Uusi tariffijärjestelmä

Vs: Seututason joukkoliikenne Helsingin niemellä ja sen lähiympäristössä

Sektoreihin jaossa ei ole paljonkaan järkeä, koska niin harva käyttää useita kaukana keskustasta sijaitsevia sektoreita. Eli jakamalla alueet vyöhykkeiden lisäksi sektoreihin saataisiin vain lisää monimutkaisuutta lippujärjestelmään ilman että tulot kasvaisivat tai lippujen hintoja voitaisiin alentaa.
 
Vs: Seututason joukkoliikenne Helsingin niemellä ja sen lähiympäristössä

Sektoreihin jaossa ei ole paljonkaan järkeä, koska niin harva käyttää useita kaukana keskustasta sijaitsevia sektoreita. Eli jakamalla alueet vyöhykkeiden lisäksi sektoreihin saataisiin vain lisää monimutkaisuutta lippujärjestelmään ilman että tulot kasvaisivat tai lippujen hintoja voitaisiin alentaa.

Ei niitä sektoreita tarvita kuin 2 ja ne tulisivat C:lle ja sitä kauempana oleville vyöhykkeille. Kehäykkösen sisäpuolta ei tarvita jakaa sektoreihin.

Sektorirajan pitäisi noudattaa luonnollisia esteitä joita ylitetään harvemmin, esim Keskuspuisto + lentokentän seutu. Ei ole minun mielestäni oikeudenmukaista että Espoossa tai Vantaalla asuvalle jonka päivittäiset matkat ulottuvat vain lähialueelle tulee 50% korotus lippujen hintoihin.

t. Rainer
 
Vs: Seututason joukkoliikenne Helsingin niemellä ja sen lähiympäristössä

Ei ole minun mielestäni oikeudenmukaista että Espoossa tai Vantaalla asuvalle jonka päivittäiset matkat ulottuvat vain lähialueelle tulee 50% korotus lippujen hintoihin.

Rainer, C-vyöhykkeen lipun hinnaksi kerrotaan Hesarissa 55 euroa, mikä tarkoittaa esimerkiksi Vantaan sisäisillä matkoilla 5,50 euron korotusta eli reilu 10 %, ei siis 50 %. Toisaalta esimerkiksi Malmi - Tikkurila -välillä lipun hinta laskisi lähes 30 %.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Seututason joukkoliikenne Helsingin niemellä ja sen lähiympäristössä

Rainer, C-vyöhykkeen lipun hinnaksi kerrotaan Hesarissa 55 euroa, mikä tarkoittaa esimerkiksi Vantaan sisäisillä matkoilla 5,50 euron korotusta eli reilu 10 %, ei siis 50 %.

Pointti on kuitenkin siinä, että jos siellä, missä tarjotaan huonointa palvelua, korotetaan lipunhintoja eniten, niin jokin on pielessä.

Tuo mun esittämä vyöhykemalli, jossa vyöhykkeet on ruutuja ja perusmaksu, halvin, kattaa aina kaksi vierekkäistä ruutua, eliminoi noita HSL:n hassuuksia aika hyvin. Tietysti jo se, että vyöhykkeen sisäinen lippu on samahintainen riippumatta vyöhykkeestä tekee saman. Eli jos A-vyöhykkeen sisäinen lippu maksaa HSL:n ehdotuksessa 45 e niin maksakoon myös C:n sisäinen saman 45 e.
 
Vs: Seututason joukkoliikenne Helsingin niemellä ja sen lähiympäristössä

Pointti on kuitenkin siinä, että jos siellä, missä tarjotaan huonointa palvelua, korotetaan lipunhintoja eniten, niin jokin on pielessä.

Tuo mun esittämä vyöhykemalli, jossa vyöhykkeet on ruutuja ja perusmaksu, halvin, kattaa aina kaksi vierekkäistä ruutua, eliminoi noita HSL:n hassuuksia aika hyvin. Tietysti jo se, että vyöhykkeen sisäinen lippu on samahintainen riippumatta vyöhykkeestä tekee saman. Eli jos A-vyöhykkeen sisäinen lippu maksaa HSL:n ehdotuksessa 45 e niin maksakoon myös C:n sisäinen saman 45 e.

Ongelmana on vaan se, että Vantaalla ei ole varaa halvempiin lippujen hintoihin. Käsittääkseni tuo 55 euron hintakin C-vyöhykkeelle kasvattaisi Vantaan kustannuksia. Vantaan sisäinen kausilippu on nytkin yli 10 % kalliimpi kuin Espoon ja Helsingin sisäiset kausiliput. Jos ylipäänsä aiotaan alentaa joidenkin matkojen hintoja (tässä tapauksessa siis kuntarajat ylittävien lyhyiden matkojen hintoja), joudutaan joidenkin muiden matkojen hintoja korottamaan. Tai vaihtoehtoisesti HSL-kuntien pitäisi jostain kaivaa kymmeniä miljoonia euroja lisää rahaa.

Minä näkisin mieluusti mallin, jossa olisi limittäiset vyöhykkeet tai mallin, jossa perusmaksu sisältäisi aina esimerkiksi "kotivyöhykkeen" + ympäröivät vyöhykkeet. Oli malli mikä tahansa, jouduttaneen ainakin pitkien kunnan sisäisten matkojen korottamaan, jotta lyhyet kunnanrajan ylittävät matkat saadaan siedettävän hintaisiksi.
 
Vs: Seututason joukkoliikenne Helsingin niemellä ja sen lähiympäristössä

Se johtuu varmaan vyöhykemallista. Periaatteessa olisi nimittäin mahdollista C-vyöhykkeellä pysyen matkustaa esim. Korsosta Kivenlahteen. Reittivalintanahan tuo olisi muuten järjetön, mutta...
Vyöhykkeiden pitäisi olla niin pieniä, että kaikkien matkojen hinnoittelu olisi samassa suhteessa - Korsosta Kivenlahteen pääsisit hintaan 8,50, Tikkurilaan 1,80e - matkan pituuden mukaan. Oman vyöhykkeen sisällä aikuinen pääsee matkustamaan vaivaisella 1,30 eurolla.
 
Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää

Miksei vain voitaisi palauttaa vyöhykelisää?
 
Vs: Seututason joukkoliikenne Helsingin niemellä ja sen lähiympäristössä

Vyöhykkeiden pitäisi olla niin pieniä, että kaikkien matkojen hinnoittelu olisi samassa suhteessa

Mitä enemmän vyöhykkeitä, sitä sekavampaa. Siksi määrä tulisi pitää pienenä, mutta kuitenkin niin, että hinnat ovat kohtuullisia.

Minä näkisin mieluusti mallin, jossa olisi limittäiset vyöhykkeet tai mallin, jossa perusmaksu sisältäisi aina esimerkiksi "kotivyöhykkeen" + ympäröivät vyöhykkeet. Oli malli mikä tahansa, jouduttaneen ainakin pitkien kunnan sisäisten matkojen korottamaan, jotta lyhyet kunnanrajan ylittävät matkat saadaan siedettävän hintaisiksi.

Eikö kotivyöhyke + yksi vapaavalintainen naapurivyöhyke riittäisi? Lisärahalla sitten lisävyöhykkeitä, mutta perusmaksu olisi koti+yksi.

Jos yksi kunta on max 2 vyöhykettä, niin silloin perusmaksulla saa aina matkustaa kunnan sisällä mielin määrin.
 
Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää

Eihän se nykyisiä ongelmia millään tavalla ratkaise.

Mutta tottakai vyöhykelisä pitää palauttaa. Sehän on ihan kohtuutonta, että Helsingin sisäisen lipun omistavan pitäisi ostaa kokonainen seutulippu päästäkseen satunnaisesti naapurikunnan puolelle. Liekö missään sellaista systeemiä?
 
Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää

Miksei vain voitaisi palauttaa vyöhykelisää?

Tuo olisi kaikista yksinkertaisin ratkaisu koko tariffisotkuun ja tuosta hyötyisivät juuri ne jotka ylittävät kuntarajan vain satunnaisesti ja ne jotka asuvat rajan pinnassa, eli jos haluan matkustaa Helsingistä vaikkapa Ylästöön ja minulla on jo Helsingin sisäinen kausilippu niin maksan lisäksi vyöhykemaksun 2e, sama 2e maksu olisi silloin myös rajapinnan lyhyillä matkoilla, esim. Puistola-Tikkurila, Malminkartano-Myyrmäki, Jakomäki-Hakunila jne. Jotta homma olisi mahdollisimman selkeä tulisi Helsingin, Espoon ja Vantaan arvoliput asettaa samalle tasolle, sopiva kertahinta olisi vaikka 2e.
 
Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää

Muutaman kilometrin Vantaan puolella asuvana en mitenkään voi yhtyä tuohon mielipiteeseen nykysysteemistä. Voin toki matkustaa tunnin bussilla Myyrmäkeen tosi edullisesti, mutta 5 minuuttia junalla Puistolaan maksaa kaksinkertaisesti. Systeemi vääristää myös yhteyksien tarjontaa: Tikkurilasta pääsee bussilla mihin tahansa Vantaalla (myös radanvarsialueille), mutta esim. koko laaja Malmin suurpiiri on ilman minkäänlaisia linja-autoyhteyksiä. Puistolalaiset asioivat autoillen Tikkurilassa ja Jumbossa, koska julkisia yhteyksiä ei ole ja ne maksavat törkeästi. Autolla on kuitenkin kätevämpää tulla Vantaan puolelle kuin matkustaa Helsingin keskuksiin. Nykysysteemissä siis jokaisesta seudun kaupungista tulee julkisen liikenteen kannalta oma maailmansa, mitä ne tosiasiassa eivät ole.

Olisin pitänyt nyt ehdotettua parempana saksalaista mallia, jossa vyöhykkeet ovat ruutumaisia ja niiden rajojen ylityksistä maksetaan; halvin lippu sisältää silloin yhden rajanylityksen.

No sinullehan tuon ehdotuksen avulla on hyötyä, entä esimerkiksi Oulunkylän ja Pukinmäen välillä asuvat jossa tuo raja menee? Osahan niistä asuu ihan pari kilsaa vyöhykkeen rajasta, niillä ois sama tilanne kuin sinullakin.
 
Vs: Seututason joukkoliikenne Helsingin niemellä ja sen lähiympäristössä

Mitä enemmän vyöhykkeitä, sitä sekavampaa. Siksi määrä tulisi pitää pienenä, mutta kuitenkin niin, että hinnat ovat kohtuullisia.
Jos kaikki vyöhykkeet olisivat kaikissa joukkoliikennekartoissa (myös netissä) ei olisi sen vaikeampaa opetella tarvitsemansa vyöhykkeet kuin linjatkaan ulkoa - kuskinkin pitää tietää reittinsä jolloin hän voi samalla opetella reitin vyöhykkeet, ellei linja ole yhden vyöhykkeen sisällä. Huomaa ettei mallissani liian pieniä vyöhykkeet ole - Helsingin tai Porvoon keskustassa on esimerkiksi vain 1 vyöhyke, koko Laajasalo-Jollas-Santahamina-Herttoniemenranta-Kulosaari-Mustikkamaa-Korkeasaari-alueellakin vain yksi ainoa. Jos asuu Itä-Helsingissä, tuttuja matkoja varten pitänee opetella noin 3-4 vyöhykettä. Etelä-Espoossa on 2 vyöhykettä+Suvisaaristo, Tuusulassa 3, Pornaisissa 1, Keravalla 1, keskimääräisellä linjalla 1 rajanylitys.. Todellinen joukkoliikenneharrastaja pystyisi opettelemaan kaikki ulkoa - eihän kukaan tavallinen tallaaja muutenkaan osaa kaikkia linjoja, ei tämä olisi ylitsepääsemätön ongelma..

vyöhykerajat netissä
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Seututason joukkoliikenne Helsingin niemellä ja sen lähiympäristössä

Saksan ja muiden "sivistysmaiden" suurkaupunngeissa ei käytetä pelkkää vyöhykemallia vaan vyöhykkeet on aina jaettu sektoreihin. Mutta HSL:n suunnittelijat eivät ole varmaan tutustuneet muuhun kuin Helsingin nykyiseen sekä Hollywoodin joukkoliikennehinnoiteluun joten...
Juuri näin. Muun muassa saksalaisessa tariffialuejärjestelmässä kaikki tässä ketjussa esitetyt ongelmat on ratkaistu. Tein tästä asiasta selostuksen jo huhtikuussa 2008 ja jaoin sitä mm. silloiselle YTV:lle lippujärjestelmäsuunnitelmista annetun lausuntoni yhteydessä. Järjestelmää esittelevä nettisivu on ollut verkossa tammikuusta 2009 lähtien.

En voi kuin ihmetellä, miksi sellaista mitä HS:ssa oli edes esitetään. Syyn siihen sanoi kuvaavasti tänään eräs espoolainen: Mitä hyötyä on korvata ongelmalliset kuntarajat uusilla rajoilla, joilla on sama vaikutus kuin kuntarajoilla nyt. Hänen tapauksessaan muutos merkitsisi lisäksi sitä, että aiempi Espoon sisäinen työmatka muuttuisi nykyistä kalliimmaksi vain siksi, että entinen kuntarajan kohdalla oleva tariffiraja siirtyisi hänen työmatkalleen.

Antero
 
Vs: Seututason joukkoliikenne Helsingin niemellä ja sen lähiympäristössä

Jos kaikki vyöhykkeet olisivat kaikissa joukkoliikennekartoissa (myös netissä) ei olisi sen vaikeampaa opetella tarvitsemansa vyöhykkeet kuin linjatkaan ulkoa - kuskinkin pitää tietää reittinsä jolloin hän voi samalla opetella reitin vyöhykkeet, ellei linja ole yhden vyöhykkeen sisällä.

Matkustaja oppii juuri ja juuri kuntarajat, ei sillä ole kiinnostusta lähteä arpomaan satunnaisempien matkojen vyöhykkeitä suuntaan eikä toiseen. Jos sen työmatkansa vielä oppiikin, niin kaikki muut tuleekin sitten tehtyä autolla, kun matkustaminen on niin hankalaa. Täytyy koko ajan pitää mielessä, että täällä jlf:llä ollaan erityisen kiinnostuneita joukkoliikenneasioista ja tietoutta ja oppia on paljon, mutta tavallinen matkustaja ei ole. Veikkaan, että vieläkin suurelle osalle jl-matkustajista ei esimerkiksi ole ollenkaan selvää, mikä sellainen uusi kummajainen kuin HSL oikein on. Pikku hiljaa...

Ja kun bussinkuljettajista aivan liian moni osaa hädin tuskin ymmärrettävästi suomea eikä nytkään kykene antamaan minkäänlaista reitti-infoa, niin mitenhän yhtäkkiä saisi aikaan sen, että kuljettaja sisäistäisi vyöhykejärjestelmän ja vielä osaisi selostaa sitä matkustajille ja myydä oikeanlaiset liput? Ja kenen on vika, jos matkustaja kyytiinnoustessaan ilmoittaa, että kertalippu Kaivokselaan, saa lipun, maksaa sen ja saa sitten tarkastajalta tarkastusmaksun, kun lippu ei kelpaakaan? Ei tuosta mitään tule.

Osin ongelma on sama tietysti munkin vyöhykeideassa, mutta jos vyöhykkeet sentään ovat maantieteellisesti loogisia ja niitä on vähemmän, niin ongelmakin on pienempi.

Mainittakoon, että Helsingissä oli vielä 70-luvulla vyöhyke- ja sektoripohjainen tariffi, jonka I vyöhyke kattoi ratikkalinjat suht loppuun asti, jollain linjalla joku häntä taisi olla II vyöhykettä. Lisäksi aina osa pysäkeistä oli I ja II vyöhykkeille yhteisiä. Vyöhykkeitä oli ainakin neljä ja sektorit päälle. Joku joka sitä aikaa on matkustanut ja elänyt osaa varmaan kertoa enemmän. Miten selkeää se mahtoi silloin olla? Sentään rahastajalla oli aikaa ja kielitaitoa neuvoa matkustajia.
 
Vs: Seututason joukkoliikenne Helsingin niemellä ja sen lähiympäristössä

Mainittakoon, että Helsingissä oli vielä 70-luvulla vyöhyke- ja sektoripohjainen tariffi, jonka I vyöhyke kattoi ratikkalinjat suht loppuun asti, jollain linjalla joku häntä taisi olla II vyöhykettä. Lisäksi aina osa pysäkeistä oli I ja II vyöhykkeille yhteisiä. Vyöhykkeitä oli ainakin neljä ja sektorit päälle. Joku joka sitä aikaa on matkustanut ja elänyt osaa varmaan kertoa enemmän. Miten selkeää se mahtoi silloin olla? Sentään rahastajalla oli aikaa ja kielitaitoa neuvoa matkustajia.

Linjan 4 Munkkiniemessä olleet pysäkit sijaitsivat I ja II -vyöhykkeillä, linjan 1 Käpylänaukio-Pohjolanaukio -osuuden pysäkit sekä linjan 6 Intiankadun päättäri pelkästään. Joskus kokeilin Munkassa systeemiä, ja ostin päättäriltä yhden vyöhykkeen kertalipun II-vyöhykkeelle eli jäin sitten Puistotiellä jo tietenkin pois ajatuksella vaihtaa johonkin kakkosvyöhykkeen sisällä ajavaan bussiin, vaikkapa Maunulaan STA:n vaunulla.

Tuon ajan sektoreista on selkeimmin muistissa 1960-luvun MLO:n linja 79 poikittaislinja (ennenkuin sellaisesta mitään tiedettiinkään) Suursuo-Oulunkylä-Herttoniemi. Vyöhykehän oli koko pitkällä linjalla sama II, mutta sektoriraja ylitettiin Latokartanossa Viikin suoralla: siis koko matkasta kahden vyöhykkeen lippu.
 
Takaisin
Ylös