Viestiketju: Uusi tariffijärjestelmä

Alunperin kirjoittanut Tuomas

Lontoossa on metro- ja rautatieasemilla tällaista välileimausta varten erikseen vaaleanpunaisia kortinlukijoita (sisään- ja ulosleimauslukijat ovat keltaisia).

Tietyissä erikoistapauksissa joillekin asemaväleille on kaksi vaihtoehtoista reittiä, joista vain toinen kulkee ykkösvyöhykkeen kautta. Jos ulkovyöhykkeiden kautta kulkeva reitti on vaihdoton, välileimausta ei vaadita, vaan järjestelmä perii matkustajan kortilta aina halvemman hinnan, vaikka hän kulkisikin keskustan läpi. Asiaa selostava Youtube-video.

Näinhän se menee. Mutta koska meillä ei tällaista vaihtotilannetta ole jätin tarkoituksella huomioimatta nuo erillisen leimauksen vaativat tilanteet.

Alunperin kirjoittanut Tuomas

Jotta pysyisin aiheessa, niin kerron minun mielipiteeni HSL:n uudesta tariffijärjestelmästä. Nyt pääkaupunkiseudulla korjaantuu lyhyiden matkojen kalleuden ongelma, kun B-vyöhyke on ikään kuin leveä rajavyöhyke AB:n ja BC:n välillä, mitä pidän ehdottomasti hyvänä asiana, ja sen takia kannatan uutta järjestelmää.

Minäkin olen uusien vyöhykkeiden kannalla, juuri samasta syystä. Uudessa järjestelmässä merkittävä muutos on siis asiakkaan lisääntyvä valikoima - ja siten vastuu omista valinnoista: jos ei koskaan käy keskustassa, miksi pitäisi ostaa A-vyöhekkeelle yltävä lippu.
Vyöhykerajojahan on aina kun on vyöhykejärjestelmä, ja lähellä rajaa asuvat helposti kärsivät siitä. Mutta muunlaisessa järjestelmässä kausilippujen myynti voi olla melko haastavaa. Jonkinlaista vyöhykejärjestelmää tukee myös työmatkakulujen verovähennys: kausilipun hinta on etukäteen helposti laskettavissa koko vuodeksi (verokorttia varten).

Alunperin kirjoittanut Jussi

jos ei koskaan käy keskustassa, miksi pitäisi ostaa A-vyöhekkeelle yltävä lippu.

Tämä on kaukana reilusta. Entä ne monet, jotka asuvat A-vyöhykkeellä, eivätkä käy A-vyöhykkeen ulkopuolella kuin ehkä kaksi kertaa vuodessa?

Vyöhykejärjestelmä itsessään voisi olla toimiva, mutta HSL:n suunnittelemalla toteutuksella siitä ei sellaista saada.

Kahden vyöhykkeen pakko-ostos ei korjaa sitä ongelmaa, jonka sen väitetään korjaavan. Kovat rajat ovat ja säilyvät.

kun lähdet vyöhykkeeltä	, törmäät kovaan rajaan/rajoihin
A	B|C, C|D
B	C|D
C	A|B, C|D
D	A|B, B|C, C|D

Kaiken lisäksi B-vyöhykeläiset voivat tehdä edullisimmalla arvolipuilla matkoja kolmella eri vyöhykkeellä, kun muilta vyöhykkeiltä edullisimmalla arvolipuilla voi tehdä matkoja vain yhden tai kahden vyöhykkeen alueella.

Arvolippujen ehdotetut hinnat 2019:

vyöhykkeeltä / vyöhykkeelle	A	B	C	D
A	2,80 €	2,80 €	4,60 €	6,50 €
B	2,80 €	2,80 €	2,80 €	5,40 €
C	4,60 €	2,80 €	2,80 €	4,60 €
D	6,50 €	5,40 €	4,60 €	2,80 €

Järjestelmä suosii B-vyöhykeläisiä ja sorsii A-, C- ja D-vyöhykeläisiä.

Alunperin kirjoittanut Korppi

C-vyöhykkeellä ostat BC-lipun.

Niin, sen jälkeen kun olet ensin opetellut BC- ja CD-lippujen hinnat ulkoa. Tätä ennen seisot hölmistyneenä leimauslaitteen edessä tien tukkona.

Alunperin kirjoittanut Korppi

Matkat maaseudulle ovat aina kalliita.

Totta, etenkin silloin, mikäli HSL päästetään valloilleen. Jos HSL:n ehdottamat hinnat menevät jäsenkunnilta läpi, ensi vuonna Sarvvik – Matinkylä matkan hinta HSL:n arvolipulla nousisi 4,20 € → 5,40 €. Sama matka Matkahuollon 44-matkan sarjalipulla maksaa 2,80 €. Jälkimmäinen ei kelpaa HSL:n väreissä ajavissa busseissa.

Alunperin kirjoittanut Korppi

Minä olen kiinnostunut pääkaupunkiseudusta (Helsinki, Espoo, Vantaa)

Luulisi sen kuitenkin kiinnostavan, että HSL aikoo vyöhykeuudistuksen varjolla nostaa kaupungin sisäisten arvolippujen hintoja pääsääntöisesti +27 %.

Alunperin kirjoittanut Bellatrix

Mutta koska meillä ei tällaista vaihtotilannetta ole jätin tarkoituksella huomioimatta nuo erillisen leimauksen vaativat tilanteet.

Nykyisessä järjestelmässä tällaisia ei toki ole, mutta aivan kuten @Korppi jo mainitsi, uudessa vyöhykejärjestelmässä nämäkin tulevat. Esimerkiksi Kalajärvi – Itäkeskus liityntäbussi+Jokeri käy BC-lipulla, mutta liityntäbussi+lähijuna+metro vaatii ABC-lipun.

Alunperin kirjoittanut PepeB

Tämä on kaukana reilusta. Entä ne monet, jotka asuvat A-vyöhykkeellä, eivätkä käy A-vyöhykkeen ulkopuolella kuin ehkä kaksi kertaa vuodessa?

Eikö saman pitäisi päteä mihin tahansa kaupunginosaan? Mihin Otaniemessä asuva teekkari tarvitsee Otaniemen ulkopuolelle ulottuvaa lippua?

Alunperin kirjoittanut Jussi

Eikö saman pitäisi päteä mihin tahansa kaupunginosaan? Mihin Otaniemessä asuva teekkari tarvitsee Otaniemen ulkopuolelle ulottuvaa lippua?

Ei mihinkään, koska Alko avasi myymälän Otaniemeen.

Alunperin kirjoittanut Jussi

Eikö saman pitäisi päteä mihin tahansa kaupunginosaan? Mihin Otaniemessä asuva teekkari tarvitsee Otaniemen ulkopuolelle ulottuvaa lippua?

Kyllä. Ero a:n ja muiden vyöhykkeiden välillä tulee siitä, että a:lla on ylivoimaisesti tiivein kaupunkirakenne ja kustannustehokkainta järjestää joukkoliikennettä. Hsl:n vyöhykemallissa a-vyöhykkeen kustannusten edullisuus ei näy mitenkään, vaan a-vyöhykkeen liikkujat subventoivat muiden vyöhykkeiden joukkoliikennematkustajia.

Eikö tämä ole jo useamman kerran käyty keskustelussa lävitse?

A-vyöhyke on myös kustannustehokkuutensa lisäksi kooltaan pienin, keskimääräiset matkat lyhyitä ja sieltä on vähemmän ilmansuuntia, johon mennä. Ts. B-vyöhykkeeltä voi matkustaa sisäisellä lipulla sekä yhden vyöhykkeen verran etelään että pohjoiseen ilman lisämaksua, kun A-vyöhykkeeltä on tarvetta päästä vain maalle päin (harvoin sinnekään, kun kaikki tarvittava löytyy jo A-vyöhykkeen sisältä) - erityisesti, kun HSL ei järjestä lauttaliikennettä muihin saariin kuin Suomenlinnaan, vaan lauttaliput saa kustantaa omasta pussista erikseen. Raitiovaunulipun pitäminen valikoimassa, ja miksei ratikkakausilipun lanseeraaminenkin, suosisi myös kestävää liikkumista paremmin kuin oman auton käyttö, johon uusi systeemi kantakaupunkilaisia ajaa.

