Kapasiteettia voi ja kannattaa kasvattaa, mutta sillä on rajansa. Seisomapaikoilla saa enemmän kapasiteettia ilman, että tarvitsee isompaa ajoneuvoa. Jos vaikka isompaa ajoneuvoa ei muuten mahdu. Tai vaatisi parin sadan miltsin raideinvestointeja, joita ei lähivuosina tule ja kun tulee, se kaatuu kuitenkin ensimmäiseen liito-oravaan. Ja kuten jo olen monta kertaa sanonut, seisomapaikkojen tarjoamat tilavat käytävät nopeuttavat pysäkillä käyntiä joka nopeuttaa matkantekoa yleensä sekä parantaa aikataulussa pysymistä kun vilkas pysäkki ei vie juuri sen enempää aikaa kuin hiljainenkaan. Nopeus ja luotettavuus ovat parempaa palvelua.
Se on myös totta että Suomi on autoilun luvattu maa. Ei ole Helsinkiinkään rakennettu uutta joukkoliikenne edellä toimivaa keskustaa kuin nimeksi viime vuosikymmeninä. Uudet asukkaat muuttavat autoilun ehdoilla rakennetuissa lähiöissä, valtavien moottoriväylien syleilyssä. Joukkoliikenne toimii ehkä lähinnä keskustan suuntaan työmatkoihin, muuten ei. Tätä kuviota ei voi muuttaa marginaalisesti mukavammilla penkeillä. Autoilu voitti jo.
Joukkoliikenteen toimivuus elää ja kuolee sen perusteella, rakennetaanko uutta kaupunkia joka siihen nojautuu vai ei. Ja kun rakennetaan joukkoliikenteeseen nojautuvaa kaupunkia, pitää tarjota joukkoliikennettä joka liikkuu siellä nopeasti ja luotettavasti niin, että siihen mahtuu aina kyytiin. Istumapaikat ovat toissijaisia. Istumapaikkoihin pakkomielteenomaisesti jumiutumalla saa aikaan joukkoliikennettä joka menee heti tukkoon kun sillä on käyttäjiä, kun tuolit tukkivat käytävät ja ovet. Ja kyytiin mahtuu vähemmän ihmisiä kuin olisi kysyntää. Noh, ymmärrettäväähän se on. Eihän täällä autoiluun hurmaantuneessa maassa ole totuttu tarjoamaan kilpailukykyistä, toimivaa joukkoliikennettä.
