HSL:n bussiliikenteen kilpailutus 51B/2020

Mitäs kanavaa pitkin kuljettajia kuunnellaan aikataulujen suunnittelussa vai kuullaanko laisinkaan ?

Kyllähän niistä palautetta voi antaa joko suoraan HSL:lle tai sitten firman kautta. Käytännössä nämä kuitenkin menevät aina kuuroille korville.
 
Keskustelin erään Nobinan kuljettajan kanssa ja aikataulut ajoaikoineen on laadittu liian tiukoiksi. Tämä ei toki ole mitään uutta HSL:ltä, jonka menneen kesän aikataulut olivat suorastaan epäinhimillisiä.

Aika kova analyysi ja johtopäätös ensimmäisen liikennöintipäivän perusteella. En väitä etteikö vika voisi olla tilaajan liikennesuunnittelussa, mutta muita mahdollisia syitä voisivat olla:
  • varovaisuus uuden kaluston kanssa (nivelbussit)
  • huolellisuus uusilla linjoilla
  • matkustajien opastaminen uusilla linjoilla ja uudessa kalustossa
  • säästäväinen ajotapa ja ajokulttuuri
  • sähköbussien lataaminen lähtöajalla tai sen jälkeen. Jo tarjouspyynnössä oli tiedossa ettei tilaaja varaa autokiertoihin erillistä latausaikaa, vaan operaattorin on huolehdittava siitä, että bussit tarvittaessa ladataan ja siten, ettei se aiheuta myöhästymisiä. Toki jo valmiiksi myöhässäolevan auton pakkolataaminen päätepysäkillä kerrannaisefektinä myöhästyttää vielä lisää.
 
Aika kova analyysi ja johtopäätös ensimmäisen liikennöintipäivän perusteella. En väitä etteikö vika voisi olla tilaajan liikennesuunnittelussa, mutta muita mahdollisia syitä voisivat olla:
  • säästäväinen ajotapa ja ajokulttuuri


  • Alkuviikon kokemukseni Kontulan ja Mellunmäen suunnan liityntälinjoilta ovatkin sitten päinvastaisia: liikenne tuntuu sujuvan aivan kuin kuljettajat olisivat ajaneet reittejä vuosikaudet, ennemmin tuntuu, että aikataulut ovat hieman löysät. Yleensähän liikennöitsijän vaihtuessa ensimmäinen syksy menee opetellessa eivätkä edellisen liikennöitsijän ajamien lähtöjen perusteella suunnitellut ajoajat tahdo riittää.
 
Aika kova analyysi ja johtopäätös ensimmäisen liikennöintipäivän perusteella. En väitä etteikö vika voisi olla tilaajan liikennesuunnittelussa, mutta muita mahdollisia syitä voisivat olla:
  • varovaisuus uuden kaluston kanssa (nivelbussit)
  • huolellisuus uusilla linjoilla
  • matkustajien opastaminen uusilla linjoilla ja uudessa kalustossa
  • säästäväinen ajotapa ja ajokulttuuri
  • sähköbussien lataaminen lähtöajalla tai sen jälkeen. Jo tarjouspyynnössä oli tiedossa ettei tilaaja varaa autokiertoihin erillistä latausaikaa, vaan operaattorin on huolehdittava siitä, että bussit tarvittaessa ladataan ja siten, ettei se aiheuta myöhästymisiä. Toki jo valmiiksi myöhässäolevan auton pakkolataaminen päätepysäkillä kerrannaisefektinä myöhästyttää vielä lisää.

