Joo. Toki yhteyden pitää onnistua yhdellä vaihdolla, mutta sinne menijöitä ei ole niin paljoa että on pakko olla vaihdoton yhteys.
Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma
- Viestiketjun aloittaja aki
- Aloituspäivämäärä
Joo. Toki yhteyden pitää onnistua yhdellä vaihdolla, mutta sinne menijöitä ei ole niin paljoa että on pakko olla vaihdoton yhteys.
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Suunnittelija esitti taas dian jossa oli 6 asiaa, joita matkustajat haluavat. Yksikään niistä ei ollut vaihdoton yhteys. Kalajärvellä se oli pääteema. Kysely oli huonosti laadittu, koska siinä tuota vaihtoehtoa ei ollut. Siksi suunnittelijan ei olisi pitänyt siihen vedota.
Mutta tästä pääteemasta johtuen suunnittelija tuli vastaan jonkin verran ja sanoi että palautteen jälkeen tarkistaminen on mahdollista. Eli ainakin lupasi tutkia 345:n säilyttämistä nykyisellään. Mutta toisaalta hän kertoi että 300- runkolinjasta aiotaan pitää kiinni. tämä herätti runsaasti lisäkysymyksiä vaihtopaikan ja Manskun nopeuden osalta. Vähän hänellä änkyttämiseksi meni. Sitten hän alkoi illan kuluessa kiusaantua "kun te vastustatte koko ajan". Kyllä tuossa tosiaan tuollainen runnomisen meininki on, mutta ei tuo 345 ja 321 muutokset ihan heittämällä läpi mene. Herää myös kysymys pitikö Höselin tuolloinen iso pala ottaa haukattavaksi - eikö vähemmin askelin olisi voitu edetä.
Paljon helpottaisi kyllä joukkoliikenteen suunnittelua, jos linjan 10 päätepysäkiltä jatkettaisiin 700 metriä raitiotietä tulevalla Raide-Jokerille ja 10 jatkettaisiin Huopalahden asemalle. Hassua, ettei tuota ole ilmeisesti edes selvitetty, kun tuon jälkeenhän voisi yhtä hyvin vaikka lakkauttaa koko Vihdintien bussiliikenteen.
Miten ihmeessä linjan 10 jatkaminen Huopalahden asemalle tekisi tarpeettomaksi bussiliikenteen Vihdintiellä?
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 6,015
kompromissi:
341 (Kivistö-Elielinaukio) muutetaan heilurilinjaksi Kivistö-Martinlaakso-Myyrmäen asema. Kivistö ei tarvitse omaa bussilinjaa Helsingin keskustaan kun sinne kulkee jo juna.
345 Rinnekoti-Elielinaukio jatkaa nykyisellä tunnin vuorovälillä tai vaihtoehtoisesti HSL asettaa liikenteeseen pikkubussin jonne eisisijaisesti kelpuutetaan kyytiin Rinnekodin asukkaita eli selaisille joille terveydellisistä syistä eivät voi vaihtaa kulkuneuvoa.
321:n korvaajien osalta pitäisi 565 lMyyrmäki-Espoon keskus laittaa kulkemaan Järvenperän kautta Lippajärven länsipuolta ja päättäriksi Jorvi. 566 laitettaisiin kulkemaan Lippajärvven itäpuolta nykyisen 565:n reittiä. 227 jonka pääteasemaksi Turuntien linjamuutoksessa tulee Jorvi, muutetaan kulkemaan nykyiselle pääteasemalleen Espoon keskukseen. Nämä voitaisiin toteuttaa jo Turuntien linjauudistuksen yhteydessä.
t. Rainer
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Minua ärsyttää se, että joukkoliikennesuunnittelija antaa väärää tietoa, niinkuin eilen Kalajärvellä sekä myös linjauudituksen informaatiossa. Olen vähintään 200 kertaa mennyt linjalla 345 Rinnekotiin klo 7, 12, 13,14 ja 21 alkaviin vuoroihin. Yhden kerran linja oli 15 minuuttia myöhässä. Toisen kerran auto ohitti Ruosilanpolun pysäkin 13:15 kieppeillä, jolloin jäin pois kyydistä, mutta minäkin olisin voinut olla pysäkillä 13:10.
Ei saa yleisenä seikkana siten viljellä että pitkä linja jumiutuu. 51.n autoja ajaa peräkkäin silloin tällöin peräkkäin, mutta ei kovin usein. Kerran näin Pitäjänmäen pysäkillä 4 oranssia jokeria samaan aikaan. Hyvin tavallinen näky Pitäjänmäen pysäkillä on että kaksi jokeria tulee 5 minuutin sisällä mutta seuraava 10 minuutin päästä. Minua on kiinnostanut koko ajan miten tämä peräkkäinajo estetään raitiotiellä.
Linja 345 tekee reittinsä varrella 7-8 käännöstä laskutavasta riippuen. Yksityisautoilijat ovat alkaneet pysyä omilla kaistoillaan. Vihdintie on suora ja kehä IIIn jälkeen on parit valot. Tästä johtuen 345:n reitti on sujuva eikä häiriöaltis. Viimeksi jumitti kun Reijolankadun kiskotöitä tehtiin. Sen jälkeen ei ole jumittanut.
Asukasillassa t uo 321 puhutti lähes yhtä paljon kuin 345. Olen käyttänyt sitä niin vähän että omaa kokemustani siitä en pysty kertomaan.
Lisään tähän vielä aiemmien esittämäni vaihtoehtopohdinnan: hyvä suora linja kerran tunnissa tai vaihdollinen yhteys 20 minuutin välein. Nyt keskusteluissa ja kommenteissa on tullut kiistattoman selväksi että Espoossa on paljon alueita, jossa asukkaat valitsisivat mieluummin harvemmin kulkevan vaihdottoman suoran linjan. Suunnittelijoilla on hinku jatkaa propagandaansa sujuvista vaihdoista ja vaihtopaikoista. Vaihtoihin liittyviä lukuisia ongelmia ei kaikkia ole vielä keritty edes täällä joukkoliikennefoorumilla käsitellä.
Ei saa yleisenä seikkana siten viljellä että pitkä linja jumiutuu. 51.n autoja ajaa peräkkäin silloin tällöin peräkkäin, mutta ei kovin usein. Kerran näin Pitäjänmäen pysäkillä 4 oranssia jokeria samaan aikaan. Hyvin tavallinen näky Pitäjänmäen pysäkillä on että kaksi jokeria tulee 5 minuutin sisällä mutta seuraava 10 minuutin päästä. Minua on kiinnostanut koko ajan miten tämä peräkkäinajo estetään raitiotiellä.
Linja 345 tekee reittinsä varrella 7-8 käännöstä laskutavasta riippuen. Yksityisautoilijat ovat alkaneet pysyä omilla kaistoillaan. Vihdintie on suora ja kehä IIIn jälkeen on parit valot. Tästä johtuen 345:n reitti on sujuva eikä häiriöaltis. Viimeksi jumitti kun Reijolankadun kiskotöitä tehtiin. Sen jälkeen ei ole jumittanut.
Asukasillassa t uo 321 puhutti lähes yhtä paljon kuin 345. Olen käyttänyt sitä niin vähän että omaa kokemustani siitä en pysty kertomaan.
Lisään tähän vielä aiemmien esittämäni vaihtoehtopohdinnan: hyvä suora linja kerran tunnissa tai vaihdollinen yhteys 20 minuutin välein. Nyt keskusteluissa ja kommenteissa on tullut kiistattoman selväksi että Espoossa on paljon alueita, jossa asukkaat valitsisivat mieluummin harvemmin kulkevan vaihdottoman suoran linjan. Suunnittelijoilla on hinku jatkaa propagandaansa sujuvista vaihdoista ja vaihtopaikoista. Vaihtoihin liittyviä lukuisia ongelmia ei kaikkia ole vielä keritty edes täällä joukkoliikennefoorumilla käsitellä.
Viimeksi muokattu:
On aina hyvä muistaa, että virkamiehet ja poliitikot pääsääntöisesti valehtelevat niin että korvat heiluvat.
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Hyvä että narahtavat silloin tällöin niin joku tolkku ainakin siihen milloin tietoisesti annetaan väärää tietoa.
Kun lukee esim. suunnitelman blogia, en yhtään ihmettele että suunnitelijoille tulee tuollainen tunne.
Siellä on aika monta kommettia joiden sisältö on suunnilleen "Linja xxx pitää säilyttää ennallaan.", ilman sen kummempia perusteluita.
Toisaalta sen pitäisi olla HSL:n kannalta myös positiivinen asia: jos mitään ei saa muuttaa, nykytilanne on siis täydellinen...
- Liittynyt
- 23 Marraskuu 2015
- Viestit
- 2,334
Kivistössä tulee olemaan niin paljon porukkaa 10 vuoden päästä että 20min välein kulkeva yhteys läntiseen kantakaupunkiin tuskin edes riittää. 431 muuttaminen liityntälinjaksi ei edes säästä liikennöintikuluja, kun pelkkä 10min välein kulkeva runkolinja ei riitä 3-tielle eli 400 vuoroväliä jouduttaisiin tihentämään vastaavasti.
Jos suorat 345 ja 321 halutaan säilyttää nykyisellään tai jopa tiheämmällä vuorovälillä, kannattaa vastaavasti pidentää 300 vuoroväliä liityntään paremmin soveltuvaan 10min ja ehkä pistää 345 tekemään Lammaslahdentie-Pähkinärinteentie-Rajatorpantie kierroksen.
On selvitetty monet kerrat. viimeksi se oli kapunkibulevardien pikaraitioteiden selvityksessä osana kantakaupungin raitioverkon laajennusvaihtoehtoja. https://www.hel.fi/static/public/he...3CF3B4D-187B-C14D-8526-5FC954100000/Liite.pdf Ei tuo tosiaan korvaa Vihdintien seutulinjoja, matka pidentyisi valtavasti jos Vihditien varresta pitäisi ensin mennä liiityntälinjalla junalle ja sitten vaihtaa vielä Huopalahdessa ratikkaan joka nököttää kiemuraista Korppaanmäentietä Pikku-Huopalahden läpi.
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Perustelujahan vaaditaan ensin siihen, miksi pitää muuttaa linjoja. Ja tässä kysymyksessä suunnittelijoiden perustelut tuntuivat heppoisilta esim tuolla Kalajärven tilaisuudessa. Tuo heppoisuus näkyi juuri pitkien linjojen katkaisu perusteissa sekä esim. Helsingin puolella 51:n lopettamisen perusteissa(mistä on oma viestiketju).
Tarkistin juuri, että Pitäjänmäellä on 25 000 työpaikkaa-vähän puhuttu asia vielä mutta tuli esille Kalajärven tilaisuudessa, moni nykyisistä 300- alkuisten linjojen käytäjistä käy siellä töissä.
Koska en ole virkamies, voin sanoa suoraan että keskimääräinen ihminen on aivan kujalla sellaisista asioista kuin että mikä on matka-aika eri kulkuvälineillä, paljonko asukkaita ja työpaikkoja on eri alueilla, kuinka paljon erityyppisen joukkoliikenteen pyörittäminen syö resursseja, millaisia eri yhteysmahdollisuuksia on olemassa eri paikkojen välillä. Asukkaiden osallistaminen on sillä tavalla hyödyllistä, että he tunnistavat paikkoja joihin on tarvetta mennä ja pieniä yksityiskohtia suunnitelmissa, jotka ei toimi, kuten että Ruiskuja - alueen musiikkiluokat matka ei nyt toimi tässä suunnitelmassa, mutta suuret linjat on asiantuntijoiden pakko vetää.
Esimerkiksi tuossa esimerkissä asukkaat hahmottaa vain että on ollut hyvin toimiva linja, jonka nyt joku inhottava virkamies vie pois, mutta noin niin kuin keskimäärin joukkoliikenteen käyttö lisääntyy jos vuoroväli pienenee vaihdottomuuden kustannuksella, koska keskimääräinen nousuvastus on melko pieni eli pienikin matkan nopeutuminen tai vuorovälin paraneminen riittää kompensoimaan vaihdon.
Sen lisäksi tuollainen keskimääräinen asukas ei hahmota muutenkaan liikenneverkon toimintaa sillä tavalla että millaisia yhteyksiä, joita nyt ei ole, muodostuu siirtymällä verkkomaisempaan joukkoliikenteeseen eristyneiden säteittäisten linjojen sijaan. Jos ihan oikeasti matkaa niille parille Vihdintien pysäkille 345-bussilla onhan se ärsyttävää, että nyt joutuu vaihtamaan. Mutta ei se tavallinen alueen asukas hahmota, että syntyy nyt yhden vaihdon nopea yhteys jokaiselle asemalle minne menee I- ja P-junat ja mihin kaikkialle ne menee, ja kuinka hankalaa junille on tällä hetkellä päästä.
Vihdintien bussien lakkauttaminen ja kierrättäminen Huopalahden aseman kautta läntiseen kantakaupunkiin olisi tosiaan hieman hitaampaa. Mutta tuo auttaisi luomaan verkostomaista rakennetta, jossa kukin linja kulkee tiheästi ja jossa on helppoa mennä moniin eri kohteisiin sen sijaan että saavutettavissa on vain keskusta ja paikat jotka on sattumalta linjan varressa keskustaan mentäessä. Hyvin laajalta alueelta pystyttäisiin tällöin ajamaan ihmisiä Kehäradan junille samalla vuorovälillä kuin Kehäradan junat kulkee, ja mm. keskustaan, eteläiseen kantakaupunkiin, Itä-Vantaalle menevät pääsisi menemään paremmin kuin nykyään.
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Siellä tosiaan Kalajärvella heijastettiin dia, jossa on luotu verkostoihin perustuva suunnitelma. Helsingin suurin työpaikkakeskittymä on kantakaupungissa ja toiseksi suurin Pitäjänmäki. Suunnittelijoiden tehtävä on suunnitella ja vetää suuria linjoja, mutta ei tämä sulje pois kuitenkaan mahdollisia suunnitteluvirheitä tai vääriä arvioita.
Joukkoliikenteessä on sellainen palvelu kuin joukkoliikennematka. Suunnittelijat ja matkustajat voivat olla yhtä mieltä siitä että se voi käsittää esim. laadukkaan vähäpäästöisen kaluston, ammattitaitoisen kuljettajan ja toimivat yhteydet. Mutta kyllä laajassa joukkoliikennetuotteessa voi olla sellainen laadullinen arvostettava seikka kuten vaihdoton yhteys. Se nyt ei mene niin että se on helposti kompensoitavissa tiheällä vuorovälillä.
Alaovestani 50 metrin päästä kulkee linja 36 ja se on aina siinä 10 yli tasatunnin. Sama juttu Rinnekodintien pysäkeillä. Nousut johonkiin määrättyyn vuoroon eivät aina lisäänny sillä että tarjontaa lisätään. Hyvin monelle päinvastoin on selkeää käyttää kerran tunnissa kulkevaa linjaa. Näin esim. harvaan asutuilla reuna-alueilla. Todennäköisesti tyhjänä kulkisi 345:n busseja loppupäässä, jolloin hetken perästä todetaan että "ei riittävästi matkustajia" ja taas rukataan.
Oma lukunsa sitten muodostaa tuleva "Luhtitien vaihtopysäkki" siihen tulee kaksi aamruuhkassa kaksi täynnä olevaa syöttöbussia ja toisella puolella odottaa yksi oranssi 300 Scala runkobussi. Miten hoituu jatko ? Meillä on kyllä kokemusta että syötetään metroon ja junaan mutta syöttöliikenne toiseen bussiin on uutta.
Sitten puhuttiin runkolinjasta 300, josta kuulemma "halutaan pitää kiinni". Suunnittelija puhui että siihen liittyvät monet asiat ovat auki. Mm. nopeus , pysäkit ja ongelmat Pähkinärinteen kierrossa sekä vaihtopysäkin rakenne ja oikeus yleensä rakentaa Luhtitien jatke ja voittaa asukkaiden vastustus.
Ei matkustajilta tulevaa palautetta saa asettaa lähtökohtaisesti aliarvostettavaan asemaan.
Virtaa vettä Vantaanjoessa ennenkuin runkobussista vaihdetaan 345:een.
Joukkoliikenteessä on sellainen palvelu kuin joukkoliikennematka. Suunnittelijat ja matkustajat voivat olla yhtä mieltä siitä että se voi käsittää esim. laadukkaan vähäpäästöisen kaluston, ammattitaitoisen kuljettajan ja toimivat yhteydet. Mutta kyllä laajassa joukkoliikennetuotteessa voi olla sellainen laadullinen arvostettava seikka kuten vaihdoton yhteys. Se nyt ei mene niin että se on helposti kompensoitavissa tiheällä vuorovälillä.
Alaovestani 50 metrin päästä kulkee linja 36 ja se on aina siinä 10 yli tasatunnin. Sama juttu Rinnekodintien pysäkeillä. Nousut johonkiin määrättyyn vuoroon eivät aina lisäänny sillä että tarjontaa lisätään. Hyvin monelle päinvastoin on selkeää käyttää kerran tunnissa kulkevaa linjaa. Näin esim. harvaan asutuilla reuna-alueilla. Todennäköisesti tyhjänä kulkisi 345:n busseja loppupäässä, jolloin hetken perästä todetaan että "ei riittävästi matkustajia" ja taas rukataan.
Oma lukunsa sitten muodostaa tuleva "Luhtitien vaihtopysäkki" siihen tulee kaksi aamruuhkassa kaksi täynnä olevaa syöttöbussia ja toisella puolella odottaa yksi oranssi 300 Scala runkobussi. Miten hoituu jatko ? Meillä on kyllä kokemusta että syötetään metroon ja junaan mutta syöttöliikenne toiseen bussiin on uutta.
Sitten puhuttiin runkolinjasta 300, josta kuulemma "halutaan pitää kiinni". Suunnittelija puhui että siihen liittyvät monet asiat ovat auki. Mm. nopeus , pysäkit ja ongelmat Pähkinärinteen kierrossa sekä vaihtopysäkin rakenne ja oikeus yleensä rakentaa Luhtitien jatke ja voittaa asukkaiden vastustus.
Ei matkustajilta tulevaa palautetta saa asettaa lähtökohtaisesti aliarvostettavaan asemaan.
Virtaa vettä Vantaanjoessa ennenkuin runkobussista vaihdetaan 345:een.
Eikös tuossa suunnitelmaluonnoksessa nimenomaan tarjota esimerkiksi Kalajärveltä ja Niipperistä nykyistä tiheämmät yhteydet sekä Helsingin kantakaupunkiin että Pitäjänmäelle?
Minä taas uskaltaisin veikata, että ne Pohjois-Espoosta tulevat liityntäbussit eivät ole täysiä ja toisaalta matkustajat jakautuvat runkolinjalle 300 (Vihdintien varteen menijät), junaan (lentoaseman ja Tikkurilan suuntaan sekä Pasilan ja Helsingin keskustan suuntaan menijät) ja runkolinjalle 400 (Mannerheimintien varteen menijät). Lisäksi osa matkustajista jää Myyrmäkeen (esimerkiksi opiskelijoita ja työmatkalaisia) ja osa jatkaa matkaansa muilla linjoilla esimerkiksi Kehä III:n varren työpaikka-alueille tai vaikkapa runkolinjalla 560 Malmin suuntaan.
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Matkustajat puhuivat Kalajärvellä nimenomaan suorista yhteyksistä Pitäjänmäelle sekä keskustaan. Onhan heidän kritiikkinsä täysin oikeutettua, koska kalajärveltä vietäisiin nyt viimeinen suora linja.
Tuohon vaihtoon ja vaihtopysäkkiin esitettiin paljon kritiikkiä, mutta on tosiaan mahdollista että vajaista busseista tuleva tasainen jakautuminen ei aiheuttaisi tuulilasikuormaa runkolinjaan.
Vielä täytyy korostaa että voimakkaan kritiikin johdosta nyt esillä olevaan luonnokseen voidaan tehdä muutoksia. Tämän toi esittelijä esille. Jos tulee, niin silloin voidaan todeta että myös joukkoliikenteen käyttäjien näkemyksillä on merkitys.
Joissakin puheenvuoroissa tuotiin esille, että Luhtitien jatketta on esitetty "vuosikausia". Vaan on aina tyrmätty.
Tuohon vaihtoon ja vaihtopysäkkiin esitettiin paljon kritiikkiä, mutta on tosiaan mahdollista että vajaista busseista tuleva tasainen jakautuminen ei aiheuttaisi tuulilasikuormaa runkolinjaan.
Vielä täytyy korostaa että voimakkaan kritiikin johdosta nyt esillä olevaan luonnokseen voidaan tehdä muutoksia. Tämän toi esittelijä esille. Jos tulee, niin silloin voidaan todeta että myös joukkoliikenteen käyttäjien näkemyksillä on merkitys.
Joissakin puheenvuoroissa tuotiin esille, että Luhtitien jatketta on esitetty "vuosikausia". Vaan on aina tyrmätty.
Viimeksi muokattu: