HSL:n bussiliikenteen kilpailutus 51B/2020

Niin mites onnistuu 40 autojen pakitus Elielin vinopysäkeiltä?
Haagan linjastosuunnitelman luonnoksessa oli ainakin mainittu tällästä: Mikäli linjaa tullaan liikennöimään nivelbusseilla, tulee linjalle järjestää laituripaikka terminaalin reunalta, jolloin bussin ei tarvitse peruuttaa terminaalissa.
 
HSL taisi vaatia erillisiä suoria pysäkkejä nivelbusseja varten Itäkeskuksen uuden terminaalin kaavaan, kun sinnekkin on tulossa muuten vinolaiturit.
Sitten on vielä tämä avorahastus, mistä johtuen nämä vinolaiturit eivät nivellinjoilla ole enää ainakaan kovin loogisia käyttää. Ne kun on tehty pääasiassa etuovesta sisään kuljettaviksi, lukuunottamatta lastenvaunuja ym.

Elielilläkin olisi tilaa uusille pysäkkijärjestelyille, mutta jotenkin en usko että sellaisiin ryhdytään edes nivellinjojen avorahastuksen takia.
Toisaalta, onhan siellä ajorata niin leveä että mahdollinen nivelien pääte mahtuisi olemaan siinä aukion etelälaidassa ihan vaivattomasti. Ja siinä pysäkin saavutettavuus olisi oikein hyvä muutenkin, pl. kaikki asema-aukion järjestyshäiriöt.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, ensimmäiset telikaupunkibussit tulivat TKL:lle 1990. TKL:llä katsottiin silloin, että olisi sekä nivel-, teli- että pätkälinjoja ja niveltenkin hankkimista jatkettiin pitkään telien rinnalla.

Pääkaupunkiseudulle ensimmäiset matalat telit ja nivelet tulivat yhtä aikaa 1996 (HKL 9601 - 9606) ja ne sijoitettiin kaikki nivellinjoille (eli telit korvasivat niveliä). Nivelet 9601 ja 9602 olivat ne legendaarisen huonot, jotka saivat aikaan sen, ettei kilpailutuksissa vaadittu niveliä pitkään aikaan. Jos kokemukset matalista nivelistä eivät olisi olleet niin huonot, niin väitän, että kaikkein raskaimmille linjoille olisi kyllä vaadittu niveliä kilpailutuksissa tai ainakin niistä olisi saanut lisäpisteitä.

Eli jos ne HKL:n 2 nivel-Carrusta eivät olisi olleet niin epäluotettavia, niin Helsingissä olisi todennäköisesti tänäkin päivänä nivelbusseja samanlailla kuin Tukholmassa. Ite olenkin kauan miettinyt sitä miksi Tukholmaan on hankittu niin paljon nivelbusseja (ja lisää hankitaan edelleen), ja syynä siihen on siis varmaan se, että Tukholman ensimmäiset matalalattianivelet, jotka tulivat suurinpiirtein samoihin aikoihin kuin HKL 9601 ja 9602, niin olivat paljon luotettavampia kuin ne 2 Carrusta, ja vois siis olettaa, että jos HKL oiskin Carrus city U:n sijaan hankkinut mataliksi niveliksi jotain muuta mallia, niin ne olisivat varmaan olleet paljon luotettavampia ja nivelten hankinta olisi todennäköisesti jatkunut PK-seudulla samaan tahtiin kuin länsinaapurissa, ja olisi laaja valikoima erilaisia nivelbusseja. Syynä oli siis HKL:n väärä mallivalinta matalalattianiveliksi.
 