Erinomainen kooste asioista, jotka vaikuttavat aikataulussa pysymiseen. Olen aiemmin pohtinut, mitä seuraa, kun Nobina tulee uudeksi liikennöitsijäksi ja mitä puolestaan, kun toinen liikennöitsijä tulee Nobinan tilalle. Viestit vahvistavat aiempaa käsitystäni. Nobinan aikakaudella ajoaikoja on tarve pidentää merkittävästi. Nobinalla melko monella kuljettajalla on erittäin säästäväinen ajotapa, mutta ei kaikilla. Heikkoutena on myös, että ajoaikojen vaihtelu kasvaa merkittävästi. Tulee mieleen Hesarin juttu heinäkuulta:
https://www.hs.fi/paivanlehti/24072021/art-2000008106653.html
 
Alkuviikon kokemukseni Kontulan ja Mellunmäen suunnan liityntälinjoilta ovatkin sitten päinvastaisia: liikenne tuntuu sujuvan aivan kuin kuljettajat olisivat ajaneet reittejä vuosikaudet, ennemmin tuntuu, että aikataulut ovat hieman löysät. Yleensähän liikennöitsijän vaihtuessa ensimmäinen syksy menee opetellessa eivätkä edellisen liikennöitsijän ajamien lähtöjen perusteella suunnitellut ajoajat tahdo riittää.

Myös itselle oli positiivinen kokemus kun ei tarvinnut Itäväylällä madella 97V:n kyydissä neljääkymppiä vaan mentiin ihan nopeusrajoituksen (60 km/h) mukaan. Tervetuloa itään, HelB :)
 
kun ei tarvinnut Itäväylällä madella 97V:n kyydissä neljääkymppiä

Jotenkin osaan kuvitella tämän, toisessa yhtiössä työskentelevänä ja useasti monissa eri paikoissa Nobinan kanssa peräkkäin ajelevana tiedän mitä tämä tarkoittaa. :lol:
 
Jotenkin osaan kuvitella tämän, toisessa yhtiössä työskentelevänä ja useasti monissa eri paikoissa Nobinan kanssa peräkkäin ajelevana tiedän mitä tämä tarkoittaa. :lol:

Onpas mukavaa, jos aikatauluja on nyt lähdetty kiristämään niin, että tuo 1,5 vuotta jatkunut hidastelu loppuu. Minua on raivostuttanut jo pidempään, kun 60 km/h -tiellä bussit matelee 42 km/h, kun korona on vienyt sekä matkustajat että pysäkkiseisahdukset, ja ilmeisesti sitten vältellään etuajassa olemista olemalla jatkuvasti tientukkeena. Nämä kokemukset ovat tosin Espoosta eivätkä Itä-Helsingistä.
 
Keskustelin erään Nobinan kuljettajan kanssa ja aikataulut ajoaikoineen on laadittu liian tiukoiksi. Tämä ei toki ole mitään uutta HSL:ltä, jonka menneen kesän aikataulut olivat suorastaan epäinhimillisiä.

Nähdäkseni kyse ei ole tästä vaan liikennöitsijöiden välisistä eroista. Reittilokista löytyy jopa sellainen ääritapaus, jossa HelB-linjan 94N kuljettaja on selvästi noudattanut Nobinan ajoaikoja Roihuvuoressa sijaitsevalle pysäkille Keijukaistenpolku asti, sillä bussi ohittaa jokaisen pysäkin alle puoli minuuttia etuajassa tai myöhässä. Tämän jälkeen kuljettaja selvästi kyllästyy ja ajaa 11 minuutissa loppupätkän Roihuvuori - Kontula, jolle aikataulussa on varattu 19 minuuttia.

Tässä tapauksessa kuljettaja saa 8 min pidemmän kahvitauon, mutta jos sama tapahtuu toisin päin, eli linjaa ajaa ensin liikennöitsijä, jonka kuljettajat ajaa tietyn pätkän 11 minuutissa, ja tämän jälkeen seuraavan liikennöitsijän kuljettajat käyttääkin 19 minuuttia samaan matkaan, tuostahan menee koko liikenne tietenkin täysin sekaisin. Ihan noin paha tilanne ei sentään käytännössä ole, vaan HelBiltä Nobinalle siirtyneellä linjalla 40 kuljettajat vaikuttaisi ajavan tavallista nopeammin ja bussi saapuu keskimäärin 5 min myöhässä päätepysäkille.

Käytännössä paras ratkaisu olisi varmaan se, että linjan ajoaikaa pidennetään etukäteen 20 - 30 %, jos se siirtyy Nobinalle, ja kalustokierto suunnitellaan tämän mukaan.
 
Viimeksi muokattu:
Katsotaan, miten homma sujuu Nobinalla, sillä minä siirryn sinne 6.9 alkaen.

Kävin tuossa viikko sitten vähän tsekkailemassa mm. Etelä-Espoon bussilinjoja, sillä monet niistä tiedoista ovat muuttuneet vuosien varrella paljon. Viimeksi olen ajanut siellä vuonna 2008. Kuljin viidellä eri Nobinan bussilla ja jokaisen kohdalla on sanottava, että kyllä oli laadukasta ja tasaista kyytiä. Kerrassaan hienoa.
 
Käytännössä paras ratkaisu olisi varmaan se, että linjan ajoaikaa pidennetään etukäteen 20 - 30 %, jos se siirtyy Nobinalle, ja kalustokierto suunnitellaan tämän mukaan.

Minulle tulee tästä heti mielen, että saisikohan Helsingin raitioliikennettä nopeutettua 20–30 %, jos se kilpailutettaisiin ja annettaisiin ripeälle liikennöitsijälle? :D

Onko siis ihan oikeasti niin, että Nobinalla on jonkinlainen hidasteluun pyrkivä ajotapa, joka on niin tärkeä asia, että se ohittaa aikataulut ja Höselin määräykset, ja että Nobina ei pysty noudattamaan niitä aikatauluja, joita muut liikennöitsijät pystyvät? Miksei Höseli puutu asiaan?
 
Onko siis ihan oikeasti niin, että Nobinalla on jonkinlainen hidasteluun pyrkivä ajotapa, joka on niin tärkeä asia, että se ohittaa aikataulut ja Höselin määräykset, ja että Nobina ei pysty noudattamaan niitä aikatauluja, joita muut liikennöitsijät pystyvät? Miksei Höseli puutu asiaan?

En tiedä mikä on asian todellinen laita tai että pyrkivätkö jotkut liikennöitsijät tällä johonkin päämäärään, mutta äkkiseltään maalaisjärjellä ajateltuna tulee aika monta hyötyä mieleen. Rauhallinen ajotapa säästää energiakustannuksia ja mahdollisesti vähentää erilaisten vikojen esiintymistä ja huoltotarpeita. Ajoajan kasvu taas lisää tilaajan suuntaan painetta lisätä kalustotarvetta, mikä yleisesti pitäisi olla operaattorille kannattavaa, koska se lisää liikevaihtoa (ja liikevoittoa) ja varikon perällä lojuva ”romu” saadaan ajoon hyvällä korvauksella.
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä mikä on asian todellinen laita, mutta äkkiseltään maalaisjärjellä ajateltuna tulee aika monta hyötyä mieleen. Rauhallinen ajotapa säästää energiakustannuksia ja mahdollisesti vähentää erilaisten vikojen esiintymistä ja huoltotarpeita. Ajoajan kasvu taas lisää tilaajan suuntaan painetta lisätä kalustotarvetta, mikä yleisesti pitäisi olla operaattorille kannattavaa, koska se lisää liikevaihtoa (ja liikevoittoa) ja varikon perällä lojuva ”romu” saadaan ajoon hyvällä korvauksella.

Jos tilaaja olisi tilanteen tasalla, sillä olisi kyllä keinot puuttua tällaiseen. Sopimukseen voisi esimerkiksi sisältyä oikeus ottaa tiettyjä vuoroja tai lähtöjä "omaan" tuotantoon satunnaisesti, toisin sanoen ostaa ne vuorot testimielessä joltain toiselta liikennöitsijältä, ja jos ero kasvaa säännölliseksi ja merkittäväksi, määrätä hidastelijalle sen verran tuntuva taloudellinen rangaistus, ettei tuo kikkailu enää kannata.
 
Alkuviikon kokemukseni Kontulan ja Mellunmäen suunnan liityntälinjoilta ovatkin sitten päinvastaisia: liikenne tuntuu sujuvan aivan kuin kuljettajat olisivat ajaneet reittejä vuosikaudet, ennemmin tuntuu, että aikataulut ovat hieman löysät. Yleensähän liikennöitsijän vaihtuessa ensimmäinen syksy menee opetellessa eivätkä edellisen liikennöitsijän ajamien lähtöjen perusteella suunnitellut ajoajat tahdo riittää.

Voisikos tämä sujuvuus johtua juuri siitä, että kuljettajat todella ovat ajaneet näitä reittejä vuosikaudet. HKL / HelB:hän ajoi näitä linjoja vuoden 2007 loppuun saakka ja teki nyt paluun.. Siellä ovat ratissa "vanhat tutut" kuljettajat. Olen bongannut liityntälinjoilta jo useita HKL-taustaisia tuttuja ohjastajia. Osa reiteistä on toki vähän muuttunut, mutta silti. Kokeneet kuljettajat ajamassa vanhoja tuttuja linjoja.
 
Voisikos tämä sujuvuus johtua juuri siitä, että kuljettajat todella ovat ajaneet näitä reittejä vuosikaudet. HKL / HelB:hän ajoi näitä linjoja vuoden 2007 loppuun saakka ja teki nyt paluun.. Siellä ovat ratissa "vanhat tutut" kuljettajat. Olen bongannut liityntälinjoilta jo useita HKL-taustaisia tuttuja ohjastajia. Osa reiteistä on toki vähän muuttunut, mutta silti. Kokeneet kuljettajat ajamassa vanhoja tuttuja linjoja.

Ihmettelen ja epäilen suuresti. Linja-auton ajaminen ei ole mitään ydinfysiikkaa. Ajetaan muu liikenne huomioiden, kiihdytetään, jarrutetaan, pysähdytään pysäkille, lähdetään pysäkiltä. Kyse on autolla ajamisesta, ja yhä korostuneemmin vain siitä, kun lippujakaan ei enää myydä.

Olen siis itse ajanut aikanaan 9 vuotta linja-autoa pääkaupunkiseudulla joten tiedän mistä puhun. Ei linjan sujuvuus vaadi vuosikymmenten kokemusta, reitin oppii parissa kierroksessa. Nobina liikennöi noita reittejä niin kauan, että kuljettajat ovat varmasti vuosikymmenessä oppineet, miten ja minne ajetaan.

Hyvä, että Nobinan hidastelijat on ajettu tuolta suunnalta pois ja liikenne sujuu jälleen.

---------- Viestit yhdistetty klo 12:41 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:38 ----------

En tiedä mikä on asian todellinen laita tai että pyrkivätkö jotkut liikennöitsijät tällä johonkin päämäärään, mutta äkkiseltään maalaisjärjellä ajateltuna tulee aika monta hyötyä mieleen. Rauhallinen ajotapa säästää energiakustannuksia ja mahdollisesti vähentää erilaisten vikojen esiintymistä ja huoltotarpeita. Ajoajan kasvu taas lisää tilaajan suuntaan painetta lisätä kalustotarvetta, mikä yleisesti pitäisi olla operaattorille kannattavaa, koska se lisää liikevaihtoa (ja liikevoittoa) ja varikon perällä lojuva ”romu” saadaan ajoon hyvällä korvauksella.

"Vihreästä väylästä", vai minkä niminen olikaan, on kyse. Tuttu kuljettaja, joka työskenteli aikanaan Nobinalla, kertoi, että häntä oli ohjeistettu, että jopa jarruttamista tuli välttää ja sen sijaan ajaa niin hitaasti ("ennakoivasti"), että pysäkille hidastamiset voidaan tehdä pääsääntöisesti sähköisesti hidastamalla ja jarrut säästyvät (oikeasti jumittuvat).
 
Takaisin
Ylös