Ei se ole välttämättä aidosti hirveän suosittua. Kyse voi nimittäin olla, ja HSL-seudulla onkin ensi sijassa, siitä, että kapasiteettia ei ole tarpeeksi. On liian pienet autot ja/tai liian pitkä vuoroväli ja/tai matkustuskäytävä, jossa kapasiteettia ei voida kasvattaa edes joidenkin ihannoimilla peltiseinä-tartuntatanko-neuvostoliitto-karjavaunubusseilla. Jälkimmäisestä esimerkkinä linja 550, jossa on jouduttu alkamaan rakentaa infraa toiseen kuljetusmuotoon siirtymiseksi.
Eivät esimerkiksi linjan 14 matkustajamäärät (siis suosio) varmaankaan vähentynyt, kun kaksiakselisten sijaan alettiin ajaa teleillä, ja näkyvää tilaa vapautui autoista.
Eikä meillä kyllä ainakaan pk-seudulla juuri ole joukkoliikennematkoja, joille auto ei olisi vaihtoehto (paitsi Suomenlinnaan). Eikös muuten kaikki Helsingin niemen ulkopuolella oleva joukkoliikenne ole lähinnä lähiöitä palvelevaa...?![]()
Viimeisin muokkaaja citybus; 13.07.2020 kello 11:12.
Kapasiteettia voi ja kannattaa kasvattaa, mutta sillä on rajansa. Seisomapaikoilla saa enemmän kapasiteettia ilman, että tarvitsee isompaa ajoneuvoa. Jos vaikka isompaa ajoneuvoa ei muuten mahdu. Tai vaatisi parin sadan miltsin raideinvestointeja, joita ei lähivuosina tule ja kun tulee, se kaatuu kuitenkin ensimmäiseen liito-oravaan. Ja kuten jo olen monta kertaa sanonut, seisomapaikkojen tarjoamat tilavat käytävät nopeuttavat pysäkillä käyntiä joka nopeuttaa matkantekoa yleensä sekä parantaa aikataulussa pysymistä kun vilkas pysäkki ei vie juuri sen enempää aikaa kuin hiljainenkaan. Nopeus ja luotettavuus ovat parempaa palvelua.
Se on myös totta että Suomi on autoilun luvattu maa. Ei ole Helsinkiinkään rakennettu uutta joukkoliikenne edellä toimivaa keskustaa kuin nimeksi viime vuosikymmeninä. Uudet asukkaat muuttavat autoilun ehdoilla rakennetuissa lähiöissä, valtavien moottoriväylien syleilyssä. Joukkoliikenne toimii ehkä lähinnä keskustan suuntaan työmatkoihin, muuten ei. Tätä kuviota ei voi muuttaa marginaalisesti mukavammilla penkeillä. Autoilu voitti jo.
Joukkoliikenteen toimivuus elää ja kuolee sen perusteella, rakennetaanko uutta kaupunkia joka siihen nojautuu vai ei. Ja kun rakennetaan joukkoliikenteeseen nojautuvaa kaupunkia, pitää tarjota joukkoliikennettä joka liikkuu siellä nopeasti ja luotettavasti niin, että siihen mahtuu aina kyytiin. Istumapaikat ovat toissijaisia. Istumapaikkoihin pakkomielteenomaisesti jumiutumalla saa aikaan joukkoliikennettä joka menee heti tukkoon kun sillä on käyttäjiä, kun tuolit tukkivat käytävät ja ovet. Ja kyytiin mahtuu vähemmän ihmisiä kuin olisi kysyntää. Noh, ymmärrettäväähän se on. Eihän täällä autoiluun hurmaantuneessa maassa ole totuttu tarjoamaan kilpailukykyistä, toimivaa joukkoliikennettä.
Mikä ihmeen periaate? Mun periaate menee niin, että mielummin menen täyteen bussiin seisomapaikalle kuin jään pysäkille kiukuttelemaan kun en päässyt istumapaikalle.
Mutta suurin osa joukkoliikennematkoistani on muutaman pysäkinvälin mittaisia ja jään näissä usein seisomaan vaikka penkkejä olisi vapaana. Varsinkin runkolinjoilla joissa ei tarvi edes tunkea ahtaalle käytävälle etuoven kautta vaan voi kivasti jäädä avaraan keskisiltaan maailmanmenoa ihmettelemään.
Minäminäminä.
Mikä sitten kuvittelet olevasi arvostelemaan toisten käyttötottumuksia? Se on ihan selvää, että minäkin voin seistä muutaman pysäkinvälin, mutta en seiso vellovassa ihmismassassa 20 minuuttia hyppivän ja nykivän Scalan tai aikanaan MAN:in lastenvaunutilassa tai keskikäytävällä. On ihan eri asia seisoa klo 11 tyhjässä bussissa kuin 8.05 täyteen ahdetussa 39:ssä joka kaikki matkan varren lähiöt keräiltyään ottaa vielä Töölön matkustajat kyytiin. Aikanaan tuli myös seisottua K-junan eteisessä (SM1 ja SM2) aamuruuhkat, kun istumaan ei mahtunut. Kesällä kuuma, talvella kylmä. Välillä ei mahtunut eteiseenkään vaan piti seisoa portaissa.
Ei ole muuten runkolinjassakaan seisominen parin pysäkinvälin matkalla nautinnollista. On tullut koettua eräskin 550:n aamuruuhka seisomakuormassa aikanaan.
Tässä "himoautoilijaksikin" syytettynä suosittelen sinulle sellaista "out of the box" -tyyppistä ajattelua. Jos sinä seisot matkasi, se ei tarkoita, että joukkoliikennettä pitäisi suunnitella seisomakuormiin tai seisomapaikkoihin nojaten. Nyt tähän ollaan toki menossa. A-junissa hyväksytään koronan varjolla seisomakuorma, Topeliuksenkadun käytävän 14/18/39:lle tämä tulee tulevien talviaikataulujen myötä; sen sijaan h17 ja h24 polttavat rahaa ilmaan parin matkustajan huippukuormilla.
.
Joukkoliikenne Suomessa (ja Helsingissä) on pitkälti verovaroilla tuettua ja veronmaksajana katson subjektiiviseksi oikeudekseni keskustella siitä, mihin nämä minunkin pennoset menevät. Mielestäni sen pitää olla äärimmäisen tehokasta eikä välttämättä mukavaa. Mieluiten joukkoliikenteeseen ei menisi yhtään julkista rahaa, vaan rakennettaisiin kaupunkia jonka rakenne ja asukastiheys mahdollistaa itsekannattavan joukkoliikenteen.
Minulla ei ole sitä mitään vastaan, että ihmiset ostavat omalla rahallaan lisää mukavuutta. Omatpahan ovat rahansa. En mä sitä arvostele enkä todellakaan halua kieltää. Siksihän ehdotin myös kalliimpaa premium-joukkoliikennettä heille, jotka nyt välttämättä haluavat niitä penkkejään. Tässä sitä laatikon ulkopuolista ajattelua Sinulle.
Missä länsimaisessa kaupungissa on itsekannattava joukkoliikenne?
Joukkoliikenteen "kannattavuus" perustuu käytännössä siihen, että se mahdollistaa investointien tekemättä jättämisen. Ilman joukkoliikennettä kaikki eivät mahtuisi omine autoineen nykyiseen katuverkkoon. Siksi nimenomaan autoilijan kannattaa olla joukkoliikennehankkeiden puolella ja toivoa, että joukkoliikenne houkuttelee mahdollisimman paljon väkeä – jää enemmän tilaa autoilla.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Kyllä, jos ajoneuvomääriä tai kuljettuja kilometrejä tarkastellaan. Mutta nähdäkseni alleviivaa hyvin hylkeen pointtia, että kymmenellä raitiovaunulinjalla tehdään huomattava osa hsl-liikenteen matkoista.
Kaupunkijoukkoliikenteen vahvuus tulee parhaiten esille lyhyillä matkoilla ja siihen pitäisi kaikilla tahoilla pyrkiä. Sen sijaan, että kuljetetaan ihmisiä Sipoosta pehmeillä penkeillä keskustaan, heitä pitäisi kuskata seisomapaikoilla Itäkeskukseen. Tämä on enimmäkseen kaupunkisuunnitteluasia, mutta joukkoliikenteen kysyntää voidaan ohjata myös tarjonnalla.
---------- Viestit yhdistetty klo 16:36 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:29 ----------
Tämä on erinomainen ja usein unohdettu pountti. Aivan sama pätee pyöräilyinvestointeihin. Ne ovat halvimpia suhteessa kapasiteettiin. Jos Kaivokadun läpi halutaan aamuruuhkassa pari tuhatta ihmistä nykyistä enemmän, niin 30 miljoonan pyörätunneli on halvin vaihtoehto ja hinnaltaan helposti vain kymmenys- tai sadasosan siitä, mitä maksaa saman kapasiteetin luominen joukkoliikenteelle tai autoille.
Ja jos mietit, että että pyöräily ei ole ympärivuotinen liikkumisvaihtoehto, niin tunneli ei ole sinulle. Sinulle on se tila, joka jää metroon, ratikkaan ja autokaistoille niiltä, joiddn mielestä pyöräily voi olla ympärivuotinen liikkumisvaihtoehto.
Helsingin kantakaupungissa välimatkat ovat sen verran lyhyitä, että lyhimpiä matkoja tekeviä ei haittaa, vaikka joutuisikin seisomaan. Pääkaupunkiseudun asukkaista kuitenkin vain murto-osa asuu kantakaupungissa ja silti niille muillekin halutaan tarjota joukkoliikennettä. Kerrostalolähiöissä joukkoliikenne pääsääntöisesti palveleekin ihan hyvin.
Etäisyydet pääkaupunkiseudulla eivät pääsääntöisesti ole lyhyitä, joten jos joukkoliikenne suunnattaisiin vain lyhyisiin matkoihin, jätettäisiin valtaosa kysynnästä vaille palvelua.
Kiva ajatus. Kuitenkin vaihdot ei ole kenenkään mielestä mukavia ja niiden pitäisi olla paremmin toteutettu. Siksi toisekseen onko millään muotoa mielekästä seisoa aamuruuhkassa 40 minuuttia Sipoon mutkateillä Nikkilästä Itäkeskukseen? Ei ihme jos jotkut eivät halua käyttää joukkoliikennettä jos ajattelutapa on tuollainen, että ohjataan ihmiset epämiellyttäviin pakkovaihtoihin ja seisomaan, nykyään ei niin mukaviin, busseihin.
Viimeisin muokkaaja fani; 15.07.2020 kello 19:10.
Miksi keskustelette aina ääripäistä, helppo tuollaisella ajatuksella kumota kaikki.
Ja mistä tiedät mitä ihmiset oikeasti ajattelevat joukkoliikenteestä, monelle se tärkein oman subjektiivisen tiedon mukaan on että bussi tjms. tulee kun se pitää tulla ja vaihdot ovat varmoja. Ei siinä ensinmäisenä ole istuinpaikka mielessä.
Sen nyt pitäisi olla itsestään selvyys, että se bussi tulee ja vaihto onnistuu. Puhuinkin siitä, että esimerkiksi itse ajattelen hyvän joukkoliikenteen niin ettei tarkoituksella hankaloiteta ihmisten elämää tekemällä siitä mahdollisimman epämukavaa. 40 minuutin seisominen bussissa ja sen jälkeen pakkovaihto vaikkapa metroon ja pahimmassa tapauksessa koko loppumatkan seisominen siinä ja pirusti kävelyä päälle ei täytä omalla kohdallani hyvän joukkoliikenteen kriteerejä.