Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää
Pitää myös muistaa, että jo nykyiset vyöhykkeet, etenkin kolme vyöhykettä ja lähialue, aiheuttavat sekaannuksia ja hankaluuksia. Kuluttajan turvasta on huolehdittava. Tällä tarkoitan sitä, että vaikkapa Kulomäestä Karakallioon menevän on saatava helposti tieto, minkä verran maksaa matka Viikissä ja Leppävaarassa vaihtaen tai Korson-Malmin-Leppävaaran kautta tai Helsingin keskustassa vaihtaen tai Korson-Pasilan-Leppävaaran kautta.
Nykyään todella matkustajilla on ongelmia saada lippu Vantaalta Keravalle kun eivät kuljettajat osaa auttaa. Miten kuljettaja pystyy työnsä lomassa selvittelemään tuollaisia monimutkaisia vaihtoehtoja kun nykyäänkin on liian vaikeaa? Onko ylipäätään laillista, jos matkan hinta muuttuu reitin mukaan ilman, että hinta on etukäteen tiedossa?
Entäpä jos tuolla Karakallioon menijällä onkin joustava, nykyaikainen lippu, jolle on ladattu kausi Kulomäki-Koivukylä -välille? Saako sillä jotain etua mennessään Karakallioon? Kuka kertoo, paljonko matka maksaa? Hiljaiseen aikaan poikittaisliikenne ei ole kovin tehokasta. Useat matkat on mentävä keskustan kautta. Onko siinä laitaa, että poikittaisliikenteen pettäessä ylitöihin jäänyt ei pääsekään työstä kotiin kuukausilipulla, vaan menee lisämaksu huonommasta palvelusta?
Aika paljon helpompaa on hypätä Kulomäessä bussiin ja ostaa seutulippu. Sillä sitten voi mielialan mukaan matkustaa mitä kautta hyvänsä ja käyttää vaihtaessaan ensimmäisenä tulevaa oikean suunnan bussia. Myöskään ei ole mistään kotoisin, jos tuollaisen matkan joutuisi jo kotona tietokoneen tai pihalla kännykän kanssa suunnittelemaan. Ei tähän mitään hyvää ratkaisua ole. Liitettäköön Tapiola Helsinkiin jos sinne halutaan Helsingin lipulla (tai sitten kantakaupunki Espooseen).
Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää
Onhan nytkin tämä tilanne Veikkolan ja Kirkonummen keskustan välillä. Arkisin päiväsaikaan pääsee Kirkkonummen sisäisellä lipulla, mutta muulloin on kuljettava Espoon keskuksen kautta ja maksettava lähiseutulipusta. Jos Tuusula liittyy YTV-alueeseen, niin sama ongelma tulee Hyrylän ja Keravan välisille matkoille hiljaiseen aikaan, koska tämä matka olisi taitettava Vantaan tai Järvenpään kautta.Alunperin kirjoittanut LateZ
Viimeisin muokkaaja kemkim; 23.04.2008 kello 16:15.
Yöbussissa on tunnelmaa
Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää
Keskustelussa on ollut hyviä näkökohtia. Pari kommenttia muutamista.
Aikaan perustuva lippu vastaa hyvin joukkoliikenteen kustannusten muodostumista. Esim. Helsingin joukkoliikenteessä noin 80 % kustannuksista perustuu aikaan, joten kuljettuun matkaan perustuva lippu vastaa erittäin huonosti joukkoliikenteen todellisia kuluja. Aikalipulla siis pääse junalla pidemmälle kuin bussilla, mutta se on aivan oikein, koska nopean junan kustannukset ovat pienemmät kuljettuun matkaan nähden kuin hitaalla bussilla.
Onko aika kuluttajalle hankala asia? Ei ole, vaan kaikkein helpoin, koska kello on kello joka paikassa. Ei tarvita muita teknisiä välineitä, jokainen osaa verrata vaikka lippuun leimattua viimeistä voimassaolohetkeä. Tarvittavan lipun arviointi on helppoa, sillä neljää tai oikeastaan kolmea enempää lipputyyppiä ei tarvita. Tarvittavan ajan näkee aikataulusta. Pysäkkiaikataulussa on infona, montako minuuttia matka kestää seuraaville pysäkeille. Tai pikemminkin niin, että missä menevät lippulajien aikoja vastaavat rajat. Ja voidaan tarjota myös selkeä ruuhkatakuu: On oikeus matkustaa sille pysäkille, jolle ilman ruuhkaa lipun aika riittää.
Lippujärjestelmää pohdittaessa on ylipäätään ymmärrettävä, että aina on tosiasiassa kaksi lippujärjestelmää: kertalippujen järjestelmä ja kausilippujen järjestelmä. Ne eivät voi eikä niiden kuulukaan toimia samoin. Käytännössä nykyään kertalippujen ostaja maksaa täyden hinnan ja joukkoliikenteen tuki kohdistuu kausilippuihin. Tämä käy ilmi yksinkertaisesti tilastoista: 80 % matkoista on kausilippumatkoja mutta 50 % tuloista on kertalipputuloja. Kun tukiaste esim. H:gissä on 50 %, kertalippulaiset maksavat matkoistaan 2,5 kertaa niin paljon kuin kausilippulaiset, eli enemmän kuin tuotantokustannukset. Jos kaikki matkustaisivat kertalipuilla, joukkoliikenne tuottaisi lipputuloistaan 20 % voittoa.
Vyöhykerajan ylittäminen on meillä kauhea ongelma, koska se tuplaa hinnan. Siihen on kuitenkin yksinkertainen ratkaisu eli se, että peruslipulla on oikeus yhteen vyöhykerajan ylitykseen. Silloin samasta paikasta vastakkaisiin suuntin tehtävät yhtä pitkät matkat maksavat yhtä paljon. Hintataso suhteessa kuljettuun matkaan on sitten harkintakysymys, jonka perusteella määräytyy vyöhykejaon koko. Ja huom, jos kertaliput perustuvat aikaan, niillä ei ole mitään tekemistä vyöhykkeiden kanssa, joten satunnaisten kertalippumatkustajien ei tarvitse opetella ”vaikeata” vyöhykesysteemiä.
Vyöhykejaosta vielä se, että ei se ole mitenkään vaikea asia. Vyöhykkeethän vaikuttavat vain pysäkeillä, joten maastoon ei tarvitse pystyttää mitään vyöhykeaitoja samaan tapaan kuin on merkitty kaupunginrajat. Ei tarvita muuta kuin merkintä pysäkillä, mihin vyöhykkeeseen se kuuluu. Tätäkin on liioiteltu käydyssä keskustelussa - muualla kuin JLF:llä.
Kaikkea tätä mitä tässä selostin on olemassa muualla maailmassa käytössä. Hyvä esimerkki laajasta lippualueesta on Saksan Ruhrin alue - tai monet muut keskieurooppalaiset Verkerhs Verbundit.
Antero
Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää
Olen tällä kertaa harvinaisen täydellisesti samaa mieltä kuin Antero. On kauhistuttavaa seurata ehdotuksia paluusta kilometritariffeihin tai satojen vaihtoehtojen palapelimuokattavista kausilipuista, huh huh. Vyöhykejako on erittäin toimiva kun siitä tehdään käyttäjäystävällinen. YTV-alueella on ollut juuri epäkohtana vyöhykerajan jyrkkyys, rajaseudulla on aina koettu olevan kärsijöinä. Vyöhykkeet pitää nimenomaa lomittaa: Jos katsotaan mallia toimivista ulkomaiden vyöhykejärjestelmistä, huomataan rajaseutuongelman eliminointi kahden vyöhykkeen päällekkäisellä osuudella. Kun vyöhykkeistä tehdään nykyistä "ohuempia", ja ne perustuvat paremmin keskipisteen etäisyyteen (eivät siis todellakaan kuntarajoihin) saadaan järjestelmästä oikeudenmukaisempi. Vielä täydennyksenä voidaan vyöhykelomitus hoitaa Anteron mainitsemalla tavalla, sisällyttäen peruslippuun yhden vyöhykerajaylityksen. Tällöin systeemi helpottuu entisestään, kun tavallaan hoidetaan jo lipun kelpoisuudella tuo päällekkäisvyöhyke, ja tarvitsee osata vain yksi raja kahden sijaan.
Ideaalisena tällainen keskipisteeseen perustuva "ympyränkaarivyöhykejärjestelmä" olisi silloin, kun kunnat ovat hyvien pieniä tai hyvin suuria. Ajatuksena silloin olisi, että kaikki kunnallispalvelut löytyvät varmasti peruslipun vaikutusalueella kodista, mukaanlukien em. sallittu yksi vyöhykeylitys. Hyvin suurissa kuntakokonaisuuksissa tietysti vyöhykerajoja on jo useita suurkunnan sisällä, mutta tällöin kunnallispalvelut haetaankin peruslipun alueelta olevasta kaupunginosakeskuksesta. Tämä malli sopisi sovelletusti ihan hyvin jo nykyiselle PK-seudullekin, saati sitten suurempaan kokonaisuuteen, jossa nykyisiä kehyskuntia olisi mukana suurkunnassa, ja "suuralue-kaupunginosat" omaisivat laajaa itsehallintoa. Nykytilanteessa kun nykyiset mutkikkaat kuntarajat ovat teennäisenä esteenä järkevälle kaupunkirakenteelle, tulisi ideaalisen ympyränkaarivyöhykejärjestelmän kanssa ongelmakohtia. Karkeasti sanottuna Vantaan ja Espoon laidoilta jouduttaisiin tilanteisiin, joissa kunnallispalvelun haku ei välttämättä onnistukaan peruslipun alueella, eli yhdellä vyöhykerajan ylityksellä. Tässä siis nykykuntaraja aiheuttaa ongelmia jos sitä ei enää julkisen liikenteen tarffeissa huomioida. Toinen mielenkiintoinen tilanne tässä järjestelmässä olisi uloimpien vyöhykkeiden sisällä mahdollistuvat hyvin pitkät matkat. Tulisiko sitten mukaan ottaa myös sektorirajat, vai tuettaisiinko näin tietoisesti poikittaisliikennettä, mene ja tiedä.
Keskustelussa on näkynyt myös pari silmiinpistävää kohtaa. Jos ollaan huolissaan siitä, että joku keskustassa asuva lyhyen matkan kulkija maksaa veroissaan tai lipun hinnassa laita-alueen kulkijan joukkoliikenteestä, niin mikä siinä voi olla muka muutosta tai ärsyttävää. Yhtälailla PK-seutulainen maksaa valtionverotuksessa tukiaisia Kainuun asuttamiselle. Tässä asiassa ei ole voittajaa! Jos tulee paha fiilis kantakaupunkilaiselle, kun veroissaan tai lipun hinnassa tukee näennäisesti enemmän lähiöasukkaan kulkemista, niin sitten täytyy joko muuttaa lähiöön, kulkea fillarilla tai vaihtaa laajakatseisempaan ajatustapaan. On ihan ymmärrettävää tukea järkevällä lipun hinnalla laitakaupunkilaisen kulkua keskustapalvelujen ääreen, jottei hän tule henkilöautolla pörräämään siihen keskustaan, jolloin taas kantakaupunkilainen maksaa ihan omasta kukkarosta lisääntyneitä terveyskuluja.
Toinen kommentoitava piirre keskustelussa on alistuminen kuntarajojen määräämään käyttäytymiseen. Vedotaan jopa tariffien olevan oikeudenmukaisia kuntarajoja mukailevina, kun palvelu haetaan kunnan sisältä. On, kuten edellä totesin, aivan mahdollista myös vyöhykemallissa turvata kaikille seutulaisille kunnallispalveluiden saatavuus peruslipulla. Herää kysymys: miksi jo nyt jokainen ei mene lähimmälle terveysasemalle? Olisiko muuallakin kuin liikennepuolella hiukan parantamisen varaa vyöhykeajattelussa?
Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää
Tämä on sama juttu kuin se, että verotuksellisesti tuetaan pitkiä työmatkoja, eli lyhyttä työmatkaa tekevät kustantavat pitkää työmatkaa tekeville verohelpotuksia. Tämä johtaa yhdyskuntarakenteen hajautumiseen, kun kulkemisen kustannukset laskevat. Samaten liian edullinen lipunhinta johtaa tarpeettomaan hajautumiseen. Tulisi pikemminkin tukea asumista lähellä tarvitsemiaan palveluita kuin kannustaa ylenmääräiseen matkusteluun. Keskustassa kuljetaan tehokkaasti ja edullisesti raitiovaunuilla. Laita-alueella taas käytetään paljon bussia, joiden pyörittäminen on kallista, kun ne eivät edes ole kovin kuormitettuja. Onhan keskustassa oma raitiovaunulippunsakin, joka on normaalilippua edullisempi. Voisi olla saman mallin mukaan myös kausilippu, joka on voimassa vain kantakaupungin alueella.
Laita-alueen asukkaan tulemista autolla keskustaan voidaan hillitä tehokkaasti tienkäyttömaksuilla ja parkkimaksuilla. Kantakaupunkilainen kärsii jo nyt siitä, kun ihmiset muuttavat Nurmijärven kunnan siunauksella keskelle metsiä, jonne joukkoliikennettä ei voida järjestää ja sieltä tullaan Helsingin keskustaan pörräämään. Oikea ratkaisu ei ole, että kantakaupunkilainen maksaa Nurmijärvelle bussipalvelut, vaan että nurmijärveläinen maksaa itse ne bussipalvelut ja sen lisäksi aiheuttamistaan haitoista maksuja, jos päättää tulla keskustaan autolla.
Jos ympyrämalliseen lippujärjestelmään aletaan luoda sektoreita, ollaan jo lähellä sitä mallia, mitä minä ehdotin tuossa ylhäällä. Vyöhykepaloja ei tule tietenkään luoda älyttömästi, vaan yhden palan koko voisi olla noin 5 x 5 km. Palan keskipisteenä olisi alueellinen keskus tai kaupunginosakeskus, kuten Itäkeskus, Malmi, Vuosaari tai Leppävaara. Lippu olisi voimassa myös yhden vyöhykeylityksen verran kuhunkin suuntaan. Jos tarvitsisi matkustaa pidemmälle, voitaisiin aluksi veloittaa hinta kortilta, mutta kohdattaessa kattohinta, ylityksistä ei enää laskutettaisi siinä kuussa. Tämä muistuttaisi Turun Fifty-Fifty -lippua. Järjestelmä olisi siitä hyvä, että vaikkapa Lauttasaaresta Munkkiniemeen voisi matkustaa sekä keskustan kautta että Otaniemen ja Kuusisaaren kautta ilman seutulippua.
Viimeisin muokkaaja kemkim; 24.04.2008 kello 14:36.
Yöbussissa on tunnelmaa
Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää
Juuri näin sen pitää olla. YTV:ssä lienee sokaistuttu siihen, että kun kerran teknisesti on mahdollista tehdä ”automaattisesti” toimiva kilometritaksa, joka veloittaa eurosenttien tarkkuudella, niin sitten pitää sellainen tehdä.
Suurilla joukkoliikenneseuduilla on jo vuosikymmenet sitten jouduttu ratkaisemaan tämä ongelma, ja se on ratkaistu leimattavilla pahvilipuilla, noilla muutaman kilometrin ”tilkkutäkkivyöhykkeillä” ja 4-5:llä hintaportaalla. Ja hyvin on toiminut.
Kilometritaksatouhussa on vielä huomattava sekin, että elektronisesti tapahtuvaa senttitarkkuista velotusta käyttäisi vain noin 5 % joukkoliikenteen käyttäjistä. Loput maksavat rahalla, kännykällä tai kausilipulla. Ei kannata tehdä kallista ja vaikeata järjestelmää tuollaiselle vähemmistölle - joka on samassa suuruusluokassa kuin pummilla matkustajat!
Antero
Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää
Aikaan perustuva hinnoittelu tuntui jo hetken mielessä fiksulta. Sitten oivalsin, että siitähän tulisi rangaistusmaksu niille, joille ei tarjota kunnon joukkoliikennettä. Osa matkustajista joutuu kuitenkin matkustamaan hankalasti harvoin kulkevilla ja ruuhkassa jumittavilla kulkuneuvoilla. Melkein soisi matkan tuolloin olevan halvemman. Kustannusvastaavuus toki toteutuisi paremmin, mutta jos jatkossakaan ei aiota kattaa julkisen liikenteen kuluja matkustajien maksuilla, on se ehkä toisarvoinen seikka.
Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää
Uutinen tämän päivä Hesarissa:
YTV: Bussilipun hinta matkan pituuden mukaan 2014 mennessä
Joukkoliikenneharrastaja
Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää
Jaahas.. Tuossa tulee varmaan kyllä aika monta piilohintakorotusta. On ihan päivän selvää, ettei Mankki-Vuosaaren satama-välin hinta tule olemaan 3,80 vai mitä kertaseutu sitten maksaakin nykyisin. Olisi erittäin mielenkiintoista tietää, että kuinka järjestelmä tehdään helpoksi ja selkeäksi. Esimerkiksi millaiset napit tulevat matkakorttilukijaan.
Tyhmä ei se joka myy, vaan se joka ostaa.
Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää
Minusta tässä on kaikki teknologiakatastrofin ainekset, eli epäselvyys siitä mitä halutaan, miksi halutaan ja miten se toimii?
Mitä halutaan? Toistaiseksi on lähinnä puhuttu epämääräisesti että lippujärjestelmä uusitaan. Se miten tämä liíttyy vaikkapa strategisiin tavoitteisiin on vähintään epäselvää.
Eli miksi halutaan? Korkeat maksut lyhyillä matkoilla rajoen yli koetaan ongelmallisiksi, miksi tämän ratkaisu edellyttää massiivista lippujärjestelmäremonttia on epäselvää. Matkakorttijärjestelmä tulee käyttöikänsä päähään, ja se pitää korvata. Ottaen huomioon että nykyinen matkakortti on fiasko, täytyy kysyä miksi me ylipäänsä haluamme uuden matkakorttijärjestelmän?
On myös esitetty, että kilometripohjainen järjestelmä on jotenkin reilumpi, mikä on soopaa kuten tässäkin ketjussa on todettu. Mutta aikaveloituksessakin on ongelmansa kustannusvastaavuden kanssa, jos otetaan huomioon rakentamiskustannukset niin ainakin metrossa suurin osa kuluista on kiinteitä. Toki voisi ajatella, että kun se rata nyt kerran on rakennettu niin ohjataan käyttämään sitä, mutta onko tämä ohjaavuus nyt sitten sitä mitä tavoitellaan?
Haluammeko kustannusvastaavuutta lippujen hintoihin, ja jos kyllä niin mitä se saa maksaa monimutkaisempana järjestelmänä? Ja jos ohjaavutta, niin millä perusteella ohjataan, eli arvotetaan eri kulkutapat ja kulkuneuvot toisia paremmiksi?
Miten? Miten se jokin, jonka tavoteita emme tunne emmekä motivaatioita niiden takana, sitten ehkä toimisi?
Teknologiavaihtoehtoja on vaikka kuinka. Henk. koht. pitäydyn kannassani että meillä on sekä yksityisen että julkisen puolen laajasti käytössä olevia järjestelmiä henkilöllisyyden todistamiseen (ajokortti, passi, EMV-maksukortit...), kuin myös maksamiseen (käteinen, luottokortit, pankkikortit, kännykkä). Pitäisi olla joku hyvä syy rakentaa erillinen tunniste ja valuutta YTV:n käyttöön, tosin ei sitä ole ennenkään tarvittu.
Luottokortilla voi toteuttaa noustessa ja poistuessa näytettvänän kertalipun, näitä on aikapohjaisena maailman parkkihallit pullollaan. YTV:n tuntien, tähän käyttöön valittaisiin luultavasti joku golf-pallon muotoinen RFID-tunniste joka on "ainutlaatuinen maailmassa". (Miksi tätä pidetään hyvänä asiana?). Tämä ei tosin tarkoita sitä että näin pitäisi tai olisi järkevää tehdä, samoin kuin mikään muukaan tekninen mahdollisuus.
Olisin ylipäänsä aika konservaativinen. Ihmiset ovat valinneet työ- ja asuinpaikkansa osittain nykyjärjestelmän ohjaamana, muutoksilla on helposti ei haluttuja kerrannaisvaikutuksia.
Joka tapauksessa, teknologiassa yksinkertaisempi on lähes aina parempi.
Viimeisin muokkaaja teme; 12.06.2008 kello 09:44.
Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää
Itse muutin juuri hesan keskustasta Vantaan Pähkinärinteeseen ja samalla uusi työni alkoi Konalassa, matka sinäänsä ei ole pitkä, n.4,5 km, bussilla 363 matka kestää n.8 min. On mielestäni epäreilua että joudun maksamaan seutulipusta saman hinnan kuin ne jotka menevät koko matkan hesan keskustaan. Näin kesällä käytän tietysti fillaria mutta esim.sadepäivänä käyttäisin mieluummin bussia mutta kun edestakainen matka maksaa matkakortin arvolla 6.46€ niin mielestäni se on liikaa muutamasta pysäkinvälistä.
Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää
Mutta ei uusi järjestelmä tilanteeseesi mitään muutosta tuo, koska kausilippujen vyöhykejako pysyy jotakuinkin entisellään. On tietysti periaatteessa mahdollista, että uudistuksen jälkeen erittäin lyhyiden matkojen päivittäinen matkustaminen tulee halvemmaksi arvolla kuin kaudella, mutta suurimman osan tilanteeseen uudistus ei tuo mitään helpotusta. Minunkin mielestäni on tyhmää, että koko järjestelmä uusitaan vaikeaselkoiseksi, monimutkaiseksi ja todennäköisesti hyvin kalliiksi vain hyvin marginaalisen matkustajaryhmän vuoksi. Toivottavasti peli voidaan viheltää poikki vielä kun järjestelmäsuunnitteluvaiheessa homma todetaan liian vaikeaksi ja kannattamattomaksi.
Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää
Uudistuksen tarkoituksena on juuri se että arvolipuilla matkustavat kokevat lyhyet vyöhykerajat ylittävät matkat liian kalliiksi. Epäilen että uudistuksen jälkeen Vuosaaresta Pitäjänmäkeen arvolipulla matkustava henkilö valittaa siitä että hinta nousi.
Minunkin mielestäni matkan pituuteen perustuva lippujärjestelmä on erittäin typerä. Kortin leimaaminen bussista poistuessa ei ainakaan nopeuta matkustajien poistumista bussista ja laitteitakin tarvitaan jopa kolminkertainen määrä jos bussin keskiosaan ja takaovelle tarvitaan kortinlukijat.
Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää
Nykyinen tariffijärjestelmä onkin turhan selkeä ja helppotajuinen jopa satunnaiselle käyttäjälle.
Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää
Onko matkakortti todella fiasko? Millä tavoin? Ja on maailmalla paremminkin toimivia korttijärjestelmiä. Se kuva, mikä minulle on Lontoon Oysterista syntynyt, on erittäin positiivinen. Päivittäisine maksukattoineen kaikkineen. Joskaan en ole turistimatkojeni aikana vielä omaa osteria hankkinut.
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä