Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma

Bussit esim Turuntiellä eivät pysy runkolinjojen edellyttämässä aikataulussa ja vuorovälit venyy.

t. Rainer

Mihin tämä perustuu? Montako runkolinjaa Turuntiellä liikennöi? Linjan 200 perustamista käsittääkseni lykättiin juuri siksi, ettei reitillä olevat runkolinjan vaatimat infranparannustoimenpiteet ole vielä valmiita - vuosi aikaa tehdä muutoksia. Toki eri asia on se, ovatko tulevat muutokset sitten aikanaan riittäviä.
 
Mihin tämä perustuu? Montako runkolinjaa Turuntiellä liikennöi? Linjan 200 perustamista käsittääkseni lykättiin juuri siksi, ettei reitillä olevat runkolinjan vaatimat infranparannustoimenpiteet ole vielä valmiita - vuosi aikaa tehdä muutoksia. Toki eri asia on se, ovatko tulevat muutokset sitten aikanaan riittäviä.

550 kanssa, ja kulkee kohdassa jossa on pahin pullonkaula Leppävaaran ja Pitäjänmäen välillä.

t. Rainer
 
Täyttyminen on merkityksetöntä. Vaikka bussilinjan vaunut olisivat kuinka täysiä tahansa, on silti mahdollista, että toinen joukkoliikennejärjestelmä houkuttelee enemmän matkustajia. Kehitysvammaisten kulku voi sen sijaan olla validi argumentti, mutta meneekö niitä todella tuolla bussilla ja niin etteivät ne jatka mihinkään sen pysäkeiltä muilla kulkuneuvoilla?

Olen eri mieltä. Työvuoro alkaa aina tasalta ja päättyy tasalta. Kun bussi saapuu rinnekodin alueelle 5 vaille ja lähtee 5 yli niin se tuo hoitajia alkavaan vuoroon ja sama auto vie loppuvasta vuorosta. Hoitajat muodostavat bussiin kanta-asiakkaiden ryhmän. Linjaa on helppo käyttää, kun muistaa että menee tasalta pysäkille. Kehitysvammaisia menee nimenomaan 345:llä koska auto lähtee Rinnekodista. Suunniteltiin 20 minuutin välein kulkevaa vaihdollista linjaa Myyrmäen asemalle, mutta se on lähinna kiinnostanut tämän foorumien teoreetikkoja, jotka haluaisivat suunnitellla joukkoliikennettä matemaattisilla kaavoilla.

---------- Viestit yhdistetty klo 22:30 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:25 ----------

Itseäni kovasti mietityttää tuo argumentti siitä, että 345 olisi ”vammaisten linja” jonka vuoksi se pitää säilyttää. Itse en ole koskaan nähnyt siellä ketään vammaista, aika tyhjinä ne bussit on Rinnekodin päässä.

Kehitysvammaisia ei ole helppo erottaakaan "tavallisista" matkustajista. 7, 14 ja 21 alkaviin vuoroihin menevissä autoissa on paljon hoitajia. Muina tasatunteina ei niin paljon. Välillä ne onkin aika tyhjia, siksi 20 minuutin välein liikkennöivissä autoissa ei järkeä.

---------- Viestit yhdistetty klo 22:32 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:30 ----------

Jokainen tietenkin argumentoi siltä kantilta joka itsestä tuntuu tärkeältä. Kyllä siellä matkustaa Rinnekodin erityisasukkaita mutta varmaan paljon enemmän Rinnekodin työntekijöitä ja Luukin ulkoilualueelle matkaavia. Mielestäni 345:n ajattaminen Elielille saakka tiuhaan kulkevan 300:n rinnalla on älytöntä. Ehdotin aiemmin linjan 321 säilyttämistä Vanhakartanon ja Pohjois-Haagan aseman välillä. Olisiko samanlainen kompromissi mahdollista myös 345:n kohdalla?

Kun se on kerran asiakaspalautteen pohjalta päätetty että linja säilyy suorana, niin tuskin sitä asiaa enää lähdetään vatkaamaan. Joskus pitää päättää ja toimia sen mukaan.

---------- Viestit yhdistetty klo 22:35 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:32 ----------

En tiedä 345:n matkustajamääristä mutta jos kuormitus on pienempi kuin muilla, nin kaluston vaihto pienempään palvelisi varmaan parhaisten. Eli jos klo 12:00-15:00 välillä liikkuu vain satunnaisia matkustajia, vammaisia tai ei, niin joku pikkubussi joka ajaa Elielinaukiolle asti ajaisi varmaan paremmin kohderyhmän asiaa kuin koko linjan katkaisu puolessa välissä matkaa.

t. Rainer

Minä tiedän 345:n matkustajamääristä, kun käytän sitä. Linjalle vaihdettiin juuri isompia ja mukavampia. Istumapaikkaluku on huomattavasti suurempi kuin Citeoissa. Talvisaikaan olisimme mahtuneet Citeaan, mutta on olemassa joku syy, miksi siihen vaihdettiin tilava kalusto.
 
Olen eri mieltä. Työvuoro alkaa aina tasalta ja päättyy tasalta. Kun bussi saapuu rinnekodin alueelle 5 vaille ja lähtee 5 yli niin se tuo hoitajia alkavaan vuoroon ja sama auto vie loppuvasta vuorosta. Hoitajat muodostavat bussiin kanta-asiakkaiden ryhmän. Linjaa on helppo käyttää, kun muistaa että menee tasalta pysäkille. Kehitysvammaisia menee nimenomaan 345:llä koska auto lähtee Rinnekodista. Suunniteltiin 20 minuutin välein kulkevaa vaihdollista linjaa Myyrmäen asemalle, mutta se on lähinna kiinnostanut tämän foorumien teoreetikkoja, jotka haluaisivat suunnitellla joukkoliikennettä matemaattisilla kaavoilla.

---------- Viestit yhdistetty klo 22:30 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:25 ----------



Kehitysvammaisia ei ole helppo erottaakaan "tavallisista" matkustajista. 7, 14 ja 21 alkaviin vuoroihin menevissä autoissa on paljon hoitajia. Muina tasatunteina ei niin paljon. Välillä ne onkin aika tyhjia, siksi 20 minuutin välein liikkennöivissä autoissa ei järkeä.

---------- Viestit yhdistetty klo 22:32 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:30 ----------



Kun se on kerran asiakaspalautteen pohjalta päätetty että linja säilyy suorana, niin tuskin sitä asiaa enää lähdetään vatkaamaan. Joskus pitää päättää ja toimia sen mukaan.

---------- Viestit yhdistetty klo 22:35 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:32 ----------



Minä tiedän 345:n matkustajamääristä, kun käytän sitä. Linjalle vaihdettiin juuri isompia ja mukavampia. Istumapaikkaluku on huomattavasti suurempi kuin Citeoissa. Talvisaikaan olisimme mahtuneet Citeaan, mutta on olemassa joku syy, miksi siihen vaihdettiin tilava kalusto.

Itse ole tainnut matkustaa 345:lla viimeksi silloin kun kalustona oli Wiima-korinen Scania K112, joten teen pari tyhmää kysymystä:

Jos työvuoro loppuu tasalta, niin ei kai pysäkillä voi olla myös tasalta? Viisi ylikin taitaa tehdä tiukkaa, jos työt oikeasti loppuvat tasalta. Toinen asia, joka tuli mieleen ja kysyn kun en tiedä: Kuinka iso systeemi Rinnekoti on? Paljonko on henkilökuntaa ja asukkeja? Kuinka paljon omaisia ja ystäviä käy siellä päivittäin? Ja kuinka suuri osa (noin) heistä tulee sinne bussilla?
 
Itse ole tainnut matkustaa 345:lla viimeksi silloin kun kalustona oli Wiima-korinen Scania K112, joten teen pari tyhmää kysymystä:

Jos työvuoro loppuu tasalta, niin ei kai pysäkillä voi olla myös tasalta? Viisi ylikin taitaa tehdä tiukkaa, jos työt oikeasti loppuvat tasalta. Toinen asia, joka tuli mieleen ja kysyn kun en tiedä: Kuinka iso systeemi Rinnekoti on? Paljonko on henkilökuntaa ja asukkeja? Kuinka paljon omaisia ja ystäviä käy siellä päivittäin? Ja kuinka suuri osa (noin) heistä tulee sinne bussilla?



Ainola

Mäenalus 3, 02980 Espoo
050 435 9981

Alarinne

Kumputie 1 B (1.krs ), 02980 Espoo
050 326 5248

Annala

Rinnekodintie 11, 02980 Espoo
040 593 6649

Arvola

Nousumäki 2, 02980 Espoo
044 723 2829

Einola

Kumpukuja 4 F, 02980 Espoo
044 763 2983

Hiiala

Rinnekodintie 11, 02980 Espoo
050 560 5268

Jokipolku

Rinnekodintie 5 B, 02980 Espoo
040 032 7572

Kaisala

Rinnekodintie 15, 02980 Espoo
050 42 88 244

Kaskela

Kumpukuja 4, 02980 Espoo
050 409 7217

Kasvunkoti Maija

Kumpukuja 2, 02980 Espoo


Kasvunkoti Onni ja Ilona

Rinnekodintie 17, 02980 Espoo
044 762 0308

Kattara

Rinnekodintie 7, 02980 Espoo
040 582 2275 (A) / 040 064 3348 (B)


Lakistonkallio

Rinnekodintie 5 A, 02980 Espoo
050 432 3398

Lakistonpuro

Alajyrkäntie 2, 02980 Espoo
040 531 8023


Majakka

Kumputie 1, 02980 Espoo
044 720 2425

Oivala

Skogbyntie 3, 02980 Espoo
040 736 0054

Petunia

Kumputie 1, 02980 Espoo
040 5023 879

Seppola

Lakistonniitty 4, 02980 Espoo
050 375 8563

Toimela

Rinnekodintie 15, 02980 Espoo
040 536 8373 (Toimela 1) / 040 502 3739 (Toimela 2)

Turva

Kumputie 1, 02980 Espoo
040 635 7658

Vilkka

Rinnekodintie 5B, 02980 Espoo
040 032 7572
Muut

Perhehoito

Rinnekodintie 10, 02980 Espoo
Terveys

Pikkurinne

Kumputie 1, 02980 Espoo
040 502 3863
Työ ja osallisuus

Ankkuri

Rinnekodintie 13, 02980 Espoo
0400422415

Joonatan

Rinnekodintie 17, 02980 Espoo
044 752 7095

Kierrätys ja kuljetus

Skogbyntie 4, 02980 Espoo
050 527 9008

Kulttuuriryhmä

Jussilantie 2, 02980 Espoo
040 480 7026

Martinpaja

Jussilantie 2, 02980 Espoo
040 594 5272

Metsäryhmä

Skogbyntie 4, 02980 Espoo
040 567 2575

Nuorten valmentava toiminta

Rinnekodintie 17, 02980 Espoo
044 706 8909

Puutarha

Skogbyntie 4, 02980 Espoo
040 480 7039

Rempparyhmä

Skogbyntie 4, 02980 Espoo
050 560 5329

Tekstiili- ja käsityöpaja

Rinnekodintie 14, 02980 Espoo
040 480 7029


Toimintakeskus Martti

Rinnekodintie 14, 02980 Espoo
044 709 1181





Tuossa Lakistossa olevat osastot. Kun menin ensi kertaa töihin sinne, luulin että siellä on viisikerroksinen rakennus pöpelikössä, jossa bussin silmukkapäättäri. Alueella on 6 pysäkkiparia ! Rinnekoti on Suomen suurin yksityinen kehitysvamma-alan toimija. KUn kullakin osastolla on vähintään 10 asiakasta ja 10 hoitajaa sekä keskushallinnon työntekijät, niin voidaan päätellä vähän alueen koosta. Saan myöhemmin ihan tarkan vastauksen.

Bussi saapuu alueelle viittä vaille tasatuntia, seisoo hetken päättärillä ja lähtee päättäriltä 6-11 minuuttia yli tasan.

Osa työntekijöista tulee Lakistosta pohjoiseen päin ja he tulevat yleensä henkilöautoilla, koska se on ainoa mahdollisuus. Suhdelukua on vaikea sanoa, mutta vakkarityöntekijöistä taitaa enemmistö tulla pikkuautoilla. Asukkaiden ja henkilökunnan lisäksi alueelle saapuu erilaisia sidosryhmiä, esim terapeutit,saattajat ja muut ohjaajat. Läheiset tulevat sekä bussilla että henkilöautoilla. lisää valaisee tämä sivu https://www.rinnekoti.fi/etusivu.html
 
Viimeksi muokattu:
Vakkarityöntekijöistä taitaa enemmistö tulla pikkuautoilla. Asukkaiden ja henkilökunnan lisäksi alueelle saapuu erilaisia sidosryhmiä, esim terapeutit,saattajat ja muut ohjaajat. Läheiset tulevat sekä bussilla että henkilöautoilla.
No niin varmaan tulevat henkilöautoilla, koska nykyinen 345 toimii vain reitin varresta tuleville, eikä oikeastaan ole osa seudullista liikennejärjestelmää, johon kuuluisivat järkevät vaihtomahdollisuudet. Jos se edes kurvaisi esim. Myyrmäen aseman kautta Hämeenlinnantielle, niin suora yhteys poistuisi vain Vihdintien varren autoliikkeiltä ja Pitäjänmäen toimistokeskittymältä, ja matka-aikakaan tuskin lisääntyisi, koska Hämeenlinnantiellä pääsee etenemään paljon Vihdintietä nopeammin. Sen sijaan siihen pääsisi vaihtamaan junasta, linjalta 560 ja lukuisilta Vantaalla kulkevilta linjoilta. Ja pian ehkä huomattaisiinkin, ettei niitä Elieliin asti matkustajia olekaan niin monta kuin nyt näyttää.

Sinänsähän Rinnekodin osalta suurin ongelma on, että se on rakennettu valtavaksi laitokseksi keskelle metsää aikana, jolloin vammaiset piti saada pois kunnon ihmisten silmistä.
 
Itse matkustan sillöin tällöin väli Myyrmäen asemalta Hämeenlinnanväylälle.Ei mikään kovin sujuva yhteys. Junasta pääsee kätevästi vaihtamaan Jokerin avulla liikenneympyrän kohdalla 345:een. Jokeri ja 345 risteää ympyrässä. Pitäjänmäessä on Rinnekodin yksiköitä sekä tietysti kohta runsaat uudet asuntoalueet. Konalan tiivistäminen jatkuu joten linjan säilyttäminen nykyisellä reitillään on perusteltua.

Ja Valimotien vaihtoasematerminaalikin on tulossa.

Hoitava yksikön sijainti luonnon helmassa on tietyissä asioissa haittatekijä, toisaalta myös vahvuus. Tämä koskee myös esim päihdehuoltolaitoksia. On totta että hoitoyksiköitä nyt jossain määrin vimmalla siirretään keskustan tuntumaan, mutta itse suhtaudun tähän varauksella.
 
Viimeksi muokattu:
Itse matkustan sillöin tällöin väli Myyrmäen asemalta Hämeenlinnanväylälle.Ei mikään kovin sujuva yhteys.

Tiheästi liikkennöivä 560 ajaa Hämeenlinnanväylän ali ja tältä osin sujuva vaihtoyhteys olisi mahdollinen. Paikalla on kuitenkin alimitoitettu (esim täysin tynkä kiihdytyskaista) liittymäkokonaisuus Hämeenlinnanväylälle, jonka sekaan on hankala rakentaa vaihtopysäkkejä. Nyt 560:n pysäkeiltä on turhan pitkä kävelymatka Hämeenlinnanväylän pysäkeille.
 
Pitäjänmäessä on Rinnekodin yksiköitä sekä tietysti kohta runsaat uudet asuntoalueet. Konalan tiivistäminen jatkuu joten linjan säilyttäminen nykyisellä reitillään on perusteltua.

345 matkustajamäärät ovat kärpäsen kakka verrattuna moniin muihin lakkautettaviin suoriin linjoihin. Matkustajamäärillä on siis ainakaan ko. linjan säilyttämistä turha perustella. Muutenkin sen kaltainen suora pääväylälinja ei ole HSL:lle yhtä arvokas, kuin nämä ns. keräilylinjat, jotka palvelevat useaa eri asuinaluetta ja niiden eri tarpeita (esim. 321 ja 436). Lisäksi mainitsemiasi alueita (Konala ja Pitäjänmäki) palvelee tiheä uusi runkolinja 300.
 
Junasta pääsee kätevästi vaihtamaan Jokerin avulla liikenneympyrän kohdalla 345:een. Jokeri ja 345 risteää ympyrässä.
Kokeilepas tuota... Jokeri kohtaa junan Pitäjänmäellä ja Oulunkylässä nykyisellään. Lisäksi tuo on kaksi vaihtoa, kun tähän linjaan liittyen on murehdittu että yksikin on liikaa...
 
345 matkustajamäärät ovat kärpäsen kakka verrattuna moniin muihin lakkautettaviin suoriin linjoihin. Matkustajamäärillä on siis ainakaan ko. linjan säilyttämistä turha perustella. Muutenkin sen kaltainen suora pääväylälinja ei ole HSL:lle yhtä arvokas, kuin nämä ns. keräilylinjat, jotka palvelevat useaa eri asuinaluetta ja niiden eri tarpeita (esim. 321 ja 436). Lisäksi mainitsemiasi alueita (Konala ja Pitäjänmäki) palvelee tiheä uusi runkolinja 300.

Tässähän on työvaiheet ohi. eli ensin ehdotettiin vaihdollista, sitten kerättiin palautteita ja pidettiin asukkaiden kuulemistilausuuksia. Pitäisi perustella, mikä siinä menee pieleen , jos linjasuunnitelma korjataan asukkaiden tarpeita vastaavaksi. On vähän outoa että täällä vastustetaan suoraa 345:ä. Olen itse matkustanut kaikissa Manskun ja Vihdintien linjoissa ja 345 ei matkustajamääriltään ole vähäinen. Muutos on tehty ja täällä joukkoliikennefoorumilla kirjoittajat ovat nyt myöhässä.
 
Tässähän on työvaiheet ohi. eli ensin ehdotettiin vaihdollista, sitten kerättiin palautteita ja pidettiin asukkaiden kuulemistilausuuksia. Pitäisi perustella, mikä siinä menee pieleen , jos linjasuunnitelma korjataan asukkaiden tarpeita vastaavaksi. On vähän outoa että täällä vastustetaan suoraa 345:ä. Olen itse matkustanut kaikissa Manskun ja Vihdintien linjoissa ja 345 ei matkustajamääriltään ole vähäinen. Muutos on tehty ja täällä joukkoliikennefoorumilla kirjoittajat ovat nyt myöhässä.

Ei kukaan mitään myöhässä ole, tuo on vasta toinen luonnos ja ilmeisesti ainakin vielä kolmas tulee. +Ainakaan itse en niinkään vastusta 345 lakkautusta sinäänsä, mutta on omituinen ja mielestäni huono ratkaisu, että suorat linjat lakkautetaan ja yksi epämääräinen linja jätetään, eikä strategiaa muutamalla asuinalueella noudateta. Jos kaikki suorat linjat säilyisi, eli runkoverkkomaista joukkoliikennettä ei Pohjois-Espooseen tulisi, olisi kantani omalta osalta täysin eri.
 
Pitäisi perustella, mikä siinä menee pieleen , jos linjasuunnitelma korjataan asukkaiden tarpeita vastaavaksi.

Kirjoitinkin jo aikaisemmin, että asukkaat luulee linjastosuunnitelman vastaavan heidän tarpeitaan. Heillä ei kuitenkaan ole käsitystä matka-ajoista ja vaihtoyhteyksistä eri vaihtoehdoissa.
 
Ei kukaan mitään myöhässä ole, tuo on vasta toinen luonnos ja ilmeisesti ainakin vielä kolmas tulee. +Ainakaan itse en niinkään vastusta 345 lakkautusta sinäänsä, mutta on omituinen ja mielestäni huono ratkaisu, että suorat linjat lakkautetaan ja yksi epämääräinen linja jätetään, eikä strategiaa muutamalla asuinalueella noudateta. Jos kaikki suorat linjat säilyisi, eli runkoverkkomaista joukkoliikennettä ei Pohjois-Espooseen tulisi, olisi kantani omalta osalta täysin eri.

En minä nyt millään usko että vatuloidaan edelleen ja sanotaan että 345 muuttuu vaihdolliseksi. Olen perustellut että 345 on kaikkea muuta kuin epämääräinen linja. Vaikka 345 säilyy suorana, niin onhan kuitenkin merkittävä muutos runkobussin 300 aloittaminen Pähkinärinteen kautta Myyrmäkeen.

---------- Viestit yhdistetty klo 19:02 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 19:00 ----------

Kirjoitinkin jo aikaisemmin, että asukkaat luulee linjastosuunnitelman vastaavan heidän tarpeitaan. Heillä ei kuitenkaan ole käsitystä matka-ajoista ja vaihtoyhteyksistä eri vaihtoehdoissa.

Tuosta ei sitten tule yhtään mitään jos joukkoliikenteen suunnittelijat ottavat työkalupakkiinsa käsitteen asukkaat luulee. Asiat voidaan tehdä vaikeaksi, kun suunnittelijat alkavat pohtia että luulevatko asukkaat voi onko heillä perusteltu kanta.
 
Takaisin
Ylös