Viestiketju: Talviaikataulut 2020-2021

Alunperin kirjoittanut aki

Vaihtaminen linjalta toiselle samalta pysäkiltä tarkoittaisi tässä tapauksessa keskilaituripysäkin rakentamista johonkin kohtaan Espoontietä (Ikea tai Lommila). Tämä vaatisi melko suuria muutoksia katuinfraan. Linjoilta 244/245/246 tuskin on niin paljon vaihtajia Leppävaaran suuntaan, että näin raskaita toimenpiteitä kannattaa toteuttaa ainakaan lähitulevaisuudessa.
Netistä löytyi HSL:n SOLMU-vaihtopaikkaselvitys vuodelta 2016. Siinä käsiteltiin mm. Lommilan pysäkkiä ja ainoita kehityskohteita oli muistaakseni lähialuekarttojen sekä sähköisten aikataulunäyttöjen lisääminen pysäkeille.

Bembölen kohdilla on paljonkin rakennettu metsään, uskoisin että jos liikenne paranee, lisääntyy myös matkustajat. TIlasta se ei ole kiinni, oon siinä peltoa vielä aika paljon ympärillä vaihtopaikaksi.

Alunperin kirjoittanut JT

Jaaha. Voidaan sitten yhtä hyvin kysyä miksi linjoja 244/245/246 pitää liikennöidä puolen tunnin välein Espoon perukoille kun sinne ei kuitenkaan kulje bussilasteittain ihmisiä.

Tällä hetkellä muuten Turuntiellä tehdään muutoksia runkolinjapysäkki-infraan eli käytännössä pidennetään pysäkkejä ja korotetaan reunakiveä. Miksi? Onko runkolinjakalusto muka kovin erilaista verrattuna tuiki tavalliseen kalustoon? Jokaiseen pysäkkipariin kuluvalla rahalla saisi sen sijaan parannettua vaihto-olosuhteita siellä missä oikeasti on tarvetta. Luhtitiellä Vantaalla tulee myöhemmin olemaan vastaavanlainen tilanne, jossa tavoitellaan runkobussi-bussi-vaihtoja.

Nyt kun trendinä on markkinoida ja muuttaa seudullista joukkoliikennettä runkolinjayhteyksiin ja etenkin runkobussilinjoja syntyy kuin sieniä sateella, niin kyllä siitä pitää rakentaa mahdollisimman uskottavaa. Vaihtoyhteyksillä ja vaihto-olosuhteilla on tässä ensiarvoisen tärkeä rooli.

On suuri ero bussin käyttömukavuudessa, kun katutason sijasta laskeudutaan korotetuille pysäkeille tai noustaan kyytiin korotetuilta pysäkeiltä. Ei kyseessä ole mikään turhanpäiväinen muoti-ilmiö. Ja vanhoja ihmisiä ja liikuntarajoitteisia on paljon, joille asia on vielä merkityksellisempi. Heistä ei liikaa tällä foorumilla kirjoiteta.

550 saa pysäkkiparin Henrikintielle talviliikenteen alusta.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Kokonaan eri asia sitten on, järjestetäänkö ristelijöille verovaroin hoidettua joukkoliikennettä. Jos järjestetään, on liikenne todennäköisesti vain jotain täsmälähtöjä.

Pitäähän siellä myös työskennellä työntekijöiden?

Alunperin kirjoittanut Minä vain

Pitäähän siellä myös työskennellä työntekijöiden?

Paljonko satamatyöntekijöitä tuollaisella risteilylaiturilla on?

Alunperin kirjoittanut Minä vain

Suljetun satama-alueen kulunvalvonta 3 kpl + köysipojat 4 kpl + jäätelön ja rihkaman myyjät 3 kpl + Helsingin kaupungin oppaat 2 kpl + Hop on off lippujen myyjät 5 kpl + varustamolta ostettavien kiertoajelujen oppaat 15 kpl = yht. n. 30 kpl.

He todennäköisesti saapuvat alueelle eri aikoihin, joten yksittäistä lähtöä kohden ei jäisi paljoa potentiaalisia matkustajia. Heitä varten siis tuskin aletaan järjestää HSL-liikennettä.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

He todennäköisesti saapuvat alueelle eri aikoihin, joten yksittäistä lähtöä kohden ei jäisi paljoa potentiaalisia matkustajia. Heitä varten siis tuskin aletaan järjestää HSL-liikennettä.

Onhan myös itse risteilymatkustajat, jotka ostaa molempiin suuntiin 4.00 € maksavan kertalipun tai 8.00 € maksavan vuorokausilipun. Eli helposti selvää liikevoittoa.

Toki vain pieni vähemmistö risteilymatkustajista käyttää joukkoliikennettä suurimman osan käyttäessä laivan omia kiertoajelu- tai sukkulabusseja, mutta silti niitäkin on. Vaikea sanoa, kuinka paljon, mutta risteilyalusterminaaleissa työskennellessäni joka päivä joku kysyi kysymyksen joukkoliikenteen aikatauluihin, reitteihin tai lippuihin liittyen. Yleisimmin matkustaja oli olettanut, että jossain olisi ihminen tai laite, jolta voisi ostaa lipun, ja kysyi, voiko bussinkuljettajalta ostaa sellaisen, tai varmistettiin, että lipun voi ostaa kuljettajalta. Sovelluksen lataamiseen selkeä enemmistö suhtautui nihkeästi.

Tämän lisäksi liikenteen kustannukset ei olisi kovin korkeat, sillä kustannus koostuisi ainoastaan Eiran ja Hernesaaren kärjen taikka Fredrikintorin ja Hernesaaren kärjen välisestä osuudesta, eli riittää, että jompaan kumpaan paikkaan päättyviä vuoroja jatketaan Hernesaaren kärkeen. Ja tämä siis yhdistettynä riistohintaisiin lippuihin.

---------- Viestit yhdistetty klo 12:44 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:33 ----------

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Eikös 17:n aiottu mutta toteutumaton pidennys Hernesaareen ollut juuri risteilymatkustajia varten tarkoitettu?

Oli.

Tietysti jos Höseli olisi vähän toisenlainen pulju kuin se nyt on, niin voisihan tuonne ihan joukkoliikennettäkin tarjota. Meikäläisillä kertalippuhinnoilla siinä ei verovaroja tarvita. Mutta se edellyttäisi sitä, että siihen bussiin saa jotenkin ostettua lipun. Nythän Höseli tarjoaa turisteille jotain "lataa appi, käytä mobiilidataa, maksa sairaasti" -systeemejä, jotka ei kyllä houkuttele kyytiin ketään, eikä sitä markkinointiajattelua ja -osaamistakaan oikein ole, että tuollainen toteutuisi.

Joukkoliikennettä ei tosiaan markkinoida mitenkään, eli ei ole karttoja tai opastekylttejä, vaan sitä käyttää omatoimiset turistit. Ja jos bussien lipunmyyntiä ei palauteta, voi lipun ostamisen kynnys olla turhan korkea. Tällöin ei tarvita joukkoliikennettä.

Sillä tavalla voisi kyllä säästää, että joukkoliikenne loppuisi noin 18.30. Kello 18 jälkeen lähtee hyvin harvoin risteilyaluksia. Tälle kaudelle suunnitellut käynnit näkee täältä: https://www.portofhelsinki.fi/matkus...steilyliikenne

Onko muut foorumistit huomannu miten hidas 200 on? Ihan järjestäen ajoajat pidemmät kuin nykyisellä 235 kesäsarjoissa. Toki ihmisiä enemmän ja keliolosuhteet, mutta näistä huolimatta olettaisi sen olevan huomattavasti nopeampi. Pysäkkejä on kuitenkin karsittu aika huolella ja kuulemma liikennevaloetuuksia on järjestetty. Lisäksi höseli markkinoi vaihto-olosuhteita paremmiksi, en kuitenkaan kaksi viikkoa ennen aloitusta ole huomannut mitään eroa. Tuskin niitä parannellaan kuitenkaan yhdessä yössä.

Alunperin kirjoittanut Minä vain

Joukkoliikennettä ei tosiaan markkinoida mitenkään, eli ei ole karttoja tai opastekylttejä, vaan sitä käyttää omatoimiset turistit. Ja jos bussien lipunmyyntiä ei palauteta, voi lipun ostamisen kynnys olla turhan korkea. Tällöin ei tarvita joukkoliikennettä.

Joo itse ainakin kävelisin silloin lähimpään paikkaan, josta lippuja voi ostaa enkä lataisi sovellusta, joten linja jäisi käyttämättä. Tai käyttäisin sukkulabussia. Liepājassa kävelin linja-autoasemalta reilun kilometrin matkailuinfoon ostamaan vuorokausilipun. Tuskin siellä sovellusta olisi ollutkaan mutten sitä olisi kuitenkaan ladannut, kun mobiilidata ei edes jostain syystä toimi ulkomailla asetuksista huolimatta. Kuljettajalta olisi saanut kertalipun, mutta säästin sen hinnan ja sain kuvattua ratikoita kävellessä. Vuorokausilipun ostomahdollisuus saisi olla paikoissa, jonne saapuu paljon matkailijoita, Hernesaaressakin.