Kyllä aikatauluton liikkuminen on tunnetusti erittäin suuri joukkoliikenteen houkuttelevuustekijä ja se toteutuu vasta 5-7 minuutin vuoroväleillä. 10 minuutin ratikkaa joutuu odottelemaan niin pitkään, että kävelemällä on usein pikemmin perillä.
Kyllä se aikatauluton likkuminen alkaa jo sieltä 15min paikkeilta. Itsekkin käppäilen koulusta pysäkille 555:sta odottamaan sen ihmeemmin miettimättä kun vuoroväli on 15min. Toisaalta taas joudun aikataulua katsomaan keskellä päivää Martinlaaksosta tai Myyrmäestä Uomatien länsiosiin mennessä, vaikka ohitse kulkee 7 bussia tunnissa, kun on kahdesti tunnissa 20min tauko, joiden välissä kaikki linjat kulkevat yhteen syssyyn.
Mitä nyt olen muiden ihmisten käyttäytymistä seurannut se aikatauluttomuuden raja suurimmalle osalle ihmisiä on paljon lähempänä 10 minuuttia kuin 5 minuuttia. Toisaalta sen vaikutus onko auton tai kävelyn vaihtoehto bussi vai raideväline on huomattavasti suurempi kun mennään alle 10 minuutin.
Tiheimmässä kaupungissa nyt sattuu joukkoliikenteessä olemaan sen verran matkustajia, että lipputulot riittävät aika pitkälti joukkoliikenteen järjestämiseen hyvälläkin palvelutasolla. Joukkoliikenne on kuitenkin joukkojen liikennettä. Kyllä bussivuoroihin, joiden kaikkien matkustajien kuljettaminen olisi halvempaa (kimppa)taksilla on minusta kuitenkin syytä suhtautua aika kriittisesti.
Toki alueilla, joilla on paljon autottomia talouksia pitää ajaa hiljaisempiakin vuoroja, mutta alueilla joissa lähes kaikilla on kuitenkin auto voidaan hyvin pitää yllä nykyistä matalampaa hiljaisen ajan palvelutasoa.
Kyse ei nyt ole siitä etteikö suurien matkustajamäärien alueella saisi olla parempi palvelutaso kuin pienien matkustajamäärien alueella. Tietenkin jos kimppataksi on halvempi, ja riittävä, niin tehdään kimppataksilla, mutta se ei käy että näiden alueiden palvelutaso pudotettaisiin alle perustason, jotta suurien matkustajamäärien alueella saataisiin palvelutasoa ylöspäin, ei siksi, että tarvitsisi kapasiteetin loppumisen takia vaan päinvastoin, jotta ajetaan pienemmällä kapasiteetilla kalliimmalla, jotta saadaan tiheämpi vuoroväli.
Ykkösen reitti näyttää kyllä siltä, että se siirtyy Lasipalatsin koukkaukselta kulkemaan suoraan Fredrikinkatua kunhan Fredrikinkadulle saadaan raitiotie. Eli Eiran sairaalalta aina Töölön torille on tällöin 5 minuutin vuoroväli kunnes 1 haarautuu Helsinginkadulle ja 14 Topeliuksenkadulle.
Tämä olisi hyvä silloin toteutuisi tuo HKL:n tavoite raitiolinjapareista, eli 3+6 Keskustaan ja 1+14 Kamppiin. Se että tajuaako HSL/HKL tätä näin hyvin toteuttaa on toinen asia. Toivon mukaan 1 kierrättämistä Lasipalatsin kautta ei perustella Arkadiankadun 5min vuorovälin tarpeella kuten Kampin raitiotien liikennöimättä jättäminen nyt.
Sanoisin, että "suomalaiset olosuhteet", lumi, jää ja pakkanen, aiheuttavat todella päänvaivaa tällä hetkellä (etenkin juuri latauksen suhteen). Toki Ruotsissa ja Norjassa on samankaltaisia odosuhteita, mutta ei varmasti esimerkiksi Hollannissa.
Mistä tässä on oikein kyse? Jäätyykö kosteutta kiinni latauslaitteisiin, joka estää latauslaitteiden toimimisen? vai eikö pantographi pääse nousemaan kun se on jäätynyt? vai onko ohjelmisto yksinkertaisesti niin buginen, että se aiheuttaa latautumisen estymisen oli mikä vuodenaika tahansa? Tietääkö muuten joku, miten sähköautoliikenne on menestynyt Turussa ja Tampereella, ja onko siellä samat ongelmat?
Eikös noita sähköbusseja voisi ladata trollikka-langoilla, ne taitavat toimia joka kelissä ja autoja voisi ladata vauhdissakin osalla matkaa, eikä vain pysäkillä? Koko matkalle lankoja ei kyllä tarvita.
Jostain luin, saattoi olla täällä tai jossain raportista, jota en tähän hätään löytänyt, että samanaikainen akkujen lataus ja purku käyttöä varten tai samalla virralla sekä akun lataaminen, että moottorin pyörittäminen vaatii lisälaitteistoja, jotka lisäävät painoa sekä kustannusta siten että se on kannattamatonta. Saati sitten jos samaa bussia halutaa vielä pikaladata, kun nykyisten bussien pantographit eivät sovi johdinliikenteeseen. Esteenä on vielä lisäksi se, että kilometri johdinlangan rakentamista maksaa per suunta saman verran kuin pikalaturi. Jos kaupungissa on ennestään johdinautosysteemi tilanne on kuulemma toinen.
