Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma

On siellä Konalassa autoliikkeetkin purkaneet ja rakentaneet uutta. Ainakin se iso Ford-liike siinä Lidlin vieressä.
 
Ei kai se jatko ole poissuljettu, kyse on vain siitä, että bulevardikaupunki ei ensialkuun etene tuota kauemmas. Kunhan sitten korttelikaupunki jatkuu joskus Kehä I tasolle tai kauemmas, niin ratikkakin voi jatkua (ja Kannelmäen haara jää sitten omaksi linjakseen).
Kannelmäen haaralle sopisi hyvin linja 10, tarvittaisiin vain 0,7 km uutta rataa. Se pätkä kannattaisi tehdä jo nyt ja toistaiseksi kääntää kymppi vaikka Thalianaukiolla, jolloin linjan 41 ei tarvitsisi koukata enää Huopalahden aseman kautta.
 
Mielestäni tällainen väite on yhtä epä-älyllinen kuin väittää, että omenat maistuvat paremmilta kuin appelsiinit.

Kuukanko jo selitti, että on monenlaisia ihmisiä ja monenlaisia tarpeita. Joihinkin tarpeisiin vaihdoton, kerran tunnissa kulkeva, kiertelevä yhteys on varmasti parempi kuin useammasta lyhyestä pätkästä ja siten useammasta vaihdosta koostuva, tiheävuorovälinen yhteys. Ideaalimaailmassa voitaisiin tietysti tarjota molempia..
Tarkoitin aiempaa kommenttiani, jossa nimeomaan korostin matkoja Espoon reunalle esim. Lakistoon

Höseli on hyvin voimakkaasti näiden vaihdollisten yhteyksien kannalla. Höseli ei ole yksiselitteisesti oikeassa, mutta ei myöskään yksiselitteisesti väärässä. Sille on annettu haulikolla ammuttu yhdyskuntarakenne ja rajallinen budjetti, ja näillä reunaehdoilla se koettaa järjestää sellaista joukkoliikennettä, jolla pystyttäisiin palvelemaan mahdollisimman monenlaisia tarpeita edes jotenkin kohtuullisesti..
ASiakaspalautteen perusteella suunniteltu vaihdollinen linja säilytettiin vaihdottamana. Tämä on useasti mahdollista.

Onnistuuko Höseli? Ei ainakaan minun laatuvaatimuksillani. Minä kuljen mieluummin autolla, koska se, mitä Höseli tarjoaa, on liian kallista, liian hidasta ja liian hankalaa. Mutta voisiko Höseli onnistua paremmin näillä nykyisillä reunaehdoilla eli nykyisellä yhdyskuntarakenteella ja nykyisellä budjetilla? Eipä välttämättä.
HSL-liikenne on täysin käyttökelpoista kun ei aseteta liiallisia laatuvaatimuksia. Kuljen matkat joukkoliikenteellä. Eikä se minun mielestäni ole liian hankalaa, hidasta tai kallista.
 
ASiakaspalautteen perusteella suunniteltu vaihdollinen linja säilytettiin vaihdottamana. Tämä on useasti mahdollista.

Niin, 60 minuutin vuorovälillä, kun liitynnällä olisi ollut 30 minuutin vuoroväli pysäkiltä Lahnus alkaen. Lisäksi liitynnässä olisi Koirankorpeen päässyt vaihtamalla Kehäradan junasta, kun nyt sinne pääsee 345-bussista vaihtamalla, mikä vaatii pitkän marginaalin ja/tai on suuri riski myöhästyä harvoin kulkevasta bussista. Asiakas ei ole aina oikeassa, vaan tässä tapauksessa asiakas on väärässä. Toki asiakaspalautteet kannattaa nopeasti lukaista siinä mielessä, että olisiko jotain tärkeää jäänyt huomaamatta, mutta keskimääräinen joukkoliikenteen käyttäjä on valitettavasti niin kujalla ettei palautetta juurikaan kannata kuunnella järjestelmän rakentamisessa. Tässä tyypillinen esimerkki:

Anonyymi 7. syyskuuta 2019 klo 22.58
Linja 332 säilyköön vähintään nykyisellään. Koskaan ei ole bussi tyhjä kyseisellä linjalla, eli tarvetta ja käyttöä on.
 
Viimeksi muokattu:
332 ja Askiston yhteydet ovat tosin malliesimerkki siitä miten suorat yhteydet poistuvat vaikka vuorovälit eivät tihene. Nykyisin on 7 lähtöä huipputuntina Askistosta ja Askistoon. Luonnoksessa sinne menee enää vain 335 ruuhkassa 20min välein ja päivällä 2 lähtöä tunnissa kuten nytkin. Eikä linjalla ole edes järkevää vaihtopaikkaa Vihdintien runkolinjaan, vaan pitää toivoa, että 335 tulee olemaan tahdistettuna yhtä usein kulkevaan 345:een.
 
332 ja Askiston yhteydet ovat tosin malliesimerkki siitä miten suorat yhteydet poistuvat vaikka vuorovälit eivät tihene. Nykyisin on 7 lähtöä huipputuntina Askistosta ja Askistoon. Luonnoksessa sinne menee enää vain 335 ruuhkassa 20min välein ja päivällä 2 lähtöä tunnissa kuten nytkin. Eikä linjalla ole edes järkevää vaihtopaikkaa Vihdintien runkolinjaan, vaan pitää toivoa, että 335 tulee olemaan tahdistettuna yhtä usein kulkevaan 345:een.

20 minuutin vuoroväli ruuhkassa ja 30 minuuttia muina aikoina on Askiston kaltaiselle pien- ja omakotitaloalueelle aivan riittävä. 335:n tahdistus linjaan 345 ei tule onnistumaan kuin kerran tunnissa koska 335:n vuorovälit ovat jatkossa 20/30 ja 345:n vuorovälit 30/60. Tulevaisuudessa Askiston pussinperä-ongelma poistuu kun Kehä III:n eritasoliittymä rakennetaan ja linjan 345 reitin voi siirtää kulkemaan kehä III:n ja Askistontien kautta https://vayla.fi/keha3-askisto#.XXR3wLNuJYE
 
Viimeksi muokattu:
Niin, 60 minuutin vuorovälillä, kun liitynnällä olisi ollut 30 minuutin vuoroväli pysäkiltä Lahnus alkaen. Lisäksi liitynnässä olisi Koirankorpeen päässyt vaihtamalla Kehäradan junasta, kun nyt sinne pääsee 345-bussista vaihtamalla, mikä vaatii pitkän marginaalin ja/tai on suuri riski myöhästyä harvoin kulkevasta bussista. Asiakas ei ole aina oikeassa, vaan tässä tapauksessa asiakas on väärässä. Toki asiakaspalautteet kannattaa nopeasti lukaista siinä mielessä, että olisiko jotain tärkeää jäänyt huomaamatta, mutta keskimääräinen joukkoliikenteen käyttäjä on valitettavasti niin kujalla ettei palautetta juurikaan kannata kuunnella järjestelmän rakentamisessa. Tässä tyypillinen esimerkki:

Olen jo muutaman vuoden käyttänyt linjaa. 345. Nykyisellään se täyttyy tasaisesti kaikkina aikoina, kun ajetaan tunnin välein. toisaalta joukkoliikennekin on osa laajempaa kaupunkisuunnittelua ja yhteiskunnallista kokonaisuutta. 345 vie vammaisten hoitajat ja vammaiset perille. Kun kokonaisuutta ajatellaan niin silloin harvemmin kulkeva vaihdoton linja on parempi. 345:llä on erityispiirre, joka otettiin palautteen perusteella huomioon. Se että lähdetään asiakaspalautteita aliarvoimaan, vie kyllä pohjan pois kaikelta joukkoliikenteen kehittämiseltä.

(tänään linjalla oli varsin hyvätasoinen vaunu, Nobinan 1122, todella korkeaa matkustusmukavuutta)
 
(tänään linjalla oli varsin hyvätasoinen vaunu, Nobinan 1122, todella korkeaa matkustusmukavuutta)

HSL:än pitäisi ruveta antamaan turistipenkeistä ekstrapisteitä kilpailutuksessa 345:en kaltaisilla pitkillä seutulinjoilla, joilla matkustetaan pitkiä matkoja ihan vaan ettei sitä voitettaisi uudestaan joillain piinapenkki-VDL:lillä.
 
Olen jo muutaman vuoden käyttänyt linjaa. 345. Nykyisellään se täyttyy tasaisesti kaikkina aikoina, kun ajetaan tunnin välein. toisaalta joukkoliikennekin on osa laajempaa kaupunkisuunnittelua ja yhteiskunnallista kokonaisuutta. 345 vie vammaisten hoitajat ja vammaiset perille. Kun kokonaisuutta ajatellaan niin silloin harvemmin kulkeva vaihdoton linja on parempi. 345:llä on erityispiirre, joka otettiin palautteen perusteella huomioon. Se että lähdetään asiakaspalautteita aliarvoimaan, vie kyllä pohjan pois kaikelta joukkoliikenteen kehittämiseltä.

(tänään linjalla oli varsin hyvätasoinen vaunu, Nobinan 1122, todella korkeaa matkustusmukavuutta)

Täyttyminen on merkityksetöntä. Vaikka bussilinjan vaunut olisivat kuinka täysiä tahansa, on silti mahdollista, että toinen joukkoliikennejärjestelmä houkuttelee enemmän matkustajia. Kehitysvammaisten kulku voi sen sijaan olla validi argumentti, mutta meneekö niitä todella tuolla bussilla ja niin etteivät ne jatka mihinkään sen pysäkeiltä muilla kulkuneuvoilla?
 
345 vie vammaisten hoitajat ja vammaiset perille. Kun kokonaisuutta ajatellaan niin silloin harvemmin kulkeva vaihdoton linja on parempi.
Itselläni on tasan yksi käyttökokemus kyseisestä linjasta oman pyörätuolissa kulkevan vammaiseni kanssa. Vaihto kehäradalta 345:een sisälsi reippaan yli kilometrin ulkoilun Pohjois-Haagan ihastuttavassa ympäristössä (paluumatkalla kävelin Rajatorpasta Myyrmäen asemalle, mutta se taisi olla 2 km) ja epävarmuuden siitä, onko autossa tilaa pyörätuolille ensinkään. Juuri ja juuri mahduttiin, eikä kyse ollut muista vammaisista, vaan Luukkiin retkelle matkustavista perheistä. Molempiin ongelmiin auttaisi kovasti, jos linja kulkisi esim. Myyrmäen aseman kautta ja vähän useammin. Olisi ollut melko tylsää jäädä tunniksi Vihdintien varteen.
 
Täyttyminen on merkityksetöntä. Vaikka bussilinjan vaunut olisivat kuinka täysiä tahansa, on silti mahdollista, että toinen joukkoliikennejärjestelmä houkuttelee enemmän matkustajia. Kehitysvammaisten kulku voi sen sijaan olla validi argumentti, mutta meneekö niitä todella tuolla bussilla ja niin etteivät ne jatka mihinkään sen pysäkeiltä muilla kulkuneuvoilla?

Itseäni kovasti mietityttää tuo argumentti siitä, että 345 olisi ”vammaisten linja” jonka vuoksi se pitää säilyttää. Itse en ole koskaan nähnyt siellä ketään vammaista, aika tyhjinä ne bussit on Rinnekodin päässä.
 
Itseäni kovasti mietityttää tuo argumentti siitä, että 345 olisi ”vammaisten linja” jonka vuoksi se pitää säilyttää. Itse en ole koskaan nähnyt siellä ketään vammaista, aika tyhjinä ne bussit on Rinnekodin päässä.

