Helsingin Sanomat uutisoi tänään (jälleen kerran) ajamattomista lähdöistä. Uutisesta suurin osa löytyy myös ilmaisilta verkkosivuilta: http://www.hs.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1135222628698
Jutussa nousee esiin liikennöintisopimusten puutteellinen valvonta. Niin HKL:llä kuin YTV:lläkin valvonta perustuu lähes yksinomaan liikennöitsijöiden omiin ilmoituksiin ja matkustajapalautteisiin. Liikennöitsijät eivät saa ylimääräistä sanktiota, jos "unohtavat" ilmoittaa sopimusrikkomuksista. Matkalipuntarkastajat voivat periaatteessa katsella esim. lähtöjen ajamista, mutta heidän päätehtävänsä on kuitenkin matkalippujen tarkastaminen.
Tässä on oikeastaan taustalla kilpailutuksen alkuajoista alkaen vaivannut ongelma. Kun kilpailutus alkoi 90-luvulla, piti ensimmäiset sopimusehdot tehdä enemmän tai vähemmän Stetson-menetelmällä. Kun sopimuksista alkoi tulla kokemuksia, muutettiin huonoiksi koettuja ehtoja seuraaviin sopimuksiin. Sopimusten valvontaan ei kuitenkaan ole koskaan panostettu ja sen vuoksi sopimusehdotkin ovat sanktioiden osalta vielä aikamoiset raakileet: ajamattomien lähtöjen määrittely on löysä (riittää, että lähtö ajetaan 15 min sisällä lähtöajasta, jos seuraava vuoro ei lähde sitä ennen) ja sopimuksenvastaisella kalustolla ajamisesta ei ole edes kunnon yksiselitteisiä määritelmiä, saati sitten toimivaa raportointia (mistäs edes matkustajat voisivat tietää, milloin ajetaan sopimuksenvastaisella kalustolla).
Koska liikennöitsijät tietävät varsin hyvin sopimusten heikon valvonnan, on tarjouskilpailuihin syntynyt vääristynyt asetelma, kun yhtenä kilpailukeinona on sopimusten osittainen täyttämättä jättäminen. Lähtöjä nyt ei jätetä tahallaan ajamatta, mutta liikennettä voidaan kierrättää niin tiukasti, että lähtöjä ei ajeta ajallaan (ja sopimukset sallivat sen 15 min. myöhästymisen) ja säästää kalustokustannuksissa ajamalla huonommalla (lue: halvemmalla) kalustolla kuin mitä sopimuksissa vaaditaan. Myös liikennöintisopimusten ehdot kaluston säännöllisesti siivoamisesta ja vikojen korjaamisesta voidaan toteuttaa vähän sinne päin.
YTV kertoo palkkaavansa syksyn aikana kaksi henkilöä valvomaan seutuliikenteen laatua. Ennen valvomista näiden henkilöiden pitäisi kuitenkin yhdessä HKL:n kanssa määritellä yksiselitteiset, matkustajien tarpeita vastaavat ja kilpailun kannalta tasapuoliset sopimukset, joiden noudattamista pystytään valvomaan.
Jutussa nousee esiin liikennöintisopimusten puutteellinen valvonta. Niin HKL:llä kuin YTV:lläkin valvonta perustuu lähes yksinomaan liikennöitsijöiden omiin ilmoituksiin ja matkustajapalautteisiin. Liikennöitsijät eivät saa ylimääräistä sanktiota, jos "unohtavat" ilmoittaa sopimusrikkomuksista. Matkalipuntarkastajat voivat periaatteessa katsella esim. lähtöjen ajamista, mutta heidän päätehtävänsä on kuitenkin matkalippujen tarkastaminen.
Tässä on oikeastaan taustalla kilpailutuksen alkuajoista alkaen vaivannut ongelma. Kun kilpailutus alkoi 90-luvulla, piti ensimmäiset sopimusehdot tehdä enemmän tai vähemmän Stetson-menetelmällä. Kun sopimuksista alkoi tulla kokemuksia, muutettiin huonoiksi koettuja ehtoja seuraaviin sopimuksiin. Sopimusten valvontaan ei kuitenkaan ole koskaan panostettu ja sen vuoksi sopimusehdotkin ovat sanktioiden osalta vielä aikamoiset raakileet: ajamattomien lähtöjen määrittely on löysä (riittää, että lähtö ajetaan 15 min sisällä lähtöajasta, jos seuraava vuoro ei lähde sitä ennen) ja sopimuksenvastaisella kalustolla ajamisesta ei ole edes kunnon yksiselitteisiä määritelmiä, saati sitten toimivaa raportointia (mistäs edes matkustajat voisivat tietää, milloin ajetaan sopimuksenvastaisella kalustolla).
Koska liikennöitsijät tietävät varsin hyvin sopimusten heikon valvonnan, on tarjouskilpailuihin syntynyt vääristynyt asetelma, kun yhtenä kilpailukeinona on sopimusten osittainen täyttämättä jättäminen. Lähtöjä nyt ei jätetä tahallaan ajamatta, mutta liikennettä voidaan kierrättää niin tiukasti, että lähtöjä ei ajeta ajallaan (ja sopimukset sallivat sen 15 min. myöhästymisen) ja säästää kalustokustannuksissa ajamalla huonommalla (lue: halvemmalla) kalustolla kuin mitä sopimuksissa vaaditaan. Myös liikennöintisopimusten ehdot kaluston säännöllisesti siivoamisesta ja vikojen korjaamisesta voidaan toteuttaa vähän sinne päin.
YTV kertoo palkkaavansa syksyn aikana kaksi henkilöä valvomaan seutuliikenteen laatua. Ennen valvomista näiden henkilöiden pitäisi kuitenkin yhdessä HKL:n kanssa määritellä yksiselitteiset, matkustajien tarpeita vastaavat ja kilpailun kannalta tasapuoliset sopimukset, joiden noudattamista pystytään valvomaan.
Viimeksi muokattu: