Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma

Tuntuu, että vain Vihdintien linjoita puhutaan ja oletetaan että kaikki kulkee Vihdintielle ja Vihdintietä. Jos tämä luonnos toteutuu, en aio mennä runkolinjalla 300 vaan ehdottomasti runkolinjalla 400 välttääkseen liikennevalot ja ruuhkat. Miksi vain 345 puolustetaan ja pidetään käytetympänä? Kyllä 436 on matkutajamääriltään suositumpi. Toisekseen Kalajärvellä vuoroväli parantuisi suunnitelman mukaan, mutta Niipperissä ja erityisesti Juvankartanossa ei oikeastaan vuoroväli parane lainkaan, ja Juvankartanossa ruuhka-aikaan jopa hieman huonontuu. Niipperin lähialueet häviävät tässä eniten, ja siksi 436 lakkautukselle ei ole tarpeeksi painavia syitä.

Tavallaan mielestäni suunnitelma antaa valinnanvaraa, kun voi valita runkolinjan 300 tai 400. Voi myös kulkea junalla. Mielestäni olisi kuitenkin aika optimaalinen ratkaisu säilyttää edes ruuhka-aikaan suorat linjat, esim. 321A, 345A ja 436A.

Asukkaat myös toivovat linjojen kulkemista Vantaankosken juna-asemalle. Mielestäni liityntäbussit pitäisi ajaa suorinta reittiä Vantaankosken juna-asemalle ja siitä vasta Myyrmäkeen.

Tämä suunnitelma antaa toki mahdollisuuksia ja eri vaihtoehtoja matkustukseen, muttei ole täysin viimeistelty, eikä myöskään ole kuunneltu tarpeeksi asukkaita. Vuorovälit erityisesti Juvankartanossa ja Niipperissä eivät parane tarpeeksi jos ajatellaan, että menetetään suorat linjat. Koska suorat linjat niin kovasti halutaan säilyttää, olisi hyvä säilyttää siis suorat linjat Helsinkiin ruuhkassa esim. A-variantilla tahdistettuna liityntälinjojen kanssa.
 
Linjan 345 päässä on Rinnekoti, jossa on kehitysvammaisia asukkaita. Heille suora yhteys linjan varrella oleviin hoitoyksiköihin on helpompi ja turvallisempi käyttää. Linja vie myös Töölössä, Haagassa ja Pitäjänmäella asuvat hoitajat suoraan vuoron alkuun. Kesällä erityisesti ulkomaalaisetkin retkeilijät pääsevät kätevästi Luukin ulkoilualueelle. Linja on myös nyt Kalajärven asukkaille ainoa suora yhteys kaupunkiin.

Lukuisat kannanotot eri tavoilla kertovat että linjalla on paljon käyttäjiä ja toisaalta tihentyvä vuoroväli ei kompensoi suoran yhteyden poistamista, vaikka suunittelijat toisin väittävät.

Linja on myös tasaisesti kuormitettu koko matkan ajan ja hyvin useasti yli puolillaan ja ruúhka-aikaan täysi.
Sekään ei linjan 345 osalta pidä paikkaansa, että pitkä linja viivästyy ja ettei pysyisi aikataulussa.
 
Eikös tuossa suunnitelmaluonnoksessa nimenomaan tarjota esimerkiksi Kalajärveltä ja Niipperistä nykyistä tiheämmät yhteydet sekä Helsingin kantakaupunkiin että Pitäjänmäelle?

Pitäjänmäen tapaus taitaa olla vähän ongelmallinen. Voisiko sellainen olla hyvä, että jokin bussi ajaisi Huopalahden asemalle, jolloin se menisi alueen itäreunaa pitkin, tai olisi bussilinja Myyrmäen asemalta Pitäjänmäkeen?
 
Eikö näistä runkolinjoista toista voisi kannattaa ajaa Elielinaukion sijaan Meilahti-Ruoholahti-Lauttasaari reittiä? Plussana suorat yhteydet Lauttasaaresta ja Ruoholahdesta Meilahteen ja toisaalta pohjoisen suunnasta Ruoholahden varsin suureen työpaikkakeskittymään. Lisäksi Mannerheimintien bussikuormitus kevenisi hiukan. Elielinaukio lienee kuitenkin määränpäänä sellainen, että aikalailla kaikkialta reittien varrelta kannattaa vaihtaa junaan, jos sinne on menossa.
 
