääränä joukkoliikenteessä. Koska kulut eivät perustu siihen, miten pitkään joku matkustaa linjalla, joka ajaa joka tapauksessa päästä päähän. Ja koko päivän.

HKL:n matkoista noin 90 % tehdään kausilipulla, joka antaa rajoittamattoman matkustusoikeuden voimassaolajallansa. Matkatariffilla ei poisteta kuitenkaan kausilippuja, sitä ei hyväksy kukaan. Eikä tarvitsekaan. Joukkoliikenne pyörii "kaiken varalta" kuitenkin koko sen kauden jolle kausilippu ostetaan. Matkustettiin paljon tai vähän. Kausilipun muuttaminen matkan pituuden myymiseksi vähentää joukkoliikenteen käyttöä ruuhka-aikojen ulkopuolelta, joten todellista säästöä ei synnykään. Mutta ihmiset ajavat enemmän autoillaan ja saattavat lakata käyttämästä joukkoliikennettä työmatkoihinsakin. Sitäkö tällä halutaankin?

Antero

Artikkelissa mainitaan myös nykyisten vyöhykerajojen siirtämistä niin, että esimerkiksi seutuvyöhykeraja tulisi olemaan koko alueella jollakin tietyllä pituudella Helsingin keskustasta katsottuna. Esimerkiksi Espoon itäosaa siirrettäisiin Helsingin sisäisen vyöhykkeen piiriin niin, että Leppävaarasta ja Tapiolasta pääsisi nyk. sisäisen lipun hinnalla Helsinkiin. Mutta, eihän tämäkään tosiasiassa hyödytä mitään, koska matkan hinta kasvaa Espoon muilta alueilta suurin kauppa- ja asutuskeskuksiin kuten Leppävaaraan ja Tapiolaan.

Mielestäni paras ratkaisu olisi tihentää vyöhykejakoa lisäämällä yksi vyöhyke. Edullisin 0-vyöhyke sisältäisi Helsingin kantakaupungin suunnilleen sillä etäisyydellä missä ratikat kulkevat + Lauttasaari. 1-vyöhykeeseen kuuluisivat 10-15 km Helsingin keskustasta sijaitsevat kohteet kuten Tapiola, Leppävaara, Vuosaari ja 2-vyöhykkeeseen kuuluisivat Espoon ja Vantaan kaukaisemmat kohteet (Kivenlahti). Yhden vyöhykkeen lisäämisellä saataisiin yhtä kaukana Helsingistä sijaitsevat kohteet samanarvoisiksi ja kantakaupungin sisäiset matkat voisivat olla nykyistä hieman edullisempia, suunnilleen raitiovaunumatkan hintaisia.

Ostettu lippu kattaisi koko vyöhykealueen kuten nykyään tai sitten taksa perittäisiin jokaisesta vyöhykerajan ylityksestä. Esimerkiksi matka Kivenlahdesta Vuosaareen olisi kolmen vyöhykerajan ylittävä matka (kaksi rajanylitystä Helsingin keskustaan ja yksi rajanylitys Vuosaareen) kun taas matka Kivenlahdesta Leppävaaraan olisi yhden vyöhykerajan ylittävä matka. Miten näistä vyöhykerajojen ylityksistä sitten pidettäisiin kirjaa ja miten ne hinnoteltaisiin?

Alunperin kirjoittanut ultrix

Yksi varteenotettava idea lännestä on yhtenäistaksa koko YTV-alueelle: Tukholmassa koko SL:n alueella on tasan yksi taksa. Ja joukkoliikennekertalipun hinta on 20 kr, siis reilu 2 euroa.

Tukholmassa kausilipuille on ollut vain yksi taksa jo pitkään, mutta yhtenäinen kertalipputaksa on uutuus, joka ei välttämättä säily. Verrattuna aiempaan viiteen kertalippuvyöhykkeeseen tämä ns. enhetstaxa maksaa Tukholman läänille noin 250 miljoonaa kruunua (vajaat 30 miljoonaa euroa) vuodessa. Tulevissa vaaleissa osa puolueista on luvannut poistaa ja osa taas säilyttää yhtenäistaksan.

Alunperin kirjoittanut JT

Esimerkiksi Espoon itäosaa siirrettäisiin Helsingin sisäisen vyöhykkeen piiriin niin, että Leppävaarasta ja Tapiolasta pääsisi nyk. sisäisen lipun hinnalla Helsinkiin. Mutta, eihän tämäkään tosiasiassa hyödytä mitään, koska matkan hinta kasvaa Espoon muilta alueilta suurin kauppa- ja asutuskeskuksiin kuten Leppävaaraan ja Tapiolaan.

Toisaalta Espoo on selkeästi monikeskustaisempi kuin keskuskaupunki Helsinki eli asiointi voi kohdistua myös Matinkylään, Espoonlahteen ja Espoon Keskukseen. Jos tariffiraja siis vedetään järkevästi Tapiolan ja Leppävaaran ja niiden takana olevien alueiden väliin, sisäisten matkojen määrä ei luultavasti kovin paljon muutu. Ongelmaksi tulevat lähinnä ne pohjoiset alueet, jotka tukeutuvat Leppävaaraan.

Uskallan väittää, että Tapiolan ja Leppävaaran liittäminen Helsingin maksuvyöhykkeeseen lisäisi joukkoliikenteen käyttöä tuntuvasti.

Itse hahmottelin joskus köpistyyppistä systeemiä, jossa vyöhykkeitä olisi tiheässä. Vyöhykkeiden koko voisi olla muutamasta neliökilometristä reiluun kymmeneen neliökilometriin. Osa alueista olisi varsin helppo rajata, esimerkiksi Vuosaari, Laajasalo ja Kerava. Vyöhykejakona voisi käyttää myös kaupungeissa jo käytössä olevia suuraluejakoja. Alin taksaporras olisi kaksi vyöhykettä (tai ostovyöhyke + naapurivyöhykkeet). Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että alimmalla taksalla pääsisi aina omaan aluekeskukseen.

Seuraava taksaporras voisi olla kolme tai neljä vyöhykettä. Tällä lipulla pääsisi Helsingin keskustaan noin 10 kilometrin säteeltä. Seuraava porras voisi olla neljä, viisi tai kuusi vyöhykettä vastaten suunnilleen nykyistä seutulippua. Tällä lipulla pääsisi noin 20 kilometrin säteelle Helsingin keskustasta ja niin edelleen.

Homma voisi siis mennä esimerkiksi näin:

Taksa 1: ostovyöhyke + naapurivyöhykkeet (2 €)
Taksa 2: ostovyöhyke + naapurivyöhykkeet + seuraava kehä (2,50 €)
Taksa 3: ostovyöhyke + naapurivyöhykkeet + kaksi seuraavaa kehää (3 €)
Taksa 4: ostovyöhyke + naapurivyöhykkeet + kolme seuraavaa kehää (3,50 €)
Taksa 5: ostovyöhyke + naapurivyöhykkeet + neljä seuraavaa kehää (4 €)
Taksa 6: koko alue (5 €)

Alueen laajetessa taksaportaita voidaan tarvittaessa lisätä

Aivan yksikertainen ei esittämäni järjestelmä kylläkään olisi. Matkustajan pitäisi aina laskea kuinka monen vyöhykkeen tai kehän alueelle matka ulottuisi. Tässä ketjussa aiemmin ehdotettu VR-tyyppinen päällekkäisten vyöhykkeiden järjestelmä voisi myös olla varsin toimiva.

Alunperin kirjoittanut Hape

Kannatan vyöhykerajojen muuttamista vastaamaan paremmin etäisyyttä Hesan keskustasta, aivan niin kuin oli HKL'n esikaupunkilinjoilla vielä 70-luvun alussa. Uskon järkiperäisemmän vöhykejaon lisäävän ainakin osittain joukkoliikenteen suosiota.

Ei kai seutulipun käyttöönotto 20 vuotta sitten ihan muuten vaan nostanut joukkoliikenteen matkustajamääriä. Kuten tässä viestiketjussa on todettu, laajalla alueella voimassaolevat kausiliput saavat ihmisiä sitoutumaan joukkoliikenteen käyttöön niin, etteivät he edes hanki autoa. Nykyisessä mallissa lyhyitä matkoja rajan yli tekevät kärsivät, mutta uskon nykyisen vyöhykejaon silti houkuttelevan selvästi enemmän matkustajia kuin järjestelmän, jossa kausiliput olisivat voimassa vain hyvin pienellä alueella.

Lauri Rädyn mainitsemat vyöhykejaot voisivat olla hyviä korjaamaan nykymallin ongelman, kunhan pienten vyöhykkeiden mallissa kausilippuja myytäisiin vain riittävän isoille alueille (lippu voitaisiin myydä esim. kelpaamaan kaikilla vyöhykkeillä x vyöhykkeen säteellä asiakkaan kodista ja lipun hinta riippuisi x:stä). Molemmissa tapauksissa on kuitenkin huolellisesti laskettava taloudelliset mahdollisuudet niiden toteuttamiseen. Esim. Tapiolasta ja Leppävaarasta matkustajavirrat Helsinkiin ovat niin suuria, että lipun hinnan pudottaminen toisi ison loven lipputuloihin.

Alunperin kirjoittanut late-

...jos tariffiraja siis vedetään järkevästi Tapiolan ja Leppävaaran ja niiden takana olevien alueiden väliin...

Alunperin kirjoittanut Miska

Taksa 1: ostovyöhyke + naapurivyöhykkeet (2 €)
Taksa 2: ostovyöhyke + naapurivyöhykkeet + seuraava kehä (2,50 €)
Taksa 3: ostovyöhyke + naapurivyöhykkeet + kaksi seuraavaa kehää (3 €)
Taksa 4: ostovyöhyke + naapurivyöhykkeet + kolme seuraavaa kehää (3,50 €)
Taksa 5: ostovyöhyke + naapurivyöhykkeet + neljä seuraavaa kehää (4 €)
Taksa 6: koko alue (5 €)

Molemmista lainuksista tuli minulle mieleen eräs hiukan "monimutkainen" ongelma - eli jos matkustaa paikasta A paikkaan B, jotka sijaitsevat samalla vyöhykkeellä, mutta joutuukin kulkemaan paikan C kautta, joka taas on eri vyöhykkeellä, niin kuinkas matkan hinta oikein määräytyy.

Jos ajatellaan, että uusi vyöhykejako muotoutuisi laten esittämällä tavalla, niin käytännön esimerkkinä voisin esittää vaikkapa matkaa Espoon Viherlaakson Haukilahteen, jotka sijaitsisivat kumpikin samalla vyöhykkeellä, mutta ajatellaan, että on pyhäpäivä ja joutuukin kiertämään Leppävaaran kautta, joka sijaitseekin eri vyöhykkeessä. Varsin hankala asia varmasti niin suunnittelijoille kuin sitten maatkustajillekin.

Myös Miskan vyöhykejaossa tullee varmasti paljon edellä mainitun tyyppisiä ongelmia, koska vyöhykkeitä olisi paljon ja suht tiheästi. Yhtenä keinona näiden ongelmien vähentämiseen voisi olla uusien tai nykyisten poikittaislinjojen perustaminen tai muokkaaminen, jolloin ne pyrittäisiin saamaan kulkemaan pelkästään tietyn vyöhykkeen sisällä.

Voisi oikeastaan sanoa, että nykyinen kuntarajoihin perustuva tariffijärjestelmä on tältä kannalta erittäin hyvin soveltuva!