EU-komission päätös: HelB:n palautettava 54,2 miljoonaa laitonta tukea

Helbistähän on etenkin viime vuoden aikana siirretty runsaasti kalustoa konsernin muihin yhtiöihin. Jyväskylään autot 701, 702, 912, 913, 916-919 ja 1113-1116. Rovaniemelle autot 816-819, 914, 915 ja 1011-1013. Ouluun autot 1126-1130. Lahteen autot 1125, 1203 ja 1204 ja Kuopioon autot 1014 ja 1015. Onko tällaisella konsernin sisäisellä kalustonsiirrolla merkitystä tukien takaisinperinnän kannalta?

Alkaa mennä sellaiseksi rajanvedoksi, että vaikea sanoa. Jos kyse on normaalista liiketoimintaperustein tehdyistä autojen siirroista, niin tuskin - oletettavasti HelB on myös saanut tai hankkinut vastaavasti autoja. Jos taas katsotaan, että ne ovat siirtyneet alihinnalla, niin sen perusteella voi siirytä jotain korvausvelvollisuutta. Mutta ollaan tosiaan niin rajatapauksissa, että pitäisi tietää paljon enemmän kuin mitä julkisissa tiedoissa on saatavilla, että tuollasita pystyisi arvioimaan.
 
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006171125.html

Maksetut tukieurot jäämässä kaupungin kontolle.

Uutisen pihvi tässä: ”Kaupassa on sovittu, että jos on mahdollisuus takaisinperinnästä, Helsingin kaupungin omistama myyjäyhtiö vastaa kustannuksista”, Norrlin sanoo.

Nyt on ilmeistä, että myyjäyhtiöllä ei ole varaa maksaa koko takaisinperintäsummaa, joten se ei voi hoitaa tuota velvoitetta. Silloin ei auta, vaikka myyjä ja ostaja olisivat sopineet mitä, koska lainsäädäntö menee sopimuksen edelle.
 
Uutisen pihvi tässä: ”Kaupassa on sovittu, että jos on mahdollisuus takaisinperinnästä, Helsingin kaupungin omistama myyjäyhtiö vastaa kustannuksista”, Norrlin sanoo.

Nyt on ilmeistä, että myyjäyhtiöllä ei ole varaa maksaa koko takaisinperintäsummaa, joten se ei voi hoitaa tuota velvoitetta. Silloin ei auta, vaikka myyjä ja ostaja olisivat sopineet mitä, koska lainsäädäntö menee sopimuksen edelle.

Onko ilmeistä? Ainakin jotain varallisuutta myyjäyhtiössä eli Helsingin kaupungin Linja-autotoiminta Oy (Y-tunnus 0114452-4) lienee, kun tulostakin on tehty 2,5 miljoonaa euroa vuodessa sekä 2017 että 2018. Lisäksi yhtiö kun lienee kaupungin 100 % omistama, nin jotain takauksiakin saattaa olla, ties vaikka juuri tuota kauppaehtoa turvaamaan...
 
Onko ilmeistä? Ainakin jotain varallisuutta myyjäyhtiössä eli Helsingin kaupungin Linja-autotoiminta Oy (Y-tunnus 0114452-4) lienee, kun tulostakin on tehty 2,5 miljoonaa euroa vuodessa sekä 2017 että 2018. Lisäksi yhtiö kun lienee kaupungin 100 % omistama, nin jotain takauksiakin saattaa olla, ties vaikka juuri tuota kauppaehtoa turvaamaan...

Olettaisin, että nuo vuoden 2017 ja 2018 tulokset tulevat lisäkauppahinnasta, jota ostaja maksaa vuosittain vuoteen 2020 asti.

Helsingin kaupungin Linja-autotoiminta Oy sai kaupanteon yhteydessä käteiskauppahintana 10 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiölle jäi kaupantekohetkellä olevat lyhytaikaiset saamiset ja käteisvarat, paitsi kuljettajien käteiskassat. Ottaen huomioon yhtiön taloudellinen tilanne myyntihetkellä nämä oletettavasti ovat pieniä. Lähellekään 54 miljoonaa ei siis ole kasassa.

Jos kaupunki nyt antaisi lisärahaa tuota takaisinperintää varten, niin sehän olisi ihan yhtä laitonta tukea kuin takaisinperittäväkin.
 
Vs: Koiviston Auto –konserni on ostamassa Helsingin Bussiliikenne Oy:n koko linja-autoliikenteen

Luulenpa, että tässä jutussa nähdään vielä käänteitä suuntaan jos toiseen. Toivottavasti saadaan ratkaisu ripeästi ja oikeudenmukaisesti.

Helsinki ei tyydy EU-komission miljoonamätkyihin - aikoo kannella poikkeuksellisesta bussikiistasta "tulee pitkä prosessi" https://yle.fi/uutiset/3-10957143.

Sekä Helsingin kaupunki että Koiviston auto kertovat nostavansa kanteen EU-komission vaatiman miljoonakorvauksen kumoamiseksi.

Helsingin kaupungin lakimiehen Jenni Ropen mukaan kyseessä on kaupungin näkökulmasta ainutlaatuinen tapaus. Rope arvioi, että prosessi voi olla pitkä ja kestää yhdestä kolmeen vuotta.

-Tarkkaa tietoa siitä, milloin tämä asia lopullisesti saadaan päätökseen EU:n tuomioistuimessa, ei ole.
 
Komission päätös on vihdoin myös julkaistu yleisölle. Päätös suomeksi ja englanniksi. Vaikka suomenkielinen dokumentti onkin virallinen, se on suora ja kankea käännös englanninkielisestä versiosta, joten jos vain kieli sujuu riittävästi, kannattaa lukea mielummin englanninkielistä.

Silmäilyn perusteella on kyllä todella hankala odottaa Helsingin kaupungin ja Koiviston auton valitukselle menestymisen perusteita elleivät onnistu nostamaan esiin joitain uusia asioita. Sen verran tehokkaasti tuossa päätöksessä on revitty nostetut vasta-argumentit riekaleiksi. Lainat, joista on kyse, on annettu HelBille ja STA:lle käytännössä samoilla ehdoilla, joilla kaupunki sai - vaikka nämä toimijat ovat olleet todella huonossa taloudellisessa kunnossa. Edes hyvässä tilanteessa oleva bussifirma ei olisi saanut lainaa niillä ehdoilla, joilla lainat on annettu.

Perinnän siirtymisestä ostajalle, Komissio toteaa ja perustelee, että vanhan ja uuden HelB:n välillä on selkeä toiminnallinen jatkumo ja että kauppahinta ei vastaa avoimilla markkinoilla saatavaa hintaa. Ja päällepäätteeksi myyntiprosessi ja -ajankohta viittaavat siihen, että myyntiprosessi on toteutettu nimenomaan takaisinperinnän välttämiseksi. Mikä tahansa noista asioista yksinäänkin jo perustelisi takaisinperinnän siirtymisen ostajalle, mutta nyt perusteita on kolme.

Lopulta, Komissiolla on aika suorasanainen varoitus takaisinperinnän korvaamisen toteuttamisesta myyntisopimuksen mukaan:

(269) The Commission observes that the provisions in the old HelB sales agreement and
escrow account agreement which fully indemnify the new HelB from any State aid
recovery claims (recital (46)) fall outside of the scope of the Opening Decision, and,
thus, were not assessed by the Commission in the present decision. However, the
Commission recalls that it is settled case-law that such clauses may be qualified as
separate State aid measures per se, and the exercise of similar indemnity clauses may
be qualified as a circumvention of the recovery of unlawful and incompatible State
aid.
(270) Therefore, the Commission wishes to emphasize, that in case these full indemnity
provisions are honoured in part or in full at any point in time after this Decision, the
Commission may have to investigate not only whether the exercise of these
indemnity provisions constitute circumvention of the recovery of unlawful and
incompatible State aid as found by the present Decision, but also whether such
clauses constitute separate State aid measures per se.
 
Komissiolla on aika suorasanainen varoitus takaisinperinnän korvaamisen toteuttamisesta myyntisopimuksen mukaan:

Uusi valtiontukitutkinta veisi oletettavasti taas vuosia (ellei komissiolla ole sitten nopeampaa käsittelyä tällaisia tapauksia varten), joten jos korvaaminen myyntisopimuksen mukaisesti toteutetaan, voi mennä vielä pitkään ennen kuin HelB lopulta joutuu takaisinperinnän kohteeksi. Jos Koiviston Auto -konserni osaa nyt pelata korttinsa oikein, alkaa se tarjota HSL-liikennettä eri tytäryhtiön nimissä ja järjestelee sen toiminnan niin, ettei sitä voida tulkita HelB:n taloudelliseksi seuraajaksi. Silloin KA-konserni säilyttäisi jalansijansa HSL-liikenteessä vaikka HelB kaatuisikin.

Kaiken kaikkiaan komission työ näyttää huolelliselta ja on vaikea nähdä, että valituksilla siitä olisi menestymisen mahdollisuuksia.
 
Huomasin sattumalta, että EU-tuomioistuin on 13.3. antanut välipäätöksen takaisinperinnän lykkäämisestä (kaksi eri juttua, koska toisessa on HelBin ja toisessa kaupungin vaateesta kyse: http://curia.europa.eu/juris/docume...FI&mode=req&dir=&occ=first&part=1&cid=2787189 ja http://curia.europa.eu/juris/docume...FI&mode=req&dir=&occ=first&part=1&cid=2787189).

Tuomioistuin on noissa ratkaisuissa kumonnut alkuperäisen toimeenpanon keskeyttämisen. En ole ihan varma lähteekö päätöksen toteuttamisen aikaraja nollista vai siitä, mihin se jäi keskeytyspäätöksen tullessa. Mutta tämä tarkoittaa, että komission ratkaisun toimeenpanoon, eli tukien perimiseen takaisin, on enintään neljä kuukautta aikaa vaikka lopullinen ratkaisu itse valituksesta ei tulisi sitä ennen. Ja todennäköisesti se ei tule siinä ajassa tuomioistuimen käsittelyajat huomioon ottaen - ainakaan kantajan hyväksi.
 
Huomasin sattumalta, että EU-tuomioistuin on 13.3. antanut välipäätöksen takaisinperinnän lykkäämisestä (kaksi eri juttua, koska toisessa on HelBin ja toisessa kaupungin vaateesta kyse:

Kiitos näiden laittamisesta! Nyt alkaa siis kohtalon hetket lähestyä.

Laittamasi linkit olivat molemmat kaupungin vaadetta koskevaan juttuun. Tässä linkki HelB:n tapaukseen: http://curia.europa.eu/juris/docume...fi&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=5642234
 
Hyvin arkipäiväinen kysymys, mutta varmaan yksi jos toinenkin on tätä pohtinut: Onko toimivaltaisella viranomaisella, joka (bussi)liikenteen tarjouskilpailuja järjestää, edes oikeutta sulkea pois sellaista tarjoajaa, jolla on huomattava todennäköisyys joutua esimerkiksi vararikkoon? Jos HelB:n kohtalonhetki todellakin koittaa keväällä 2020, niin esimerkiksi tarjouskilpailun 50 / 2020 liikennettä alkaa kaikella todennäköisyydellä hoitaa joskus (näillä näkymin syksyllä 2021) joku muu?

Miten tämä asia on huomioitu äskenmainitusta seuraavan eli tarjouskilpailun 51(b) suhteen? Voiko HelB edes teoriassa voittaa 51b:stä kohteita? Päivitettiinkö ehtoja siinä vaiheessa, kun 51 keskeytettiin ja 51b päätettiin julkaista?
 
Takaisin
Ylös