Eli jos ne HKL:n 2 nivel-Carrusta eivät olisi olleet niin epäluotettavia, niin Helsingissä olisi todennäköisesti tänäkin päivänä nivelbusseja samanlailla kuin Tukholmassa. Ite olenkin kauan miettinyt sitä miksi Tukholmaan on hankittu niin paljon nivelbusseja (ja lisää hankitaan edelleen), ja syynä siihen on siis varmaan se, että Tukholman ensimmäiset matalalattianivelet, jotka tulivat suurinpiirtein samoihin aikoihin kuin HKL 9601 ja 9602, niin olivat paljon luotettavampia kuin ne 2 Carrusta, ja vois siis olettaa, että jos HKL oiskin Carrus city U:n sijaan hankkinut mataliksi niveliksi jotain muuta mallia, niin ne olisivat varmaan olleet paljon luotettavampia ja nivelten hankinta olisi todennäköisesti jatkunut PK-seudulla samaan tahtiin kuin länsinaapurissa, ja olisi laaja valikoima erilaisia nivelbusseja. Syynä oli siis HKL:n väärä mallivalinta matalalattianiveliksi.
Tämä nyt on analyysinä väärä. Ympäri Ruotsia yleisin nivelbussimalli läpi 90-luvun oli edelleen Volvo B10MA Säfflen korittamana, niitä kun hankittiin vielä vuosituhannen vaihteeseen saakka, joskin lähestulkoon kaikki esikaupunki- ja lähiliikenteen tarpeisiin. Ei sielläkään pahemmin mitään matalia niveliä ollut suuria määriä missään. Liekö joitakin mersuja(?) oli sitten ennen ensimmäisiä suuria eriä jotka olivat scanian omnicityjä. Ennen vuosituhannen vaihdetta kaiketi tuli myös eri kaupunkien liikenteeseen joitakin Volvo B10LA -niveliä, nekin säfflen korilla. Nämäkin ilmeisesti viihtyivät paljon korjaamon puolella, aivan kuten seuraava malli B7LA, mutta kyllä niillä silti ajettiin. Huomioitava on myös se seikka että Tampereella Carrus City -nivelet olivat menestys pienistä harmeista ja kahdesta tulipalosta huolimatta.
Liekö sitten niin että HKL:llä oltiin hieman niuhoja...?
 
Viimeksi muokattu:
Mitä nyt olen lueskellut tällä foorumilla, että Nobinalla on tapana olla hieman aikatauluista myöhässä. Linjoilla 71 & 78 ei ole ollut viimeaikoina sopimuksen mukaista kalustoa niin kuin ei myöskään ole ollut linjoilla 562 ja 79 pitkään aikaan.

Olisi mielenkiintoista kuulla että miten niin linjalla 79 ei ole ollut sopimuksen mukaista kalustoa?
 
Tämä nyt on analyysinä väärä. Ympäri Ruotsia yleisin nivelbussimalli läpi 90-luvun oli edelleen Volvo B10MA Säfflen korittamana, niitä kun hankittiin vielä vuosituhannen vaihteeseen saakka, joskin lähestulkoon kaikki esikaupunki- ja lähiliikenteen tarpeisiin. Ei sielläkään pahemmin mitään matalia niveliä ollut suuria määriä missään. Liekö joitakin mersuja(?) oli sitten ennen ensimmäisiä suuria eriä jotka olivat scanian omnicityjä. Ennen vuosituhannen vaihdetta kaiketi tuli myös eri kaupunkien liikenteeseen joitakin Volvo B10LA -niveliä, nekin säfflen korilla. Nämäkin ilmeisesti viihtyivät paljon korjaamon puolella, aivan kuten seuraava malli B7LA, mutta kyllä niillä silti ajettiin. Huomioitava on myös se seikka että Tampereella Carrus City -nivelet olivat menestys pienistä harmeista ja kahdesta tulipalosta huolimatta.
Liekö sitten niin että HKL:llä oltiin hieman niuhoja...?
Tulipa tätä aihetta hieman pengottua tarkemmin, ja todettua ettei Ruotsissa tosiaan kovin suuria määriä matalia niveliä vielä 90-luvulla ollut, joskin selvästi enemmän kuin suomessa toki. Ensimmäinen varsinainen hankintaerä lieni 1994 SL-alueelle tullut kolmen kappaleen sarja M-B O405GN -merkkisiä busseja. Yllättäen yleisin matala nivelbussimalli 90-luvulla taisi olla Neoplan N4021/3. Niitä hankittiin vuodesta 1995 eteenpäin niin tukholman seudulle kuin uppsalaankin, ainakin. Volvon nivelbussit tulivat katukuvaan vuodesta 1996 alkaen, mutta B10LA ei koskaan niin kovin yleinen kuitenkaan ollut; 1996 niitä rekisteröitiin vain muutama kappale, seuraava hieman isompi erä 1997. Matalat nivelet alkoivat toden teolla yleistyä ruotsissa vasta vuoden 1999 jälkeen kun kuvioihin tuli isot sarjat Scanian Omnicityjä. Vuosituhannen vaihdekin oli vielä jonkinlaista kokeilujen aikaa, kun ilmeisesti haluttiin löytää toimintavarma malli. Eräs erikoisimmista hankituista sarjoista mainitsemisen arvoinen lienee Göteborgiin hankittu iso sarja Den Oudsten B93 -mallisia busseja. Ne tulivat liikenteeseen vuosituhannen vaihteen molemmin puolin.
Korkealattiaisia Volvon niveliä sen sijaan hankittiin edelleen pitkälle 2000-luvun puolelle, niin B10MA kuin B12MA -alustoilla. Niillä tietty, kuten totesin, liikennöitiin esikaupunki- ja seutuliikennettä.
 
Viimeksi muokattu:
Viestissä #45 esitetty analyysi siitä, miten telit alkoivat korvata niveliä Helsingissä ja Tampereella on mielestäni hyvä. Täydennän vielä, että Tampereellakin jo vuonna 1995 Scania-telejä sijoitettiin huomattavan paljon sen ajan nivellinjoille, vaikka nivelten hankinnat jatkuivat vielä joitakin vuosia sen jälkeenkin. Vuosina 1996 - 2002 sen ajan nivellinjoille sijoitettiin uusina sekä niveliä että telejä, osalle linjoista kuitenkin ensisijaisesti vain niveliä (linja 30 taisi olla yksi tällainen). Vuodesta 2003 alkaen isot autot hankittiin yksinomaan teleinä ja nivelten vahva kausi alkoi askel kerrallaan hiipua.
 
Matalalattiaiseen, yksiniveliseen nivelbussiin ei ole teknisesti mahdollista saada enempää istumapaikkoja kuin tuo 45. Runsaat ovet (2+2+2+2), pyöräkotelot sekä nivelen kohta vievät liikaa tilaa.
Tampereen kalustovaatimuksilla täysmatalaan dieselniveleen saisi 50 istumapaikkaa ja klaffit päälle. Lastenvaunutilaa jäisi sitten 2800mm. Täysmatalaan sähköniveleen paikkoja saisi vähintään saman verran.
 
Jännä nähdä montako autoa Helbiltä lähtee poistoon tän häviön myötä. Onkohan esim. Maneille vielä käyttöä vuoden päästä tai loppuukohan MAN-aika HSL-alueella? nää linjathan ovat kaikki juuri niitä, joilla Helbin MANit ovat vakiona (paitsi 37, 41 ja 42, jotka menee Kamppiin).
 
Jännä nähdä montako autoa Helbiltä lähtee poistoon tän häviön myötä. Onkohan esim. Maneille vielä käyttöä vuoden päästä tai loppuukohan MAN-aika HSL-alueella? nää linjathan ovat kaikki juuri niitä, joilla Helbin MANit ovat vakiona (paitsi 37, 41 ja 42, jotka menee Kamppiin).
Ite luulen et ois menny muutenki poistoon...
 
Jännä nähdä montako autoa Helbiltä lähtee poistoon tän häviön myötä. Onkohan esim. Maneille vielä käyttöä vuoden päästä tai loppuukohan MAN-aika HSL-alueella? nää linjathan ovat kaikki juuri niitä, joilla Helbin MANit ovat vakiona (paitsi 37, 41 ja 42, jotka menee Kamppiin).

Ihan varmasti menee mannit poistoon viimeistään ensi kesänä.
 
Takaisin
Ylös