Alunperin kirjoittanut PepeB

Tämä on kaukana reilusta. Entä ne monet, jotka asuvat A-vyöhykkeellä, eivätkä käy A-vyöhykkeen ulkopuolella kuin ehkä kaksi kertaa vuodessa?

Miten tämä eroaa merkittävästi nykyisestä? Ihmettelen tosin tuollaisen ihmisen elämän piirin kapeutta. Minä asun A-vyöhykkeellä, mutta silti käyn esimerkiksi Itäkeskuksessa ja Malmilla. Minä jo käsittelin miksi ei voi olla A-lippua. Silloin Metsälä Lauttasaari olisi halvempi kuin Metsälä-Maunula. Tämä olisi väärin. Kahden vyöhykkeen vaatimus on olennainen piirre, ei kiusa. Kannattaa myös muistaa, että idea on kerätä tietty määrä tuloja. Jos joku lippu halpenee, kallistuu toinen.

Nykyisen Helsingin alueella liikkuva kärsii hieman, tosin muutoksen voi ottaa myös mahdollisuutena, kun pääsee vaikka Selloon, Isoon Omenaan, Tapiolaan ja Myyrmäkeen. Minä varmasti tulen käymään noissa. Joka muutoksessa on voittajia ja häviäjiä, joten se, että joku häviää ei ole edes argumentti.

---------- Viestit yhdistetty klo 12:18 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:03 ----------

Alunperin kirjoittanut irritus

Vyöhykejärjestelmä itsessään voisi olla toimiva, mutta HSL:n suunnittelemalla toteutuksella siitä ei sellaista saada.

Kahden vyöhykkeen pakko-ostos ei korjaa sitä ongelmaa, jonka sen väitetään korjaavan. Kovat rajat ovat ja säilyvät.

kun lähdet vyöhykkeeltä	, törmäät kovaan rajaan/rajoihin
A	B|C, C|D
B	C|D
C	A|B, C|D
D	A|B, B|C, C|D

Rajoja toki on. Mutta ei ole sellaista kuin Puistola-Tikkurila paitsi, kun mennään D-vyöhykkeelle, joka on pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Kaiken lisäksi B-vyöhykeläiset voivat tehdä edullisimmalla arvolipuilla matkoja kolmella eri vyöhykkeellä, kun muilta vyöhykkeiltä edullisimmalla arvolipuilla voi tehdä matkoja vain yhden tai kahden vyöhykkeen alueella.

Eivät yhdellä lipulla. Tuokin on joku hakemalla haettu ongelma. Olisiko sinulla jotain ratkaisua ongelmaan? AB kattaa minulla lähes kaikki, missä olen käynyt. Vain Heureka ja Ilmailumuseo on ulkopuolella ja nekin kävelymatkan päässä.

Kannattaa myös muistaa, että arvoliput ovat vain pieni osa. Suuri joukko matkustaa kaudella. Tällöin B-vyöhykkeellä on tehtävä valinta.

Nykyisessä järjestelmässä tällaisia ei toki ole, mutta aivan kuten @Korppi jo mainitsi, uudessa vyöhykejärjestelmässä nämäkin tulevat. Esimerkiksi Kalajärvi – Itäkeskus liityntäbussi+Jokeri käy BC-lipulla, mutta liityntäbussi+lähijuna+metro vaatii ABC-lipun.

Mainitsin tuon kuriositeettina, en ongelmana. Sinänsä valinta halvan ja hitaan ja kalliin ja nopean välillä on normaalia. Järjestelmä tulee edellyttämään tarkastuksia metrojunissa.

---------- Viestit yhdistetty klo 12:31 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:18 ----------

Alunperin kirjoittanut Makke93

Tästä on minusta puhuttu täällä kehärataan liittyen ja moni on ollut sitä mieltä, että jos yksittäisen vaihdottoman matkan aloitus ja päättymispaikka on lipun matkustusalueella, niin voi matkustaa lipun ulkopuolisen alueen läpi. En ole tästä täysin varman, mutta eikö metrossa lippuja tarkasteta ainoastaan laiturilla, jolloin matkan keskustan läpi voi hoitaa BC-lipulla vaikka lipun ulkopuolisen alueen läpi ei voisi matkustaa?

Tietääkseni tämä pitää paikkaansa vain linjoilla 560 ja 611, joilla on yksi pysäkki Vantaan puolella. Aikaisemmin tämä pysäkki oli linjalla 70V Helsingin maksuvyöhykkeellä, mutta se muutettiin. Mitä olen kyllä jäänyt ko. pyykillä pois. Millä kuski sitä voisi kontrolloida?

Tarkastuksia toki voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Joskus jo on poisastuvia tarkastettu. Tämä on mielestäni parempi, kuin ei ole mihin karata. Sisääntulevia tarkastettaessa porukka karkaa portaita ylös väärään suuntaan.

---------- Viestit yhdistetty klo 12:43 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:31 ----------

Alunperin kirjoittanut Jussi

Minäkin olen uusien vyöhykkeiden kannalla, juuri samasta syystä. Uudessa järjestelmässä merkittävä muutos on siis asiakkaan lisääntyvä valikoima - ja siten vastuu omista valinnoista: jos ei koskaan käy keskustassa, miksi pitäisi ostaa A-vyöhekkeelle yltävä lippu.
Vyöhykerajojahan on aina kun on vyöhykejärjestelmä, ja lähellä rajaa asuvat helposti kärsivät siitä. Mutta muunlaisessa järjestelmässä kausilippujen myynti voi olla melko haastavaa. Jonkinlaista vyöhykejärjestelmää tukee myös työmatkakulujen verovähennys: kausilipun hinta on etukäteen helposti laskettavissa koko vuodeksi (verokorttia varten).

Lähinnä B-vyöhykkeellä asuvilla on valinnanvaraa. Koulu tai työpaikka määrää toki pääasiassa sen, minkä ostaa ja toissijaisempina palvelut. Itse olen tuolla asunut, eikä tarvetta C-vyöhykkeelle juuri ollut. Espoossa ja Vantaalla voi olla tosin. Tässä lähellä rajaa asuva ei juuri kärsi, koska lyhyet matkat ovat aina halpoja. Toki C-vyöhykkeeltä Helsinkiin menevä maksaa enemmän.

Uudessa etuna on myös, että jos on AB-lippu ja pitää mennä C-vyöhykkeelle, pitää maksaa vain ko. vyöhyke, ei seutulippua. Nykysysteemissä tulee halvemmaksi kävellä rajan yli, mikä on suorastaan älytöntä.

Alunperin kirjoittanut irritus

Jos yhden vyöhykkeen C-lippua ei myydä, niin mitäs teet? Maksat BC- tai CD-lipusta ellet jatka kävelyä, aivan kuten nykyjärjestelmässä.

Kyllä yhden vyöhykkeen saa suunnitellussa mallissa lisättyä lisämaksusta olemassa olevaan lippuun, tässä tapauksessa siis AB-lippuun voi lisäti C-vyöhykkeen.

Et näemmä oikein ole perehtynyt kritisoimaasi suunnitelmaan kunnolla.

---------- Viestit yhdistetty klo 12:34 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:27 ----------

Alunperin kirjoittanut irritus

Eli sinua sittenkin takaraivossa harmittaa, että yhdestä ainoasta pysäkinvälistä tulee lippuun lisää vyöhykkeitä? Jos vyöhykerajat olisivat pehmeät, pääsisit tuonnekin Maunulasta B-lipulla.