Eikö näistä runkolinjoista toista voisi kannattaa ajaa Elielinaukion sijaan Meilahti-Ruoholahti-Lauttasaari reittiä? Plussana suorat yhteydet Lauttasaaresta ja Ruoholahdesta Meilahteen ja toisaalta pohjoisen suunnasta Ruoholahden varsin suureen työpaikkakeskittymään. Lisäksi Mannerheimintien bussikuormitus kevenisi hiukan. Elielinaukio lienee kuitenkin määränpäänä sellainen, että aikalailla kaikkialta reittien varrelta kannattaa vaihtaa junaan, jos sinne on menossa.

Koska vaihdolliset matkat on nykyään se teema minkä perusteella linjastoa tunnutaan suunniteltavan, niin eihän suora yhteys Lauttasaaresta Meilahden suuntaan sovi mitenkään tähän kuvioon.
 
Ajoinpahan taas eilen linjalla 345. Yli puolillaan oleva bussi molempiin suuntiin ja auto pysyi aikataulussaan. 21 jälkeinen lähtö Rinnekodista poimi kyytiin myös näppärästi Pähkinärinteen alueelta kaupunkiin päin menijät.
 
Eikö näistä runkolinjoista toista voisi kannattaa ajaa Elielinaukion sijaan Meilahti-Ruoholahti-Lauttasaari reittiä? Plussana suorat yhteydet Lauttasaaresta ja Ruoholahdesta Meilahteen ja toisaalta pohjoisen suunnasta Ruoholahden varsin suureen työpaikkakeskittymään. Lisäksi Mannerheimintien bussikuormitus kevenisi hiukan. Elielinaukio lienee kuitenkin määränpäänä sellainen, että aikalailla kaikkialta reittien varrelta kannattaa vaihtaa junaan, jos sinne on menossa.

300:n omasta palvelualueesta suurin osa on sellaista josta on nopeampaa mennä Elienaukiolle juuri sillä kuin junalla tai juna-liitynnällä, mutta 400:lla tällaisia on vain Vaskivuoren, Kappatien ja Kalannintien pysäkit, joita tulee palvelemaan myös 431. 431 palvelee muutenkin alueita, joilta ei ole nopeampaa junalla tai junaliitynnällä Elielinaukiolle, eli 400 Päätepysäkki kannattaisi sirtää muualle. Itse räksytin 400 siirtämisestä Kamppiin linjastosuunnitelman palautteessa edellämainituista syistä ja taisin tällekkin foorumille ensimmäisessä viestissä argumentoida 411 ja 421 päätepysäkin siirtämisestä sinne.

Jos Valimon liityntäterminaalija ja Vihdintien Ratikka toteutuvat samoihin aikoihin kuin Espoon Kaupunkirata niin nopein reitti myös 300 varrelta Elielinaukiolle tulee olemaan vaihto Valimossa, Tällöin se kannattaa tosiaan kääntää jonnekkin muualle. Vihdintien ratikka tulee tarjoamaan yhteyden Meilahteen, mutta Vailmo-Ruskeasuo-Kuusitie välille menijöitä se ei palvele. 300 Kannattaisi silloin kääntää vasta Meilahdesta esim juuri tuonne Lauttasaareen. Runkolinjan vieminen Ruoholahden aseman ohi Lauttasaareen korvaisi todennäköisesti 20:n. Senhän piti kulkea Länsiterminaaliin ennen lopullisten ratikkayhteyksien valmistumista, mutta sitä ei ole mainittu edes TTS2019-2021:ssä vaikka 8;n ja 9:n jatkaminen on, eli tuskin on tulossa.
 
Länsiväylä:
– Kyllä nämä asiat on yhdessä linjattu ja päätetty. Yhteinen tavoite koko seudulla on rakentaa joukkoliikennettä runkolinjojen ja liityntäliikenteen varaan, Rihtniemi perustelee.

Missäköhän tuo yhteinen tavoite on sovittu ?
Kyllä runkolinjat palvelevat hyvin 30-vuotiaita ja muita jotka jaksavat kävellä pidemmän matkan pysäkille. Ja tekevät helposti vaihdon.

Jos tuo nykyinen tavoite vedettäisiin uusiksi ja todettaisiin että joukkoliikenteen tulee palvella myös vanhuksia, vammaisia ja lapsia.

Käytännössä tämä merkitsisi sitä että esim. 345 jatkaa nykyisen mallisena, koska toimii erittäin hyvin.
 
Missäköhän tuo yhteinen tavoite on sovittu?

Höselillä on tapana luoda sellaisia, olisiko nyt strategian nimellä kulkevia, valtavia A4-nippuja. Sinne sitten ujutetaan sitä sun tätä kivaa ja luotetaan siihen, että kun nämä monisatasivuiset läpyskät kierrätetään siellä kumileimasinhallituksessa, niin ne menevät siellä ihan huomaamatta läpi. Eihän sellaista kukaan jaksa oikeasti lukea ja jos jaksaa, niin tuskin ymmärtää, mitä lukemansa käytännössä tarkoittaa.
 
Tapahtuipa sillä tavalla, että viime viikon torstaina toinen perheemme autoista myytiin, koska sen korjauskustannuksiin olisi uponnut enemmän rahaa kuin auton todellinen arvo tällä hetkellä on. Näin allekirjoittanut palasi joukkoliikenteen käyttäjäksi kahden ja puolen vuoden tauon jälkeen. Työmatkani kulkee Kalajärveltä Otaniemeen ja tällä hetkellä odotan vyöhykeuudistusta kuin kuuta nousevaa, koska se leikkaa työmatka-ajastani ainakin vartin mahdollistaessaan 345-550 yhdistelmän käytön lähes nykyisen Espoon sisäisen kauden hinnalla, Haagan liikenneympyrän toimiessa vaihtokohtana. Kuitenkin jos 345 pätkitään ja muutetaan vaihdolliseksi, olisi ihan sama jatkaa nykyisellä 236 Leppävaaraan ja sieltä 550 Otaniemeen tyylillä, jolloin yhdensuuntainen matka kestää tunnin ja vartin. Itseltäni siis jyrkkä EI 345 pätkimiselle ja vaihdolliseksi muuttamiselle.
 
Länsiväylä:
– Kyllä nämä asiat on yhdessä linjattu ja päätetty. Yhteinen tavoite koko seudulla on rakentaa joukkoliikennettä runkolinjojen ja liityntäliikenteen varaan, Rihtniemi perustelee.

Missäköhän tuo yhteinen tavoite on sovittu ?
Kyllä runkolinjat palvelevat hyvin 30-vuotiaita ja muita jotka jaksavat kävellä pidemmän matkan pysäkille. Ja tekevät helposti vaihdon.

Jos tuo nykyinen tavoite vedettäisiin uusiksi ja todettaisiin että joukkoliikenteen tulee palvella myös vanhuksia, vammaisia ja lapsia.

Käytännössä tämä merkitsisi sitä että esim. 345 jatkaa nykyisen mallisena, koska toimii erittäin hyvin.

Tuossa on vaan se ongelma, että jos tämän seudun joukkoliikennettä kehitetään "joukkorollaattorin" suuntaan, niin työikäiset käyttävät sitä entistä vähemmän ja kulkevat autolla. Ja tällä on sitten taas kaikenlaisia seurannaisvaikutuksia, jotka myös heikentävät noiden mainitsemiesi väestöryhmien asemaa liikenteessä ja kaupunkiympäristössä. Samoin nykyisenkaltainen bussiralli Mannerheimintiellä ja Hämeentiellä on sekä taloudellisesti että liikenneolosuhteiden ja kaupunkiympäristön kannalta älytöntä.

Vaihtamisen tekeminen kaikinpuolin mahdollisimman helpoksi ja mukavaksi palvelisi kaikkia joukkoliikenteen käyttäjäryhmiä.
 
Kun tämänkin ketjun kaikkia viestejä lukee, niin pikkuhiljaa alkaa havaita että tässä Vihdintien linjastosuunnitelmassa on menty matemaattisten mallien innostamana ja sitten lähdetty viemään hanketta läpi. Ei joku yksi mantra voi olla keskeisenä periaatteena joukkoliikennesuunnittelussa.

Kun linjan varressa on paljon korkeakouluja ja työpaikkoja, niin pysäkit voi olla harvemmassa ja siten saadaan nopeutta ja tehokkuutta lisää. Kun linjan varressa on paljon palvelutaloja ja vanhemman väen asuinalueita, niin ei sinne kannata ensimmäisenä runkolinjaa tunkea.

Näin päästään siihen, että esim. linjoja 550, 51 ja 345 on kehitettävä eri periaatteiden mukaan ja niiden olemassaoloa yleensä tulee tarkastella eri lähtökohdista.
 
Takaisin
Ylös