Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma

Makke93 · 18 Marraskuu 2018

JT sanoi:
Myyrmäen terminaalissa ei voi riittää kapasiteetti, jos suunnitelma toteutuu tuollaisena. Toki lisäämällä kiertoliittymiä sopivaan paikkaan sekä kadunvarsipysäkkejä sekin varmaankin ratkaistaan vaihtokävelymatkojen kustannuksella.

Laskin että päättyviä/saapuvia lähtöjä on 47 ja 16 ohittavaa per suunta huipputuntina palvelulinjat poislukien. Vertailuksi nykyään on 21 ohittavaa per suunta ja saapuvia/päättyviä 17 huiputunnissa. Tulee vähän ahdasta kun 11 pysäkistä 4 on tienvarren ohituspysäkkejä, 1 jää palvelulinjoille ja ainakin 1 saapuville vuoroille. se tekee yli 9 lähtevää vuoroa per pysäkki. Ensimmäisenä varmaan jatketaan runkolinja 300 Metropolian luokse kun se vapautuu 560 jatkeen myötä. Sitten jää enää 37 lähtevää eli runsas 7 per pysäkki, mikä on noin 8min välein per pysäkki. Tosin ongelma saattaa tulla taukopaikkojen kanssa.

joboo · 18 Marraskuu 2018

hylje sanoi:
Työmatkoihin ja muutenkin usein läntistä kehärataa kulkeneena tämä on tuulesta temmattu väite. Junat kulkevat hyvin tarkkaan ajallaan. Muut liikennevälineet ovat selkeästi vähemmän luotettavia.

Juna minkä alle hypitään, lumi, lehti kelit niin juna on ongelmissa heti. Juna on riskialttiimpi häiriöille kun bussiliikenne. Junien lähtöaika viivästyy rautatieasemalta ovien väliin juoksien takia sen 1-3min ja tämä toistuu muilla ruuhkaisimmilla asemilla.

aki · 18 Marraskuu 2018

joboo sanoi:
Tässä ei ajatella Vihdintien varrella olevia työpaikkoja/asujia. Riittääkö sille alueelle muutama linja kuten 37 joka kulkee muutenkin ruuhkassa 12-15min välein, kun nykyisin ruuhkassa vuoroväli on 5-7min luokkaa. Pitääkö Kalajärveltä tulevan mennä keskustaan asti että pääsee Vihdintien varteen töihin? Ei, mutta monella vaihdolla joko keskustaan ja sieltä takaisin tai muulta väliasemalta jossa junaa ei ole tahdistettu bussin. HSL ei mieti matkustajia millään tavalla kaikki katsotaan luvuilla ja sen mukaan päätetään asiat. Kuhan matkustajat kulkevat monella eri kulkuneuvolla niin se on paras vaihtoehto.

Ja jos miettii linjaa 571 miten sitä edes pidetään hyvänä linjana kun vuoroväli on 30min. Näissä on vain raha mielessä kunhan kaikki saadaan mahdollisimman halvalla niin se on toimiva ja paras ratkaisu kaikkeen.

Vihdintietähän kulkee tulevaisuudessa runkolinja 300 jonka vuoroväli ruuhkassa on 6-8 minuuttia ja muulloin 10 minuuttia. Miksi Pohjois-Espoosta tulevien pitäisi matkustaa Keskustan kautta Vihdintien varteen kun runkolinjalle 300 voi vaihtaa Luhtitiellä esim. Ulkoniitynkujan pysäkiltä? Ideahan on se, että runkolinjalle vaihtavat vain ne matkustajat joiden määränpää on jokin muu kuin Elielinaukio. Elielille matkustavat vaihtavat liityntäbusseista junaan Louhelassa tai Myyrmäessä.

Linjan 571 vuoroväli tihenee taulukon mukaan tulevaisuudessa arkisin 20 minuuttiin ja viikonloppuisin vuoroväli säilyy 30 minuutissa.

---------- Viestit yhdistetty klo 12:25 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:07 ----------

joboo sanoi:
Juna minkä alle hypitään, lumi, lehti kelit niin juna on ongelmissa heti. Juna on riskialttiimpi häiriöille kun bussiliikenne. Junien lähtöaika viivästyy rautatieasemalta ovien väliin juoksien takia sen 1-3min ja tämä toistuu muilla ruuhkaisimmilla asemilla.

Ei sinne junien alle nyt kuitenkaan jatkuvasti hypitä. Kokonaisuutta ajatellen nuo tapaukset ovat verrattain harvinaisia. Mitä lumeen tulee, niin yhtälailla se kunnon lumimyräkkä sekoittaa kumipyöräliikennettä. Kuinka paljon tuo lehtikeli ja ovien väliin juokseminen sitten oikeasti vaikuttaa aikataulussa pysymiseen? Olisiko jossain tietoa lähijunaliikenteen täsmällisyydestä kuukausitasolla?

Miska · 18 Marraskuu 2018

QS6 sanoi:
Näin.

Nurmijärvellä vuodenvaihteessa alkavan joukkoliikenteen käyttöoikeussopimuksen palvelutasomäärityksessä oli jätetty pois yhteys Klaukkalasta Vihdintien kautta Helsinkiin.

Ei sitä ole ollut vuodenvaihteessa päättyvällä sopimuskaudellakaan, mutta Korsisaari on kuitenkin ajanut tuota kautta osan Klaukkalan ja Helsingin välisistä vuoroistaan. Osittain ehkä siksi, että tällä on voitu välttää siirtymäajansopimuksilla ajettavien pidempimatkaisten vuorojen loukkaaminen 3-tien kautta kulkevalla reitillä.

Salomaa · 18 Marraskuu 2018

kuukanko sanoi:
Koska tyytyväiset ovat hiljaa ja äänessä ovat vain mahdolliset kärsijät. Sama ilmiö toistuu kaikessa ihmisen toiminnassa.

Kait on olemassa mittaustapoja, joilla tiedetään ainakin karkeasti, ketkä "hiljaaolijoista" ilmaisevat myönteisen kantansa suunniteltuun linjastoon. Täytyyhän tässä vaiheessa jotain faktaa esittää siitäkin. Eivät kai kaikki hiljaaolijat ole tyytyväisiä.

Toinen on tuo kalustokysymys, mikä mielestäni on oleellinen, jos väitetään että samalla rahalla parannetaan palvelutarjontaa. Kuinka paljon siis muuttuu nykyiseen verrattuna bussien määrä ?

Kolmantena vielä, jos Mannerheimintiellä kulkee runkolinja, niin pysähtyykö se kaikilla nykyisillä pysäkeillä ?

tlajunen · 18 Marraskuu 2018

aki sanoi:
Olisiko jossain tietoa lähijunaliikenteen täsmällisyydestä kuukausitasolla?

Tässä:

https://www.liikennevirasto.fi/tilastot/ratatilastot/junien-tasmallisyys

...löytyy koko lähiliikenne sekä eriteltynä kaupunkiratojen liikenne. Myöhästymisrajana on käytetty kolmea minuuttia määräasemalla.

kallio843 · 18 Marraskuu 2018

Salomaa sanoi:
Ja olen lukenut että Kalajärveltä poistuisi viimeinenkin suora linja keskustaan.

Näiden kaikkien jälkeen jäisi U346, jolla tosin ei ole kuin 2 vuoroa päivässä ja ei ole ihme vaikka tuokin sopimus irtisanottaisiin.

Jussi · 18 Marraskuu 2018

Salomaa sanoi:
Kait on olemassa mittaustapoja, joilla tiedetään ainakin karkeasti, ketkä "hiljaaolijoista" ilmaisevat myönteisen kantansa suunniteltuun linjastoon. Täytyyhän tässä vaiheessa jotain faktaa esittää siitäkin. Eivät kai kaikki hiljaaolijat ole tyytyväisiä.

Ongelmana tuossa laskelmassa on se ettei blogissa ihmiset viitsi kirjoittaa "hyvä suunnitelma" tms. kommentteja, jos sisältöön ei sinällään ole mitään kommentoitavaa. Eikä suomalaiseen kansanluonteeseen oikein kuuluu alkaa kehumaan viranomaista siitä missä asioissa yksittäisissä asioissa on onnistuttu hyvin, sehän pitäisi olla olla jo perusoletus että suunnitelma on hyvin tehty. Asukastilaisuuksissa varmaan tyytyväisiäkin on paikalla, joten siellä voidaan ehkä päätellä jotain.
Toisaalta suunnitelman laatijoilla on varmasti perusteet suunnitelmille, joten varmaan vasta argumettienkin pitää perustua johonkin. Nyt osassa vastustavissa kommenteissa matka-ajat lasketaan sen mukaan että junaa joutuu vielä lauturille kävelyn jälkeen odottamaan koko vuorovälin. Lisäksi osasta kommenteista näkee että ei ole katsottu karttoja / luettu suunnitelmia kovin tarkasti, vaan kritisoidaan sen perusteella mistä oletetaan linjan menevän.

Akizz · 19 Marraskuu 2018

Jussi sanoi:
Ongelmana tuossa laskelmassa on se ettei blogissa ihmiset viitsi kirjoittaa "hyvä suunnitelma" tms. kommentteja, jos sisältöön ei sinällään ole mitään kommentoitavaa. Eikä suomalaiseen kansanluonteeseen oikein kuuluu alkaa kehumaan viranomaista siitä missä asioissa yksittäisissä asioissa on onnistuttu hyvin, sehän pitäisi olla olla jo perusoletus että suunnitelma on hyvin tehty. Asukastilaisuuksissa varmaan tyytyväisiäkin on paikalla, joten siellä voidaan ehkä päätellä jotain.
Toisaalta suunnitelman laatijoilla on varmasti perusteet suunnitelmille, joten varmaan vasta argumettienkin pitää perustua johonkin. Nyt osassa vastustavissa kommenteissa matka-ajat lasketaan sen mukaan että junaa joutuu vielä lauturille kävelyn jälkeen odottamaan koko vuorovälin. Lisäksi osasta kommenteista näkee että ei ole katsottu karttoja / luettu suunnitelmia kovin tarkasti, vaan kritisoidaan sen perusteella mistä oletetaan linjan menevän.

Linjastoluonnoksesta kuitenkin löytyy useita täysin perusteltavissa olevia ongelmia. Ensinnäkin liityntälinjasysteemiä perustellaan paremmilla vuoroväleillä, mutta vuorovälien parannus on kuitenkin hyvin mitätön. Itseasiassa, Juvankartanossa vuoroväli huonontuu melkeimpä huomattavasti (kun menetetään linjat 435 ja 437K). Samalla menetetään aivan turhaan suorat bussilinjat Helsinkiin. Myöskin 566 koukkaus voitaisiin järjestää jollain muullakin tavalla, kuin turhaan matka-aikojen venyttämisellä, koska monet käyttävät ko. linjaa vaihdollisiin matkoihin Ikealla ja Espoon Keskuksessa. Myöskin Vantaankoskella vaihto on monille juuri se, miksi käyttää bussi-juna yhdistelmää ja näinollen koko julkista liikennettä, mutta tämä hienous menetetään, kun bussit eivät enää mene Vantaankoskelle (paitsi 566 joka palvelee vain Juvankartanoa).

Sitten toki asukkaiden mielipide, luonnos on saanut suurta vastustusta ja adressissakin on jo reippaasti yli 1000 nimeä. Myöskään asukkaita ei houkuta Myyrmäen kautta kulku ja muutenkin vaihdot ovat hyvin vastustettuja. Samalla toki voidaan nähdä sekin, että 345 alkupäässä Rinnekodissa on kehitysvammaisten yksikkö, joten helppo kulkeminen Helsinkiin nyt vaikeutuu.

Max · 19 Marraskuu 2018

Rinnekodon linjan kääntö Myyrmäkeen ei missään nimessä ole yksinomaan huono asia. Esimerkiksi meidän pojallemme sijoitus Rinnekotiin on ihan realistinen tulevaisuusskenaario, ja meiltä matka Rinnekotiin julkisilla tulee tuon muutoksen myötä edes jollain tasolla mahdolliseksi, puoli tuntia pois matka-ajasta.

Ville O. Turunen · 19 Marraskuu 2018

Salomaa sanoi:
Kait on olemassa mittaustapoja, joilla tiedetään ainakin karkeasti, ketkä "hiljaaolijoista" ilmaisevat myönteisen kantansa suunniteltuun linjastoon. Täytyyhän tässä vaiheessa jotain faktaa esittää siitäkin. Eivät kai kaikki hiljaaolijat ole tyytyväisiä

Karkea nyrkkisääntö on, että eri mieltä oleva lähettää palautetta, vastaa kyselyyn jne. noin kymmenen kertaa todennäköisemmin kuin samaa mieltä oleva. Eli jakamalla palaute kannattavaan ja vastustavaan ja sitten kertomalla kannattavan palautteen määrä kymmenellä, saa karkean arvion asiasta. Huomioon pitää tosin ottaa vielä ne mahdolliset kokonaan uudet käyttäjät, joita saattaa tulla.

Salomaa · 19 Marraskuu 2018

Max sanoi:
Rinnekodon linjan kääntö Myyrmäkeen ei missään nimessä ole yksinomaan huono asia. Esimerkiksi meidän pojallemme sijoitus Rinnekotiin on ihan realistinen tulevaisuusskenaario, ja meiltä matka Rinnekotiin julkisilla tulee tuon muutoksen myötä edes jollain tasolla mahdolliseksi, puoli tuntia pois matka-ajasta.

Lakisto on jonkun ajattelutavan mukaan syrjässä ja se on yksi syy miksi sinne ei ajoittain kaikkiin vuoroihin saada työntekijöitä. Itse lähden näitä poikia hoitamaan kotoani esim iltavuoroon klo 13:15 ja olen vuoron alussa osastolla noin klo 14:00. Bussin 345 ajoaika Ruosilanpolun pysäkiltä Rinnekotiin on 30 minuuttia. Niin monta kertaa olen välin kulkenut että poikkeamat tästä ovat alle 1%. Rinnekotiin tulee Helsingin puolelta linjan varrelta työntekijöitä, joten heidän kaikkien työmatka tulee hankalammaksi, jos uudistus toteutetaan.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:01 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 10:47 ----------

Ville O. Turunen sanoi:
Karkea nyrkkisääntö on, että eri mieltä oleva lähettää palautetta, vastaa kyselyyn jne. noin kymmenen kertaa todennäköisemmin kuin samaa mieltä oleva. Eli jakamalla palaute kannattavaan ja vastustavaan ja sitten kertomalla kannattavan palautteen määrä kymmenellä, saa karkean arvion asiasta. Huomioon pitää tosin ottaa vielä ne mahdolliset kokonaan uudet käyttäjät, joita saattaa tulla.

Täyttäisiköhän yliopisto- ja tiedemaailmassa tieteellisen tutkimuksen kriteeterejä tuo tulkinta. Ruvetaan siis tulkitsemaan lausumattomia kommentteja. Kuvitellaan että suunnittelijoilla olisi tuo ajattelutapa asukasilloissa. Silloinhan tuo vuorovaikutus olisi pakkopullaa, joka pitää hoitaa ja sitten vaan hanketta eteenpäin.

Eräässä laajassa yhteistyökokonaisuudessa on 700 yksikköä, joista jokainen saa lähettää ylimpään päättävään elimeen yhden edustajan. Paikalle saapuu yleensä noin 150. Ikuinen oppositio, kun ei muuta keksi, tulkitsee sitten päätöksiä niin että enemmistö ei ole jotain mieltä kun 550 jää saapumatta.

Vaaleissakin esiintyy sama ilmiö, että joillain syvälliseen selittämiseen erikoistuneille on suuri halu tulkita äänestämättä jättäneiden kantaa. Mielenkiintoisia selityksiähän tästä saa kun Helsingissä kunnallisvaaleissa 60 % äänestää.

aki · 19 Marraskuu 2018

Akizz sanoi:
Linjastoluonnoksesta kuitenkin löytyy useita täysin perusteltavissa olevia ongelmia. Ensinnäkin liityntälinjasysteemiä perustellaan paremmilla vuoroväleillä, mutta vuorovälien parannus on kuitenkin hyvin mitätön. Itseasiassa, Juvankartanossa vuoroväli huonontuu melkeimpä huomattavasti (kun menetetään linjat 435 ja 437K)

Linjan 435 lakkauttamisella ei nyt taida hirveästi olla merkitystä Juvankartanossa vuorovälin kannalta koska se kulkee vain ruuhka-aikaan ja vielä ruuhkasuuntaa vastaan. Linja 435 nyt siis korvautuu linjalla 437K ja Koskelon osuus hoituu linjalla 566. Suunnitelmassa on kyllä paljon epäkohtia kuten esimerkiksi Martinlaaksossa Kivimäen alue. Linja 421 lakkaa jonka jälkeen Kivimäen kautta ei kulje enää mikään bussi. On kai ajateltu että sieltä pystyy kyllä kävelemäänkin juna-asemalle. Sitten Rajatorpasta Nuijatieltä häviää linja 332 joten ainoa mahdollisuus päästä Vihdintien suuntaan on kävellä melkoinen matka Köysikujan pysäkille linjalle 300. Rajatorppalaiset eivät siis kauaa saa nauttia halvemman B-vyöhykkeen eduista jos sattuu käymään töissä muualla kuin kehäradan varrella.

Ville O. Turunen · 19 Marraskuu 2018

Salomaa sanoi:
Täyttäisiköhän yliopisto- ja tiedemaailmassa tieteellisen tutkimuksen kriteeterejä tuo tulkinta. Ruvetaan siis tulkitsemaan lausumattomia kommentteja. Kuvitellaan että suunnittelijoilla olisi tuo ajattelutapa asukasilloissa. Silloinhan tuo vuorovaikutus olisi pakkopullaa, joka pitää hoitaa ja sitten vaan hanketta eteenpäin.

Ei tämä tietenkään täytä. Kyseessä on karkea nyrkkisääntö. Ongelma on tosin siinä, että osallistumattomien mielipide on pakko tulkita jotenkin. Se on myös tulkinta, jos ajatellaan, että heillä ei ole mielipidettä tai että se jakaantuu samoin kuin mielipiteensä ilmaisseiden mielipiteet.

Vuorovaikutus tosiaan on joskus jonkinlaista näytelmää, mutta ei suinkaan aina. Suunnittelijoilla ei aina ole mahdollisuutta toimia niin kuin asukkaiden enemmistö haluaisi, kun budjetti on annettu samoin kuin yleiset suuntaviivat. Mutta siihen on kuitenkin aika pitkä matka, että asukkaiden näkemyksiä ei huomioida lainkaan. Vuorovaikutuksen avulla parhaimmillaan selviää, mitkä ovat ehdotettujen suunnitelmien kipupisteet täsmällisesti, ja usein on mahdollista korjata niistä osa ihan vain suunnitelmaa fiksaamalla. Ison suunnitelmaidean sisällä voi olla paljonkin liikkumavaraa. Sitä paitsi vuorovaikutus on kahdensuuntaista: myös suunnittelijat saavat tilaisuuden selittää, miksi he ovat suunnitelleet niin kuin ovat.

Jos vastustaa suunnitelmien perusajatusta kaikkinensa ja haluaa vaikka, että rahaa joukkoliikenteeseen käytettäisiin paljon enemmän, suunnittelijoita on turha kiusata. Silloin pitää päästä vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon.

Salomaa · 19 Marraskuu 2018

Edellinen puheenvuoro tuki nyt suunnittelijoita jossain määrin. Kun joku ei ilmaise mielipidettä, niin eihän se välttämätöntä ole lähteä sitä tulkitsemaan. Jatkotoimenpiteisiin kuitenkin mahdollisesti (toivottavasti) vaikuttavat ilmaissut mielipiteet.

Tässä Vihdintien uudelleenjärjestelyissä nyt koko perusajatus tuntuu hyvin merkilliseltä. Myöskin esitetyt väitteet että palvelutaso paranee kun injat lyhennetään ja numeroidaan uudelleen. Ei ole esitetty perusteita tästä että toimenpiteellä saavutettaisiin jotain hyötyä, koska myös 300-linjaa pitää kiinnittää tietty automäärä. Tästä uudistuksen tarvitsemasta automäärästä ei kukaan täällä foorumilla suostu puhumaan mitään vaikka uudistuksen peruskysymys.