LIJ 2014 -hanke

http://www.vantaansanomat.fi/artikk...iset-kahteen-kastiin-suurimmalla-osalla-matka

HSL:n hallituksen jäsen, Vantaalainen valtuutettu Sirpa Kauppinen (vihr.) arvostelee tulevaa vyöhykemallia joka asettaa Vantaalaiset epätasa-arvoiseen asemaan kun matka Tikkurilasta Helsinkiin maksaa tulevaisuudessa tuplasti enemmän kuin Myyrmäestä.

Oletushintojen mukaan suurimmalla osalla Vantaalaisista matka Helsinkiin kallistuu roimasti. Kauppinen ennakoi että kertamatka Tikkurilasta Helsinkiin voi nousta jopa euroja.
Kauppisen mielestä koko malli pitäisikin viedä uudestaan lausunnoille ja rukata sitä niin, että koko Vantaa kuuluisi samaan B-vyöhykkeeseen. Näin lippuhinta olisi halvempi, selkeä ja sama kaikille asukkaille.

Kylläpä Kauppinen herää myöhään tähän uudistukseen jota on suunniteltu vuositolkulla. Muistaakseni myös Espoossa aikanaan haluttiin koko kaupungin kuuluvan samaan B-vyöhykkeeseen mutta ajatuksesta luovuttiin kun tämä olisi merkinnyt kuntaosuuden tuntuvaa kasvattamista.

Käsittääkseni uusi A-B-vyöhyke tulee olemaan jonkin verran kalliimpi kuin nykyinen sisäinen lippu ja A-B-C-vyöhyke noudattelee nykyisen seutulipun hintaa. Eiköhän ne Vantaan Itä -ja Pohjoisosien lippuhinnatkin siis pysy lähes ennallaan.
Tätä pakettia nyt ei pidä enää missään nimessä lähteä repimään auki. Ihmiset ovat jo muutenkin tuskastuneita Länsimetron ja lippu-uudistuksen vuosikausien viivästymiseen.

Ryssityt mallit revitaan auki ennemmin tai myöhemmin.

Esitetyssä vyöhykemallissa on kaksi fundamentaalia ongelmaa:

1) Kuvitelma, että kaikki ovat matkalla Helsingin keskustaan.
2) Kuvitelma, että matkan kustannus on suoraan verrannollinen matkan pituuteen.

Kohdasta 2) syntyvät Helsingin seudulle tunnusomaiset erittäin korkeat rajakustannukset vyöhykkeen ylityksistä. Jos rajakustannus olisi maltillinen esimerkiksi Berliinin tapaan, vyöhykkeistä ei juuri mussutusta kuulisi.

HSL:n kuluista on operointikuluja 75% ja operointikuluista vain noin 30% kilometriperustaisia. Eli matkan pituuden osuus kustannuksista on hieman runsaat 20%. Tällä on vaikea perustella sellaisia 70%:n hinnannousua vyöhykerajan ylityksistä.

Jos kaikilla olisi saman hintainen lippu, HSL:n 670 miljoonan vuosikustannus 50%:n subventiotasolla nykyprofililla (350 milj matkaa, 2500 milj km) kyettäisiin kattamaan lipun hinnalla 0,75 euroa per matka + 0,0302 euroa per kilometri. Vasta noin 35 kilometrin matka maksaisi tuplaten verrattuna viiteen kilometriin. Kuten nähdään, vain kertaalleen subventoitu kustannustaso ennen päällekkäisiä subventioita on aivan eri luokkaa kuin mitä hinnastosta luemme. Nykymalli, jossa puolisatunnaista matkustajaa pidetään lähinnä roistona ja sakkorahalähteenä, vastaa huutoonsa ja karkottaa puolisatunnaiset matkustajat kauas pois. Ja aiheuttaa vyöhykemalliin kohdistuvaa meteliä.

Jako kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin on toki joiltain osalta yliyksinkertaistus. Esimerkiksi keskusta-alueen lyhyet ratikkamatkat ovat kaikkein kalleimmat, koska ne määrittävät kapasiteettitarpeen.
 
HSL:n lipputulot tulevat matkaan oikeuttavien lippujen myynnistä. Täten ihanteellinen linja myy mahdollisimman paljon eri matkoja aikayksikköä kohti. Tälläinen linja on kuormitettu ja palvelee ajallisesti lyhyitä matkoja, jolloin sama kulkuvälineen kapasiteetti kuljettaa samassa ajassa enemmän matkoja. Kysyntää on lisäksi suurin piirtein saman verran molempiin suuntiin, suurimman osan vuorokaudesta. Esimerkiksi ratikat ovat tälläistä palvelua puhtaimmillaan.

Vastaavasti pitkä seutubussilinja on kalleinta palvelua, mitä HSL-alueella löytyy. Keskimääräinen matka on pitkä, kysyntä painottuu yksisuuntaisesti ruuhka-aikoihin ja velvoitepalvelua matalan kysynnän aikaan on paljon. Eli tyhjiä penkkejä kuljetetaan paljon ja ne vähätkin matkustajat ovat kyydissä pitkään.

Liikennejärjestelmän tarkastelu yhtenä klimppinä hävittää tälläiset tärkeät eroavaisuudet erilaisten linjojen matkustusprofiilissa ja kannattavuudessa, ja johtaa helposti vääriin johtopäätöksiin.
 
Ryssityt mallit revitaan auki ennemmin tai myöhemmin.

Esitetyssä vyöhykemallissa on kaksi fundamentaalia ongelmaa:

1) Kuvitelma, että kaikki ovat matkalla Helsingin keskustaan.
2) Kuvitelma, että matkan kustannus on suoraan verrannollinen matkan pituuteen.

Kohdasta 2) syntyvät Helsingin seudulle tunnusomaiset erittäin korkeat rajakustannukset vyöhykkeen ylityksistä. Jos rajakustannus olisi maltillinen esimerkiksi Berliinin tapaan, vyöhykkeistä ei juuri mussutusta kuulisi.

Nykyinen korkea hintaero kaupunkien sisäisen ja seutulipun välillä ei johdu suoraan kustannuksista, vaan osin myös subventioasteesta. Helsingin sisäisen liikenteen 30 päivän lipun laskennalliset kustannukset ovat ennen subventiota noin 115 euroa per matkustaja ja seutuliikenteen(seutulipun) noin 165 euroa per matkustaja. Seutuliikenteen tuottamiskustannus on siis noin 50 % korkeampi kuin sisäisessä liikenteessä.

Kun Helsingin sisäistä lippua tuetaan julkisista varoista noin 52 % lipun hinnasta ja seutulippua noin 35 % eli molempia euromääräisesti samalla summalla noin 60 euroa kuussa, asiakkaalle 30 päivän lipun myyntihinnaksi tulee 55 ja 107 euroa eli joukkoliikenteen käyttäjälle seutulippu maksaakin 95 % enemmän kuin sisäinen lippu.

Jos subventointiaste olisi prosentteina sama, rajakustannus vyöhykkeiden ylityksestä ei olisi yhtä korkea kuin nykyään.
 
Viimeksi muokattu:
Ryssityt mallit revitaan auki ennemmin tai myöhemmin.

Esitetyssä vyöhykemallissa on kaksi fundamentaalia ongelmaa:

1) Kuvitelma, että kaikki ovat matkalla Helsingin keskustaan.
2) Kuvitelma, että matkan kustannus on suoraan verrannollinen matkan pituuteen.

Kohdasta 2) syntyvät Helsingin seudulle tunnusomaiset erittäin korkeat rajakustannukset vyöhykkeen ylityksistä. Jos rajakustannus olisi maltillinen esimerkiksi Berliinin tapaan, vyöhykkeistä ei juuri mussutusta kuulisi.

HSL:n kuluista on operointikuluja 75% ja operointikuluista vain noin 30% kilometriperustaisia. Eli matkan pituuden osuus kustannuksista on hieman runsaat 20%. Tällä on vaikea perustella sellaisia 70%:n hinnannousua vyöhykerajan ylityksistä.

Jos kaikilla olisi saman hintainen lippu, HSL:n 670 miljoonan vuosikustannus 50%:n subventiotasolla nykyprofililla (350 milj matkaa, 2500 milj km) kyettäisiin kattamaan lipun hinnalla 0,75 euroa per matka + 0,0302 euroa per kilometri. Vasta noin 35 kilometrin matka maksaisi tuplaten verrattuna viiteen kilometriin. Kuten nähdään, vain kertaalleen subventoitu kustannustaso ennen päällekkäisiä subventioita on aivan eri luokkaa kuin mitä hinnastosta luemme. Nykymalli, jossa puolisatunnaista matkustajaa pidetään lähinnä roistona ja sakkorahalähteenä, vastaa huutoonsa ja karkottaa puolisatunnaiset matkustajat kauas pois. Ja aiheuttaa vyöhykemalliin kohdistuvaa meteliä.

