Olennainen ero liityntäliikenteessä Etelä- sekä Keski/Pohjois-Espoon välillä on se, että Länsiväylällä moottoritien nopeita bussikaistoja pitkin pääsee parin pysäkinvälin ja liikennevaloristeyksen päähän ydinkeskustasta, ja tälläkin välillä on pitkä osuus linja-autoille varattua omaa joukkoliikennekatua ja -tunnelia.
Sen sijaan Keski- ja Pohjois-Espoon bussiliikenne joutuu möngertämään ydinkeskustaan pääsemiseksi pitkän matkan Helsingin kantakaupungin katuverkossa, ruuhkissa ja liikennevaloissa (ja samanlainen tilannehan on enimmäkseen myös Vantaan sekä Helsingin pohjoisten, koillisten ja itäisten esikaupunkien bussiliikenteen osalla).
Joten nuo muut ilmansuunnat ovat Länsiväylään verrattuna paljon suosiollisemmat liityntäliikenteelle, koska vaihtamalla linja-autosta junaan tai metroon pystyy välttämään tuskallisen hitaan matkustamisen Helsingin katuverkossa, jolloin vaihdon aiheuttama lisäviive ja -vaiva on usein pienempi kuin raideliikenteen tarjoama matka-ajan nopeutus (mutta Länsiväylän suoriin bussilinjoihin verrattuna ei vaihdollinen länsimetroyhteys siis tarjoa tällaista etua).