HSL:n bussiliikenteen kilpailutus 52/2020

Hallituksen kokouksen esityslistasta selviää että hankinnasta on tehty oikaisuvaatimus. Onkohan oikaisuvaatimuksen takana toiseksi tullut liikennöitsijä vai ulos suljetut Korsisaari ja Taksikuljetus?

Oikaisuvaatimus on esityslistan liitteenä ja oikaisuvaatimuksen tekijänä on Helsingin Bussilikenne Oy.

Oikaisu koskee Pohjolan Liikenteen tarjoamaa kalustoa, joka ei HelB:n mukaan täytä kalustovaatimuksia pyörätuolitilan osalta ja siksi tarjous olisi pitänyt hylätä.
 
Esityslistateksti on tämän päivän aikana täydennetty ja esityslistan liitteeksi on lisätty myös Pohjolan Liikenteen lausunto. Päätösehdotus on, että oikaisuvaatimus hylättäisiin.
 
Esityslistateksti on tämän päivän aikana täydennetty ja esityslistan liitteeksi on lisätty myös Pohjolan Liikenteen lausunto. Päätösehdotus on, että oikaisuvaatimus hylättäisiin.

Tänään pidetyssä kokouksessa oikaisuvaatimus päätettiin hylätä.
 
Ymmärrän tietysti ajatuksen siitä, että annetaan organisaation korjata virheensä ilman oikeuskäsittelyä, mutta tuleeko kenellekään mieleen keissiä, jossa oikaisuvaatimus olisi hyväksytty (tai vielä hullumpaa – esittelijä olisi jopa esittänyt oikaisuvaatimuksetn hyväksymistä!)?

Minun käsitykseni näistä kunnallisten lautakuntien taikka tässä tapauksessa kuntayhtymän hallituksen oikaisuvaatimuksista on, että ne ovat pakollinen teatterivaihe matkalla hallinto-oikeuteen.
 
tuleeko kenellekään mieleen keissiä, jossa oikaisuvaatimus olisi hyväksytty (tai vielä hullumpaa – esittelijä olisi jopa esittänyt oikaisuvaatimuksetn hyväksymistä!)?

Joukkoliikenteen hankinta-asioissa mm. alkuvuodesta Turussa hankintaoikaisuvaatimus johti kilpailutuloksen kumoamiseen ja koko liikenteen kilpailuttamiseen uudestaan.

Hankinta-asioissa valitusreitti oikeuteen on erilainen kuin muissa asioissa. Hankinta-asioiden valitukset käsittelee Markkinaoikeus ja sinne voi valittaa jättämättä hankintaoikaisuvaatimusta hankintayksikölle (ja jotta valituksen ehtii jättää valitusajan puitteissa, pitää se jättää yleensä aina ennen oikaisuvaatimuksen käsittelyä, vaikka päätyisikin tekemään myös oikaisuvaatimuksen). Markkinaoikeudessa oikeudenkäyntikulut on merkittävät ja lisäksi hankintayksikkö voi tehdä väliaikaisen sopimuksen markkinaoikeuskäsittelystä johtuen (jos kyse on palvelusta, jota ei voi keskeyttää oikeuskäsittelyn vuoksi), joka on usein ehdoiltaan edullinen ja usein se on tapana tehdä jonkun muun kuin valittajan kanssa, joten siksi Markkinaoikeuteen valitetaan usein vain jos valittaja on kohtuullisen varma asiansa menestymisestä.
 
Ymmärrän tietysti ajatuksen siitä, että annetaan organisaation korjata virheensä ilman oikeuskäsittelyä, mutta tuleeko kenellekään mieleen keissiä, jossa oikaisuvaatimus olisi hyväksytty (tai vielä hullumpaa – esittelijä olisi jopa esittänyt oikaisuvaatimuksetn hyväksymistä!)?

Minun käsitykseni näistä kunnallisten lautakuntien taikka tässä tapauksessa kuntayhtymän hallituksen oikaisuvaatimuksista on, että ne ovat pakollinen teatterivaihe matkalla hallinto-oikeuteen.

Eräässä Tampereen kilpailutuksessa en nyt muista korjasiko tilaaja oma-aloitteisesti tekemänsä väärän päätöksen vai tehtiinko tuosta oikaisuvaatimus. Mutta joka tapauksessa päätös muuttui ihan tilaajan toimesta.
 
Takaisin
Ylös