Jako kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin on toki joiltain osalta yliyksinkertaistus. Esimerkiksi keskusta-alueen lyhyet ratikkamatkat ovat kaikkein kalleimmat, koska ne määrittävät kapasiteettitarpeen.


En nyt ymmärrä miten kaarimallissa mitenkään nykyistä enemmän painotetaan matkoja keskustaan. Kaarimalli on paljon nykyistä järkevämpi, sillä nykyään esimerkiksi Tapiolasta pääsee Kalajärvelle n. 1,5 tunnin päähän hintaan 2.18€, kun taas 5 minuutin päähän Ruoholahteen tulisi maksaa kaksinkertainen hinta. Kaarimallissa tämä taas kääntyisi päälaelleen ja matkasta maksetaan suhteessa sen todellisiin kustannuksiin, eikä kuntarajoihin.
 
Onko kukaan järjestänyt vielä arvausäänestystä milloin LIJ 2014 -hankkeen mukainen vyöhykemalli oikeasti otetaan käyttöön? Onhan sitä joku muukin softaprojekti venynyt ja venynyt...

Korttilataamisen kilpailutus on poikinut valituksia. Finanssivalvonnan linjauksen perusteella HSL on valinnut laittoman tekniikan https://yle.fi/uutiset/3-10061182. HSL valitsi viime Joulukuussa verkkopankkipalvelun toteuttajaksi Ruotsalaisen Trustly Ab:n. Se käyttää maksusovelluksessaan niin sanottua screen scraping-tekniikkaa. Vain kuukausi HSL:n hallituksen hankintapäätöksen jälkeen finanssivalvonta linjasi, että kyseistä tekniikkaa ei voi käyttää Suomessa, koska se on vastoin kansallista maksupalvelulakia http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Saantely/Kannanotot/Pages/01_2018.aspx. Verkkopankkilataamisen aikataulu on myös kytköksissä uuteen vyöhykeperusteiseen tariffiuudistukseen sekä kokonaan uuteen matkakorttiin.
 
Hesarissa juttua aiheeseen liittyen. Jutussa arvioidaan korttien vaihdon tapahtuvan keväällä ja vyöhykemallin tulevan käyttöön joko syysliikenteen alussa tai ensi vuoden alussa. Yhtenä syynä lykätä uudistusta syksystä pidemmälle olisi palvelupisteiden ruuhkaisuus syksyllä opiskelija-alennusten vuoksi (korttien vaihtaminen on toinen viivytystä mahdollisesti aiheuttava tekijä). Lisäksi jutussa käydään läpi Espoon ja Vantaan näkemyksiä vyöhykerajoista ja puidaan lippujen hintoja (joita ei siis ole vielä päätetty).
 
Hesarissa juttua aiheeseen liittyen. Jutussa arvioidaan korttien vaihdon tapahtuvan keväällä ja vyöhykemallin tulevan käyttöön joko syysliikenteen alussa tai ensi vuoden alussa. Yhtenä syynä lykätä uudistusta syksystä pidemmälle olisi palvelupisteiden ruuhkaisuus syksyllä opiskelija-alennusten vuoksi (korttien vaihtaminen on toinen viivytystä mahdollisesti aiheuttava tekijä). Lisäksi jutussa käydään läpi Espoon ja Vantaan näkemyksiä vyöhykerajoista ja puidaan lippujen hintoja (joita ei siis ole vielä päätetty).

Helpottaisi työmatkan verovähennysten tekemistä jos tuollaiset muutokset tulisivat voimaan vuoden vaihteessa...

Onkohan muuten noiden matkakorttien vaihtamisesta ollut jo jotain infoa tai päätöksiä? Itsehän käytän matkakorttia satunnaisesti, ja kunhan saan arvon käytettyä niin siirryn kokonaan mobiililippuihin. Minun ei siis kannattaisi vaihtaa matkakorttia uuteen fyysiseen korttiin, mutta toisaalta jos vaihtaminen on ilmaista niin miksipä en hakisi semmoista? Toisaalta jos saisin jonkin sortin hyvitystä siitä että luovun vanhasta enkä ota uudenmallista korttia, niin sittenhän toki tekisin niin.
 
HS: HSL:n uuden lippujärjestelmän kustannukset nousevat miljoonilla euroilla yli budjetoidun – asennukset valmistuvat kaksi vuotta myöhässä

Jutun mukaan lippujärjestelmän budjetti ylittyy noin 8 miljoonaa euroa. Jutun mukaan HSL pitää ylitystä kohtuullisena.

Ohjelmistotalo Tieto ei perjantaina vastannut HS:n haastattelupyyntöön HSL:n lippujärjestelmän hinnasta. Tiedon kansainvälisen viestinnän apulaisjohtajan Kia Haringin sähköpostin mukaan ”emme kommentoi asiakaskohtaisia yksityiskohtia tällä tavalla”.

HSL:n lippujärjestelmän asennustyöt ovat valmistumassa lähikuukausien aikana. Uusien kortinlukijoiden ja kuljettajapäätteiden asennuksia puuttuu vielä seitsemältä kehyskuntien U-bussilinjalta sekä muutamista muista busseista.
 
Viimeksi muokattu:
Kustannukset eivät minusta ole LIJ 2014 hankkeen varsinainen ongelma, vaan se, että se on vuosikausia myöhässä aikataulusta eikä taida myöskään täyttää kaikkia tämän päivän tarpeita.
 
Hesarissa juttua aiheeseen liittyen. Jutussa arvioidaan korttien vaihdon tapahtuvan keväällä ja vyöhykemallin tulevan käyttöön joko syysliikenteen alussa tai ensi vuoden alussa. Yhtenä syynä lykätä uudistusta syksystä pidemmälle olisi palvelupisteiden ruuhkaisuus syksyllä opiskelija-alennusten vuoksi (korttien vaihtaminen on toinen viivytystä mahdollisesti aiheuttava tekijä). Lisäksi jutussa käydään läpi Espoon ja Vantaan näkemyksiä vyöhykerajoista ja puidaan lippujen hintoja (joita ei siis ole vielä päätetty).

Jutussa on ainakin yksi väite, joka ei kestä päivänvaloa:

Kahden isoimman alueen eli AB-vyöhykkeen ja BC-vyöhykkeen lippujen hintojen pitää olla samat. Matkustaja ostaa aina kahden vyöhykkeen lipun, jonka hinta asettunee kaupunkien nykyisten sisäisten lipunhintojen tasolle.

Miten ihmeessä AB-lipun hinta voi asettua Helsingin sisäisen lipun hinnan tasolle, kun se kattaa Helsingin lisäksi puolet Espoosta (Matinkylään asti) ja Länsi-Vantaan (Vantaankoskelle asti).
Samoin miten BC-lipun hinta voi asettua Vantaan sisäisen lipun hinnan tasolle, kun sillä pääsee Vantaan lisäksi myös Espooseen ja Helsinkiin (keskustaa lukuunottamatta).
Useita nykyisiä seutumatkoja korvautuu "sisäisillä matkoilla" ja lipputulot laskevat, ellei hintoja nosteta.

Kyseisten lippujen hinnat tulevat nousemaan varmasti nykyisestä 55€/kk:sta. Vain HSL tietää, kuinka paljon.
 
Jotain hyvääkin taitaa uudesta vyöhykejaosta seurata. Itse asustan Pihlajistossa ja kun jatkossa menen lentokentälle selviän halvimmalla maksulla, kun nyt pitää ostaa seutulippu. Eräs naiskuljettaja kertoi, mitä kirjaimet LIJ tarkoittaa = eli "Luuserin innovaation jätös" :)
 
Allekirjoittanut ohjelmoinut kyseisenkin linjakilven. :D

Nyt täytyy noobina kysellä. Fontit näyttäisivät olevan Mobi Info Editistä, eli ohjelmoidaanko kilvet joka tapauksessa ensin sillä ja syötetään sen jälkeen tiedostoina kuljettajapäätteisiin? Erikoista nähdä Scannotecin softan tekstit jonkun muun valmistaman laitteen kautta.

Pohdin tätä vaan, sillä täällä Kouvolassa kesäliikenteen 2018 alkaessa siirrytään uuden kaluston myötä tapaan, jossa tekstit tulevat kuljettajapäätteen kautta (Pusatec).
 
Hmm. Linjakilpien kanssa ollut isojakin ongelmia, tekstit ajetaan toistaiseksi Mobitecin ICU-päätteen kautta. Ei voi aina mennä niin kuin Strömsössä...

Nyt täytyy noobina kysellä. Fontit näyttäisivät olevan Mobi Info Editistä, eli ohjelmoidaanko kilvet joka tapauksessa ensin sillä ja syötetään sen jälkeen tiedostoina kuljettajapäätteisiin? Erikoista nähdä Scannotecin softan tekstit jonkun muun valmistaman laitteen kautta.

Pohdin tätä vaan, sillä täällä Kouvolassa kesäliikenteen 2018 alkaessa siirrytään uuden kaluston myötä tapaan, jossa tekstit tulevat kuljettajapäätteen kautta (Pusatec).
 
Takaisin
Ylös