Jokainen tietenkin argumentoi siltä kantilta joka itsestä tuntuu tärkeältä. Kyllä siellä matkustaa Rinnekodin erityisasukkaita mutta varmaan paljon enemmän Rinnekodin työntekijöitä ja Luukin ulkoilualueelle matkaavia. Mielestäni 345:n ajattaminen Elielille saakka tiuhaan kulkevan 300:n rinnalla on älytöntä. Ehdotin aiemmin linjan 321 säilyttämistä Vanhakartanon ja Pohjois-Haagan aseman välillä. Olisiko samanlainen kompromissi mahdollista myös 345:n kohdalla?
 
Jokainen tietenkin argumentoi siltä kantilta joka itsestä tuntuu tärkeältä. Kyllä siellä matkustaa Rinnekodin erityisasukkaita mutta varmaan paljon enemmän Rinnekodin työntekijöitä ja Luukin ulkoilualueelle matkaavia. Mielestäni 345:n ajattaminen Elielille saakka tiuhaan kulkevan 300:n rinnalla on älytöntä. Ehdotin aiemmin linjan 321 säilyttämistä Vanhakartanon ja Pohjois-Haagan aseman välillä. Olisiko samanlainen kompromissi mahdollista myös 345:n kohdalla?

En tiedä 345:n matkustajamääristä mutta jos kuormitus on pienempi kuin muilla, nin kaluston vaihto pienempään palvelisi varmaan parhaisten. Eli jos klo 12:00-15:00 välillä liikkuu vain satunnaisia matkustajia, vammaisia tai ei, niin joku pikkubussi joka ajaa Elielinaukiolle asti ajaisi varmaan paremmin kohderyhmän asiaa kuin koko linjan katkaisu puolessa välissä matkaa.

t. Rainer
 
En tiedä 345:n matkustajamääristä mutta jos kuormitus on pienempi kuin muilla, nin kaluston vaihto pienempään palvelisi varmaan parhaisten. Eli jos klo 12:00-15:00 välillä liikkuu vain satunnaisia matkustajia, vammaisia tai ei, niin joku pikkubussi joka ajaa Elielinaukiolle asti ajaisi varmaan paremmin kohderyhmän asiaa kuin koko linjan katkaisu puolessa välissä matkaa.

t. Rainer


Itse olen sitä mieltä, että jos HSL:n uusi runkoverkkoon perustuva strateginen joukkoliikennemalli on se, jota suunnitelmissa noudatetaan, tulisi sitä noudattaa jokaisella asuinalueella. Joukkoliikenneverkko ei ole yhtenäinen, jos suurin osa suorista pitkistä seutulinjoista lakkautetaan ja muutama jää jäljelle. Eli käytännössä HSL-alueelle jäisi muutama pieni asuinalue, joiden joukkoliikenne on suunniteltu strategian vastaisesti ja loput alueet täysin eri suunnitteluperiaatteella. Jos siis runkomallinen joukkoliikenne vedetään väkisin läpi, niin vedetään sitten koko HSL-alueelle, eikä joillekin satunnaisille asuinalueille.
 
Itse olen sitä mieltä, että jos HSL:n uusi runkoverkkoon perustuva strateginen joukkoliikennemalli on se, jota suunnitelmissa noudatetaan, tulisi sitä noudattaa jokaisella asuinalueella. Joukkoliikenneverkko ei ole yhtenäinen, jos suurin osa suorista pitkistä seutulinjoista lakkautetaan ja muutama jää jäljelle. Eli käytännössä HSL-alueelle jäisi muutama pieni asuinalue, joiden joukkoliikenne on suunniteltu strategian vastaisesti ja loput alueet täysin eri suunnitteluperiaatteella. Jos siis runkomallinen joukkoliikenne vedetään väkisin läpi, niin vedetään sitten koko HSL-alueelle, eikä joillekin satunnaisille asuinalueille.

Ainoa ongelma on että runkolinjasuunnitelma on niin helkkarin huono, runkolinjoissa on selviä puutteita. Pitäisi odottaa siihen asti kunnes edes osa pikaraitiotieistä ovat valmiit. Bussit esim Turuntiellä eivät pysy runkolinjojen edellyttämässä aikataulussa ja vuorovälit venyy.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös