EU-komission päätös: HelB:n palautettava 54,2 miljoonaa laitonta tukea

Koiviston Auto aikoo valittaa mätkypäätöksestä Euroopan unionin tuomioistuimeen. Uutinen YLEn sivuilla.

Miksi Norrlin puhuu yhtiön (HelB) omistuksen siirtymisestä, vaikka KA osti nimenomaan yhtiön liiketoiminnan? (tosin puhuu hän liiketoimintakaupastakin) Vai kertooko YLE haastateltavinensa sanomisista noin epätarkasti?

Kysymys lienee kuitenkin erittäin oleellinen, jos aikovat menestyä valituksellaan.
 
Koiviston Auto aikoo valittaa mätkypäätöksestä Euroopan unionin tuomioistuimeen. Uutinen YLEn sivuilla.
Hyvä. Täysin järjenvastaisia ovat nämä vaatimukset ja uskon myös etteivät toteudu. Pitää myös ymmärtää, että EU:n komissio on täysin mielivaltainen elin jonka jäseniä ei valita lainkaan demokraattisten prosessien kautta. Näin ollen sen ei myöskään kuuluisi antaa sanella kenellekään yhtään mitään.
Toisekseen, jos Nobinan edustajilta nyt kysyttäisiin, niin tuskin keksisivät mitään järkevää perustelua tällaiselle kun tilanne on olennaisesti erilainen.
 
Onko kukaan analysoinut mistä HelBin tappiot kaupungin omistuksessa aikoinaan johtuivat?

Sitä on analysoitu tälläkin foorumilla vaikka kuinka paljon. Oma näkemykseni on:

Suomen Turistiauto Oy (ja tytäryhtiönsä Pääkaupunkiseudun Linjaliikenne Oy) menestyi kilpailutuksen alkuvuosina 1994 - 1999 hyvin. Se jätti epärealistisen halpoja tarjouksia, mutta koska sillä oli samalla tuottoisaa kilpailuttamatonta Helsingin sisäistä liikennettä, pärjäsi yritys silti hyvin. Henkilökunnalle annettiin parempia etuja kuin missään muussa YTV-alueen bussifirmassa.

STA:n onni kääntyi, kun myös Helsingin sisäinen bussiliikenne kilpailutettiin vuosituhannen vaihteen paikkeilla. Firma meni tappiolliseksi eikä se enää pärjännyt kilpailutuksissa. STA:n loppu uhkasi.

STA:n pelastamiseksi kaupunkiomistaja päätti yhdistää HKL-Bussiliikenteen ja STA:n HelB:ksi 1.1.2005 alkaen. Synergiaetujen ansiosta HelB:n piti nousta voitolliseksi eikä kukaan puhunut, että se jättäisi tahallaan tappiollisia tarjouksia. Suunnitelma meni kuitenkin mönkään. STA:n henkilökuntaedut periytyivät keskeisiltä osiltaan koko HelB:iin, jolloin koko HelB oli kilpailukyvytön. Tappiot olivat kovia ja toiminnan volyymi alkoi hiljalleen laskea. HelB:llä kuitenkin laskettiin, että toiminnan volyymi ei saa pienentyä paljoa, koska kiinteät kulut ovat sen verran suuret. Se jätti tappiollisia tarjouksia, jotta volyymi ei pienentyisi liikaa.

2008 HelB:n johdosta suurin osa vaihdettiin ja firmassa aloitettiin voimakas saneeraaminen. Tappiollisia tarjouksia ei enää jätetty, vaikka se tarkoittikin volyymin pienentämistä - myös kiinteitä kuluja karsittiin runsaasti. Tulos kääntyi hiljalleen parempaan suuntaan, mutta vanhat tappiolliset sopimukset jatkuivat vielä vuosia ja tappioiden kattamiseen annettujen lainojen korot heikensivät tulosta entisestään. Tappiollisten sopimusten päätyttyäkin näytti siltä, että lainojen korot pitävät tuloksen pysyvästi pakkasella.

Selitys tahallaan tappiolla tarjoamisesta ilmestyi kuvaan vasta jälkikäteen, oman tulkintani mukaan kasvojen pelastamiseksi. Olisikin ollut aivan hölmöä omistajan suunnalta käskeä tarjoamaan tappiolla, koska on selvää, että silloin joko Suomen kilpailuviranomaiset tai EU puhaltaa pelin poikki. Tosin näköjään EU:n suunnalta poikki puhaltaminen tulee niin myöhään, että se ehtii osua jo Koiviston Autoon, joka on täysin syytön näihin edellä mainittuihin kuvioihin.

Kaupunkiomistajan kannalta viimeinen niitti oli EU-komission päätös 2015 aloittaa tutkinta kielletyistä tuista. HelB teki edelleen tappiota ja komission tutkinnan vuoksi HelB:iä ei voitu enää lisärahoittaa, koska näytti mahdolliselta, ettei komissio hyväksyi aikaisempiakaan lainoja. HelB oli pakko myydä, jotta sen toiminta pystyi jatkumaan.
 
Viimeksi muokattu:
Suomen Turistiauto Oy (ja tytäryhtiönsä Pääkaupunkiseudun Linjaliikenne Oy) menestyi kilpailutuksen alkuvuosina 1994 - 1999 hyvin. Se jätti epärealistisen halpoja tarjouksia, mutta koska sillä oli samalla tuottoisaa kilpailuttamatonta Helsingin sisäistä liikennettä, pärjäsi yritys silti hyvin. Henkilökunnalle annettiin parempia etuja kuin missään muussa YTV-alueen bussifirmassa.

STA:n silloinen tj Urpo Vihervaara on edesmennyt, joten häneltä ei voida enää kysyä mikä oli hänen motiivinsa lähteä halpuutusralliin. Vai onko siitä säilynyt kirjallisia dokumentteja?
 
Kaupunkiomistajan kannalta viimeinen niitti oli EU-komission päätös 2015 aloittaa tutkinta kielletyistä tuista. HelB teki edelleen tappiota ja komission tutkinnan vuoksi HelB:iä ei voitu enää lisärahoittaa, koska näytti mahdolliselta, ettei komissio hyväksyi aikaisempiakaan lainoja. HelB oli pakko myydä, jotta sen toiminta pystyi jatkumaan.

HelB kyllä myytiin, koska pelättiin että kaupungin olisi pakko ajaa se lainojen takaisinperinnällä konkurssiin. Mutta oli tuolla muukin syy kuin liiketoiminnan säilyminen.

Kunnan ison konserniyhtiön konkurssi olisi näet ollut Helsingin kaupungin ja kaikkien Suomen kuntien rahoituksen kannalta kaamea tilanne, joka olisi johtanut rahoituksen hinnan nousuun ja rahan saatavuuden heikentymiseen kun iso kuntakonsernin yhtiö olisikin voinut mennä nurin.

Kun Suomen kunnilla on yhteensä lainaa noin 20 miljardia jo 0,1% lainamarginaalin nousu olisi voinut maksaa kunnille noin 20 miljoonaa vuodessa eli 200 miljoonaa vuosikymmenessä ja olisivat rahoitusmarginaalit voineet pompsahtaa todella paljon enemmänkin.

Helsingin kaupungin oli siis ihan pakko päästä eroon HelB:stä hinnalla millä hyvänsä kun HelB:n konkurssi kuntaomisteisena olisi maksanut julkiselle sektorille helposti ajan kuluessa satoja miljoonia luottokustannusten kallistumisena. Samasta syystä Helsingin kaupungin oli aikaisemmin pakko pitää HelB pystyssä.

Toki liiketoiminnan säilyminen oli myös tavoitteena, mutta siinä oli kuitenkin pienemmistä taloudellisia summista kysymys.
 
Minä olen viimeistään nyt täysin vakuuttunut, että helsingin kaupungin ja sen omistaman bussiyhtiön välinen rahaliikenne on ollut filunki hommaa ja vääristänyt kilpailua.
Tässä mielessä nobinan valitus ja eu-komission päätös ovat oikeita. Uskon, että eu-tuomioistuin ei tältä osin komission päätöstä tule muuttamaan ?
Mutta, arvelen, että eu-tuomioistuin tulee muuttamaan komission päätöstä KA:n osuudesta .
 
Henkilökunnalle annettiin parempia etuja kuin missään muussa YTV-alueen bussifirmassa.

STA:n onni kääntyi, kun myös Helsingin sisäinen bussiliikenne kilpailutettiin vuosituhannen vaihteen paikkeilla. Firma meni tappiolliseksi eikä se enää pärjännyt kilpailutuksissa. STA:n loppu uhkasi.

STA:n pelastamiseksi kaupunkiomistaja päätti yhdistää HKL-Bussiliikenteen ja STA:n HelB:ksi 1.1.2005 alkaen. Synergiaetujen ansiosta HelB:n piti nousta voitolliseksi eikä kukaan puhunut, että se jättäisi tahallaan tappiollisia tarjouksia. Suunnitelma meni kuitenkin mönkään. STA:n henkilökuntaedut periytyivät keskeisiltä osiltaan koko HelB:iin, jolloin koko HelB oli kilpailukyvytön.

Mitkä olivat ne henkilökuntaedut jotka johtivat että ensin STA ja sitten koko HelB meni kuralle? Oliko niillä niin ratkaiseva rooli? Ymmärrän että HKL:n aikaan noudatettiin kunnallista TES:iä joka oli epäedullinen yksityisen puolen ja AKT:n solmimaan verrattuna mutta mitä STA noudatti, vai oliko sillä jokin palkitsemisjärejstelmä joka annettiin entisille HKL:läisille "laastariksi" kun vaihtui TES?

Voisiko näistä oppia jotain, esim jos raitioliikenne tai metroliikenne kilpailutetaan?

t. Rainer
 
Mitkä olivat ne henkilökuntaedut jotka johtivat että ensin STA ja sitten koko HelB meni kuralle? Oliko niillä niin ratkaiseva rooli?

Minä en enää muista noita STA:n henkilöstöetuja, siitä on jo niin kauan aikaa.

Sopimusliikenne on matalakatteista hommaa ja silloin pienikin ero suurimmassa kustannuskompotentissa, joka kaikilla kilpailijoilla on alempi, käy turmiolliseksi. Siksi sanoisin, että tuolla oli ratkaiseva rooli siinä, että HelB ei ollut kilpailukykyinen.

Eri asia sitten on, miksi HelB jätti tappiollisia tarjouksia vuoteen 2008 asti.
 
STA:lla oli päällekkäin kolmea työehtosopimusta, Pitäjänmäen varikolla (käytännössä Pääkaupunkilinjat, PKL) noudatettin AKT:n sopimusta. STA:lla itsessään oli kahta eri sopimusta, jota noudatettiin sen mukaan koska kuljettaja oli tullut taloon. Osalla oli pekkaset päivittäisen työajan lyhentämisen sijaan. Ruuhkavuoroissa maksettiin siirtymät takasin varikolle. Lisäksi "vanhoilla" kuljettajilla sopimuksessa oli vielä erikseen määritelty kellonajat milloin aamunvuoron pitää viimeistään päättyä ja vastaavsti iltavuoro saa aikaisintaan alkaa. Nämä nyt muistuu ensimmäisenä mieleen.

Varmaan myös kalustohankinnat (käytännössä pelkkää Ikarusta) vaikuttivat tulokseen. Vaikka olivat varmaan halpoja hankkia niin voinee sanoa että niiden ylläpito muistutti painajaista ja aiheutti kustannuksia.
 
Jos ei HelBille olisi maksettu tukiaisia, ja jos vastaavasti kilpailusopimukset HSL:lle olisivat olleet kautta linjan kalliimmat, niin olisiko bussiliikenne silloin enää halvempaa tuottaa, esim kehäykkösen sisäpuolella, kuin raitioliikenne? Raitioliikennettähän on arvosteltu kalliimmaksi kuin bussiliikennettä. Ja onnistuuko vastaava vertailu metron kanssa?

t. Rainer
 
Olisin ihmeissäni, jos nykyistä HelB:iä ei velvotettaisi maksamaan tukia takaisin.

Peruste miksi näin on EU-tuomioistuimen tulkinta siitä, milloin takaisinmaksuvelvollisuus siirtyy laitonta tukea saaneen liiketoiminnan ostajalle. Tiivistetysti, mikäli ostohinta on ollut normaali markkinahinta, takaisinmaksuvelvollisuus ei siirry, koska ostaja ei hyötynyt tuesta. Mutta jos ostohinta on ollut markkinhintaa alempi, ostaja lähtökohtaisesti on yhä hyötynyt tuesta, koska on saanut omaisuutta vähemmällä kuin olisi saanut ilman aikaisempaa tukea. Ja tässä markkinahinta on siis verrattuna vastaavaan yritykseen, joka ei ole saanut tukea.

Minusta tässä on todella vaikea argumentoida, että KA olisi maksanut täten tarkoitetun markkinahinnan. Sekä liiketulokseen että tasearvoon nähden kauppahinta on hyvin alhainen. Ja muiden tarjoajien poissaolo vielä korostaa tätä. Vaikuttaa siis selvältä, että merkittävä syy miksi KA on maksanut niin vähän ostetusta liiketoiminnastaon ollut käynnissä ollut valtiontukitutkinta. Tämän johdosta KA on hyötynyt ostohinnassa tuen olemassaolosta, josta seuraa takaisinmaksuvelvoitteen siirtyminen.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että koko summaa pitäisi periä takaisin nykyiseltä omistajalta. Takaisinperinnän kohdistus on kansallisen viranomaisen tehtävä, joka joutuu arvioimaan kuinka suuri osuus laittoman tuen edusta on siirtynyt kaupan mukana. Tosin Komissio voi puolestaan riitauttaa tämän arvion, erityisesti jos koko summaa ei saada perittyä yhteensä takaisin. Komissio todennäkäöisesti (tämä varmistuu kunhan varsinainen päätös on saatavilla) ei todennut mitään siitä kuinka suuri osuus tuen takaisinperinnästä pitäisi tulla KA:lta, ainoastaan sen, että se on yksi hyötyneistä tahoista, joka pitää myös sisällyttää takasinperintään.
 
Viimeksi muokattu:
HS: HSL varautuu pahimpaan: Jos Helsingin Bussiliikenne kaatuu, kaduilta katoaa 300 bussia

Jutun mukaan HSL sekä keskustelee HelB:n kanssa tilanteessa että varautuu skenaarioon, jossa HelB ei voi jatkaa liikennöintiä. HSL:n Ilmari Mäkinen kuitenkin rauhoittelee: "En usko, että mitään hirveän nopeasti tapahtuu”.

Epätarkka uutisointi jatkuu. Tuntuu kun kaupan osapuolet eivät itsekään ole varmoja mitä tuli myydyksi ja mitä ostetuksi. "Koiviston Auto hoitaa noin 25 prosenttia Helsingin seudun bussiliikenteestä." Jos tämä on myös EU-komission käsitys, niin perintä tuskin rajoittuu HelBiin, vaan tulee koskemaan koko KA-yhtymää.
 
Takaisin
Ylös