Viestiketju: Uusi tariffijärjestelmä

Olen pyöritellyt viimeisen puoli tuntia ajatusta uudenlaisesti hinnoitellusta kuukausilipusta HSL-alueella. Mielestäni olen pureskellut asiaa tarpeeksi pitkään ja perusteellisesti, joten tässä teille loppuun asti funtsittu idea, mitäs sanotte? Ajatuksessani on kaksi eri variaatiota.

1) Olisiko HSL:n mahdollista myydä kausilippuja siten, että ne olisivat voimassa vain arkipäivisin? Okei, tämä asettaa vuorotyötä tekevät eriarvoiseen asemaan konttorirottiin nähden, joten asian voisi ratkaista siten, että lippu olisi voimassa viitenä päivänä viikossa (tai 5 x 24h / vko). Kunkin päivän voimassaolo alkaisi kunkin päivän ensimmäisestä matkasta. Tällä kausilipulla olisi leimausvelvollisuus myös avorahastuskulkuneuvoissa.
2) Olisiko HSL:n mahdollista myydä kausilippua, joka on voimassa 22 vuorokautta kuukaudessa?

Detaljeja ja käytännönongelmia varmasti tällaisen toteutuksessa on, mutta jutun juju on se, että harva duunissa käyvä käyttää viikonloppuasiointiin vaikkapa Jumbossa julkisia. Tilastoja mulla ei viikonloppuisin yksityisautoilevista ole, mutta näkeehän sen nyt silmällä, että suuret kauppakeskukset imevät asiakkaat kaupoille juurikin yksityisautoilla. Tässä voisi olla joku hintahoukutin, jolla arkisin tai muina työpäivinä oleva lippu olisi selvästi 30 vrk:n lippua edullisempi. Tällaista on varmasti funtsittu ja muistan ainakin Jyväskylässä aikoinaan olleen käytössä juuri 22 matkan sarjalipun, joka oli tietysti kohdistettu työmatkalaisille. Tässä kyseisessä idiksessäni matkojen määrää ei siis olisi rajoitettu, mutta voimassaolovuorokausia sen sijaan olisi.

Juu, ei tuossa järkeä ole. Nyt parikymmentä arvolippua vastaa suunnilleen kuukausilippua, jolloin viikonloput ja asiointimatkat tulevat ikään kuin kaupan päälle. Tuossa mallissa hyvin moni ostaisi sen halvemman arkilipun, jolloin HSL:n tosiasialliset tulot pienenisivät ja viikonlopun joukkoliikennematkat vähenisivät, jolloin viikonloppujen vuorotarjontaa harvennettaisiin. Ei hyvä.

Ylipäätään en oikein ymmärrä, miksi yhä vielä älykorttien kaudella yritetään väkisin pitää kiinni teennäisestä jaosta sarjalippuihin ja kuukausikortteihin. Ei sille pitäisi enää olla mitään perustetta, varsinkaan kun kohta tulee taas uusi ja entistä älykkäämpi korttisukupolvi. Kun joukkoliikenteen tarkoitus ei ole olla bisnestä vaan palvelua, niin kuluttajaa=matkustajaa=asiakasta tulisi palvella systeemillä, joka on mahdollisimman yksinkertainen. Pois kaikki mokamahdollisuudet mallia "painoin 1 vaikka matkustan kuntarajan yli – pakko siis ostaa vielä toinenkin lippu" tai "nyt pitää lähteä vielä kerran eestaas kaupungille – kunpa olisin tiennyt ja ostanut samantien vuorokausilipun".

Tällöin kortille ladataan rahaa ja sitten sillä matkustetaan. Kulkuneuvoon noustessa kortti leimataan, ja korttikohtainen katto huolehtii siitä, että yhden vuorokauden/viikon/kuukauden (aika voi olla vapaa) aikana ei veloiteta enempää kuin tietty summa. Päivän ensimmäinen matka on siis aina kertamatka, ehkä toinenkin, mutta kolmas maksaa vain murto-osan ja neljäs on sitten jo ilmainen. Lontoossa tämä on onnistuneesti ja selkeästi toteutettu. Se toki edellyttää myös vyöhykeajattelun muuttamista ja suljettua rahastusjärjestelmää raskaassa raideliikenteessä. Metro ja junat check in/check out -periaatteella, bussit ja ratikat sen sijaan yhtä ja samaa vyöhykettä koko HSL-alueella. Ratikoiden kohdalla tuo ei ole ongelma, eikä se minusta ole bussienkaan kohdalla todellinen laajan mittakaavan ongelma. Suorat, pitkät bussimatkat vähenevät oleellisesti, kun länsimetro ja kehärata avataan, ja kuulemani mukaan myös uudet HSL:ään liittyvät/liittyneet kunnat aiotaan jatkossa palvella lähinnä liitynnällä, jolloin vaikkapa Nikkilästä ei pääse suoralla bussilla Helsinkiin, vaan Keravalla vaihdetaan junaan, jolloin on pakko maksaa vyöhykkeiden mukaan. Jos tuonne joku Hakunila jää, josta sitten pääsee vähän halvemmalla keskustaan, niin so what? Nauttikoot halpaa hintaa kun nauttivat samalla myös bussien palvelutasosta.

Tällainen järjestelmä olisi matkustajalle kaikkein yksinkertaisin, eikä tarvitsisi enää taktioida mitään, kun älykortti hoitaisi kaiken.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Foorumilla viime aikoina käytyä keskustelua mukaillen tekee mieli pyytää lähdettä kuulopuheille.

Jos tahtoisin kertoa, niin varmasti olisin kertonut, eikö vaan? Eihän sitä turhanpäiten leikitä salaperäistä. Mutta ei minua tarvitse uskoa, odotellaan vaan ja katsotaan, millaiseksi nuo pikkukuntien linjastot muodostuvat. Nikkilä on tietysti huono esimerkki, kun sinne jää arkisin harvakseltaan kulkeva suorakin bussi, mutta on niitä muita "nikkilöitä" vaikka kuinka.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Ilman lähdettä kommentillasi ei vaan ole mitään arvoa.

JLF ei ole oikeussali eikä liioin tieteellinen tutkimus, ei edes opinnäytetyö. JLF:n kuuluisi olla keskustelua, mutta yhä useammin – ja liian usein – se on nykyään keskustelun sijaan kettuilua.

Minulle sopii vallan hyvin, ettei kommentillani ole mielestäsi mitään arvoa. Sekin sopii erinomaisesti, että joku muu tai moni muu ajattelee niin. Siksi kirjoitin:

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Mutta ei minua tarvitse uskoa, odotellaan vaan ja katsotaan, millaiseksi nuo pikkukuntien linjastot muodostuvat.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

ainakin Nurmijärven kunnalle, jossa pohditaan HSL-jäsenyyden mahdollisuutta, HSL:ltä vastattiin eilen, ettei HSL:llä ole käsitystä mahdollisesta linjastosta HSL-jäsenenä.

On muuten harvinaisen huonoa jäsenkuntahoukuttelua. Että liittykää ihmeessä, mutta ei meillä ole mitään käsitystä siitä, mitä te sillä liittymisellä saatte tai ette saa. Vai oliko tuossa tarkoituskin sanoa, että älkää ihmeessä liittykö?

Alunperin kirjoittanut kuukanko

En minä ainakaan pidä noita lähteiden vaatimisia kettuiluna enkä itse tarkoittanut kommenttiani sellaiseksi. Ne ovat vain ihan normaali tapa varmistaa tiedon luotettavuus. Kun käydään asiakeskustelua, on tiedon luotettavuudella ratkaiseva merkitys sen painoarvon kannalta. Lähteettömien kuulopuheiden painoarvo on mielestäni vielä pienempi kuin vaikka omien mielipiteiden.

Onko termi "luotettavista lähteistä saatujen tietojen mukaan" kuukankolle tuttu? Mites lähdesuoja? Ymmärtääkseni lähdesuojasta kiinni pitäminen on yksi länsimaisen lehdistönvapauden peruskulmakivistä. En nyt puhu VRLeaksin suulla, vaan aivan omana itsenäni, Mikko Nymanina. Lähtökohtaisesti uutiset ja uutisoinnit ovat totta ja siihen on hyvä nojata - mikäli asia olisi toisinpäin, mihinkään ei voisi uskoa ja kaikki pitäisi erikseen todistaa todeksi. Voisin kuvitella, että tällainen tähtitieteelliselle tasolle viety skeptisyys kuluttaisi ihmisiä sisältä käsin niin paljon, että jopa postilaatikkoon tipahtanutta pizzamainosta alkaisi ajan myötä epäillä feikiksi.

Niin kauan kun toimittajina työskentelee ihmisiä, on mahdollisuus virheisiin - paitsi tietysti Itar-Tassissa, joka ei tee virheitä, ja jonka jokaista sanaa tulee uskoa enemmän kuin vaikkapa STT:n uutisankaksi käräjäoikeudessa todistettua uutista Jari Räsäsen dopingin käytöstä.

Erinäiset vihjailut, epäsuorat syytökset tai muut argumentoimattomat väittämät jonkun asian paikkansapitämättömyydestä kääntyvät itse itseään vastaan niin pitkään, kun vastafaktoja ei ole lyödä pöytään. Vihjailu kuuluu mielestäni Helsinginkadun Ebeneser-päiväkotiin ja vuoteen 1982 - mulla on muuten yks juttu, mut en kerro sitä sulle.

Vielä käytän viimeisen metrin rautalankaa ja sitten vetäydyn takapihan lämpöön valkoiselle Marlborolle: Hesarin tämän aamun Putinin lähipiiriä koskeneessa varsin laajassa jutussa (sivut B6-B8) ei muuten mainittu lähteitä. Miksi ei? Voiko juttuun luottaa lainkaan? Tuskin.

Totta kai tästäkin tekstistäni löytyy jollekulle hiustenhalkomisprojektia koko pyhäksi, mutta toiset ehkä kiinnittävät huomion olennaiseen.