Tuossa esimerkissä juu. Mutta sinunkin "pehmeässä" ehdotuksessa tulee aina lopulta kohta, jossa yhden pysäkin pidentäminen pompsauttaa hintaa: vaikkapa siinä kohtaa kun määränpää ei ole kauden vyöhykkeen päällekkäisyysalueella, vaan yhden pysäkin pidemmällä. Kertoisin esimerkin, mutta et ole esittänyt, mihin pehmeät alueet asettuisivat.

Ylipäätään vaikuttaa siltä, että ehdotuksesi on hyvin samankaltainen nyt ehdotetun kanssa, paitsi että kovat rajat ovat eri paikoissa. Kova raja on ehdotuksessasi A-vyöhykkeeltä lähtiessä AB-päällekkäisyyden takarajalla, kun taas suunnitellussa systeemissä B- ja C-vyöhykkeiden rajalla

Ehdotat siis samantapaista järjestelmää, jossa vyöhykkeet on vain nimetty uudelleen.

Alunperin kirjoittanut irritus

Näin ei ole. Kahden vyöhykkeen pakko-ostattaminen on silkkaa kiusantekoa, eikä sillä saada häivytettyä kovia vyöhykerajoja. Edes kolmen vyöhykkeen järjestelmässä kahden vyöhykkeen pakko-ostos ei toimi, sillä kova raja lyö vastaan heti, kun matkustat yhdenkin pysäkinvälin kahta vyöhykettä pidemmälle.

Tottakai vyöhykkeen systeemissä tulee vastaan raja, jossa matkan hinta kallistuu. Kahden vyöhykkeen lipuila tämå raja vain koskaan ei tule yhdellä pysäkkivälillä niin kuin nykysysteemissä.

Mieti, että olisi vyöhykkeet AB ja BC. Tällöin B-vyöhykkeen pysäkit ovat kahdella vyöhykkeellä,

Hämmästelen ajatusmalliasi, jossa vyöhykerajan ylittävä Metsälä – Maunula AB-matka ei missään tapauksessa saa maksaa enempää kuin A-matka, mutta samaan aikaan viis veisaat siitä, että Sarvvik – Matinkylä matkalla yksi ainoa pysäkinväli nostaa lipun CD:stä BCD:ksi.

Minua ei pätkääkään kiinnosta, mitä matkat pääkaupunkiseudun ulkopuolelle maksavat. D vyöhykkeen hinnassa toki voisi olla tarkistamisen varaa, mutta kun ei todellakaan pätkääkään kiinnosta. Metsälä taas on Helsingissä.

HSL:n ehdottaman järjestelmän epäkohtia löytääkseen ei tarvitse edes katsoa Pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Veromies – Maunula BC, Veromies – Metsälä ABC. Arvoliput 2,80 € ja 4,60 €, 30 vrk kausi 59,70 € ja 107,50 €. Yhden ainoan pysäkinvälin pidempi matka nostaa hintaa 64 % tai 80 %!

Pidempi matka maksaa enemmän. Mikä on se epäkohta? Näin sen pitääkin toimia. Toki aina jossain se raja tulee vastaan eikä varmasti ole kiva asua juuri rajan toisella puolella. Toki mallissa saa myös pidemmän matkan halvemmaksi: Länsi Espoosta Itäkeskuksen kehää pitkin vs. keskustaan. Tämä kuitenkaan ei ole mikään äärimmäinen, jossa hyvin lyhyt matka olisi kalliimmassa hintaluokassa.

En sano, että uusi malli mitenkään olisi täydellinen. Se vain on selvästi nykyistä parempi. Mallin ajatuksena on pitkälle Helsinkiin suuntautuvat matkat. Pitäisikö pitkät matkat itse kaarilla jotenkin tehdä kalliimmiksi ja miten?

Mikäli vyöhykerajat olisi piirretty jonkin verran päällekkäin, Veromies – Metsälä olisi yhden vyöhykkeen B-matka, ei kolmen vyöhykkeen ABC-matka.

Kuten sanoin tämä on sama kuin kahden lipun systeemi. Sinä vain pyrit pyörittelemään rajoja. Vedetään ne mihin tahansa, tulee se kolmen vyöhykkeen matka joskus vastaan. Aina on se yksi pysäkkiväli, jossa matka kallistuu. Olennaista on, että uudessa systeemissä tämä ei koskaan tapahdu yhden pysäkkivälin matkalla. Lyhimmilään kolmen vyöhykkeen matka on mittausteni mukaan n. 7 km tietä pitkin.

Ei toki yhdellä ja samalla arvolipulla, mutta saman hintaisilla lipuilla. B-vyöhykeläiselle on sama, lähteekö hän A- vai C-vyöhykkeelle, hinta on 2,80 €. Millään muulla vyöhykkeellä ei ole tällaista erikoisetuutta käytettävissään.

Tämä kuuluu kaarimallin rakenteeseen, eikä ole ongelma. Pikemminkin olisi kohtuutonta, jos B-vyöhykkeella matka toiseen suuntaan olisivat kalliimpia kuin toiseen.

• Piirretään vyöhykerajat toistensa kanssa päällekkäin vähintään yhden kaupunginosan verran.
• Otetaan yhden vyöhykkeen liput myyntiin kaikille vyöhykkeille.

Tämä olisi periaatteessa ehdotettu systeemi eri niillä. Tosin päällekkäisyys olisi pienempi. Lisäksi se vain sekoittuisi asioita. Lisäksi missään vaiheessa ei ole ollut tarkoitus tuoda kantakaupunkilippua. Se, joka sellaisesta haaveillee elää omissa unelmissaan, joilla ei ole yhtymäkohtia todellisuuden kanssa.

• Korjataan C-vyöhykkeen geometriavirheet. Enintään 10 km matka ei saa missään tilanteessa jakautua kolmelle eri vyöhykkeelle.
• D-vyöhyke on liian iso. Se tulee jakaa D- ja E-vyöhykkeiksi.
• Kun ylisuuri D-vyöhyke on korjattu, hinnoittelua voidaan selkeyttää siten, että yhden vyöhykkeen liput ovat keskenään saman hintaisia, kahden vyöhykkeen liput ovat keskenään saman hintaisia, jne.

C ja D vyöhykkeen raja on kuntaraja. B ja C raja on pantu lännessä puoliväliin. Jos sitä siirtäisi, kapenisi C-vyöhyke.

Eli sinua sittenkin takaraivossa harmittaa, että yhdestä ainoasta pysäkinvälistä tulee lippuun lisää vyöhykkeitä? Jos vyöhykerajat olisivat pehmeät, pääsisit tuonnekin Maunulasta B-lipulla.

Jos yhden vyöhykkeen C-lippua ei myydä, niin mitäs teet? Maksat BC- tai CD-lipusta ellet jatka kävelyä, aivan kuten nykyjärjestelmässä.

Se raja aina tulee yhdestä pysäkkivälistä. Jos lähdet pisteestä vyöhykkeeltä C kohti keskustaa, tulee aina vastaa pysäkkiväli, jossa matka muuttuu BC:stä ABC:ksi. Ei se muuten voi olla. Tämä ei ole ongelma vaan ominaisuus.Yhden vyöhykkeen lippua ei ole, eikä koskaan ole edes tarkoityus olla oillut,. Tämä on taas haave, jolla ei ole yhtymäkohtia reaaliteettiin kanssa. Kahden vyöhykkeen systeemi on olennainen osa systeemiä ja sen idea on poistaa kovat rajat, joilla tarkoitan sitä, että yhden pysäkin matka ei olisi halvin, en sitä, että yhden pysäkin pidempi matka olisi kalliimpi.

Alunperin kirjoittanut Korppi

Miten tämä eroaa merkittävästi nykyisestä? Ihmettelen tosin tuollaisen ihmisen elämän piirin kapeutta. Minä asun A-vyöhykkeellä, mutta silti käyn esimerkiksi Itäkeskuksessa ja Malmilla. Minä jo käsittelin miksi ei voi olla A-lippua. Silloin Metsälä Lauttasaari olisi halvempi kuin Metsälä-Maunula. Tämä olisi väärin. Kahden vyöhykkeen vaatimus on olennainen piirre, ei kiusa. Kannattaa myös muistaa, että idea on kerätä tietty määrä tuloja. Jos joku lippu halpenee, kallistuu toinen.

Nykyisen Helsingin alueella liikkuva kärsii hieman, tosin muutoksen voi ottaa myös mahdollisuutena, kun pääsee vaikka Selloon, Isoon Omenaan, Tapiolaan ja Myyrmäkeen. Minä varmasti tulen käymään noissa. Joka muutoksessa on voittajia ja häviäjiä, joten se, että joku häviää ei ole edes argumentti.

Alunperin kirjoittanut j-lu

Vyöhykehinnoittelu on järjestelmänä hyvä. Yksinkertainen ja selkeä, helppo käyttää. Kuten jo aiemmin todettu, jonkinlainen ristisubventio on kaupunkijoukkoliikenteessä välttämätön paha, koska ei yksinkertaisesti ole mielekästä hinnoitella jokaista linjaa tai sen osaa erikseen. Kilometriäerustainen hinnoittelukin on turhan vaikea kaikin puolin.

Ongelma tässä HSLn esityksessä on se, että liikennöinnin kustannukset vaihtelevat jo nykyisen Helsingin sisäisen lipun alueella paljon. Tietävämmät ja parempimuistiset voivat korjata, mutta ymmärtääkseni raitiovaunun kustannukset per nousu ovat alle puolet siitä mitä Helsingin lähiöbussien kustannukset per nousu. Käytännössä siis tässä HSLn esityksessä tilanne muodostuu sellaiseksi, että kantakaupungin lipun hinnoissa ei ole subventiota lainkaan ja b-vyöhykkeellä sitä on enemmän kuin 50 prosenttia. Tämä on aluepolitiikkaa, eikä sitä sitä edes yritetä perustella tai puolustella.

Helsngin joukkoliikenteen keskeinen ongelma on tietysti kaupunkirakenne. Oikeaa kaupunkia on muutama neliökilometri ja loput on haulikolla pitkin pusikoita kaavoitettua lähiötä. Mielestäni HSLn tehtävä joukkoliikenteen järjestäjänä ei ole tehdä sellaisia hinnoittelupäätöksiä, jotka ovat luonteeltaan poliittisia: että suositaan yksien joukkoliikenteen käyttöä toisien kustannuksella. HSLn tehtävä järjestää sellainen joukkoliikennepalvelu eri alueille kuin alueiden asukaspohja mahdollistaa ja edellyttää, hinnoitella joukkoliikennepalvelu osapuilleen kustannusperustaisesti. Tämä tietysti tarkoittaisi isoa muutosta nykytilanteeseen.

Suuremmassa kuvassa on kysymys myös siitä, että Helsingin suurin täydennysrakentamispaine kohdistuu kaavaillun b-vyöhykkeen sisäreunaan, eikä vähiten raidejokerin vuoksi. B-vyöhykkeen sisäreunaa voi perustellusti kutsua myös nimby-vyöhykkeeksi. HSLn tekeminen toimii tässä Helsingin kaupungin tavoitteita vastaan, kun suurimman kasvupaineen alla olevien alueiden joukkoliikenne on asukaspohjiin nähden liian hyvää ja ylipäänsä liian subventoitua.

Lisäyksenä, että alkaa olemaan melko tasoilla argumentaatio, kun ihmetellään, että miksi muut eivät käy Malmilla ja Itäkeskuksessa, on elämänpiiri kapea ja varmaan ihan huonoa elämää.

Itse pikemminkin ihmettelisin, että miksi joku Kampissa/Punavuoressa asuva kävisi Malmilla/Itäkeskuksessa, mutta eihän se mulle kuulu ja kuka mitenkin.