Sisäisten ja seutulinjojen ajoajat

Liittynyt
4 Heinäkuu 2005
Viestit
1,069
Eilen linjan 738 lähtö 15.19 Keravalta Helsinkiin oli ajoissa aina Arabian pysäkille asti, jossa auto tuli täyteen matkustajia. Seuraavasta lähdöstä auto myöhästyi noin 15 minuuttia (aikataulu 15.22)

Kummilla linjoilla on enemmän ajoaikaa linjan pituuden suhteen, Helsingin sisäisillä vai seudullisilla linjoilla?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kummilla linjoilla on enemmän ajoaikaa linjan pituuden suhteen, Helsingin sisäisillä vai seudullisilla linjoilla?
Ei asiaan ole noin selkeää vastausta. Jokainen linja on ihan oma tapauksensa riippumatta siitä, onko linja sisäinen vai seutulinja.

Toki keskimäärin seutulinjat ajavat enemmän nopeita moottoritieosuuksia yms., joiden ansiosta seutulinjojen keskinopeudet ovat keskimäärin korkeampia kuin sisäisten linjojen.
 
Ajoajoista on puhetta Hesarissakin:
http://www.hs.fi/digilehti/kaupunki/artikkeli/Aikataulut+epärealistisia/1135224674128

Sivuilla oli aiemmin äänileike, jossa HelBin johtaja kertoi, että YTV seuraa kyllä toteutuneita ajoaikoja matkakorttijärjestelmästä, mutta ei sitä, miten niihin on päästy. Johtaja vihjasi, että ylinopeutta joutuu ajamaan, jotta annettuihin ajoaikoihin päästään. Digilehtiversiosta tuota äänileikettä ei enää löydy.
 
Linja 17 ei ikinä pysy ruuhka-aikoina aikataulussa.Muutaman kerran jääty jopa kierros jälkeen...

Keskimäärin myöhästyminen on 5 minuuttia.Sunnuntai aamuisin kulkee suunnilleen aikataulun mukaisesti.
 
Kyllä tuo Mattilanpuisto - Hki RT tekee tiukkaa ajaa 63 minuuttiin, vaikka ei ois porukkaa kyydissä juuri lainkaan, tai ei ottais matkustajia Hesasta linjalla. Kyseessä on liki 40 km pitkä seutulinja. Itse on tullut ajettua yli 100 erilaista linjaa täällä pk-seudulla, Hesan sisäiset ja seudut. Voisin sanoa, että seutulinjoista tiukimmat linjasivut löytyy 738, 742, 734, 505, 509. Kahdessa viimeisessä on paljon ruuhkaisia ja tukkoisia paikkoja, esim. Pasila, Vanha Turuntie, Merituulentie. Helbbi vois kyllä esim. yrittää kierrättää linjoja, jos tuntuu liian tiukoilta ajoajat. Esim. kerran vaihtu 505:ltä 103:lle, siirtoajo Puolarista Louhenaukiolle, hyvin kerkes. No jos haluaa semmoista linjaa ajaa jossa ei tartte pitää kiirettä, eli ajoajat riittää, niin semmoisiakin löytyy kyllä, esim. 324, 206, 212, taitaa jokerissakin olla nykyään hyvät ajoajat. Sisäisistä sen verran, että linjakohtaisten lähtöjen määrillä voidaan muuttaa ajoaikoja: kun lähtöjä on paljon, voidaan tavallaan lähdöillä vaikuttaa linjasivujen ajoaikojen pituuksiin, vrt h65a ja h14 lähtöjen määrillä niihin seutulinjoihin, joissa on vähän lähtöjä, esim. 738 joka kulkee harvaan. Tässäpä tätä tekstiä taas :biggrin:
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Pitää muistaa että h17 on puhdas keskustalinja siinä missä h16, joka ei taida pahenmin olla myöhässä aikataulustaan, viimeksi kun ajoin riitti ajoajat hyvin h16 . h17 on kyllä melko ruuhkainen merikadulta hakaniemeen asti ja varmaan ihan messukeskukseen asti:D
 
Helbbi vois kyllä esim. yrittää kierrättää linjoja jos tuntuu liian tiukoilta ajoajat.

Taitavat sen sijaan kierrättää kuljettajia. Jos linja on myöhässä, niin kauan kierrätetään, kunnes löytyy ripeä kuljettaja. Sitten asia jätetään sikseen. Yhtenä arkiyönä 75 tuli 15 minuutissa Puistolan asemalta Vilhonvuoreen. Pääsipä ainakin ajoissa nukkumaan!
 
Viimeksi muokattu:
Taitavat sen sijaan kierrättää kuljettajia. Jos linja on myöhässä, niin kauan kierrätetään, kunnes löytyy ripeä kuljettaja.
HelBillä kuljettajat valitsevat itse (virkaikäjärjestyksessä), mitä linjoja ajavat.
 
Linja 17 ei ikinä pysy ruuhka-aikoina aikataulussa.Muutaman kerran jääty jopa kierros jälkeen...

Ajoaikojen korjaaminen taitaakin olla pitkälti liikennöitsijöiden aktiivisuudesta kiinni. Periaatteessa toteutuneet ajoajat näkee matkakorttijärjestelmän tai helmin avulla, mutta niitä ei seurata säännöllisesti eikä automaattisesti. Jos liikennöitsijä valittaa toistuvasta myöhästelystä, kierrosaikaa voidaan korjata.

Osin tällä on myös vaikutusta raitiovaunujen hitauspuheisiin. HKL:llä vertaillaan usein liikennemuotoja aikataulunmukaisten ajoaikojen pohjalta koska todellisten ajoaikojen selvittäminen on huonosti suunniteltujen järjestelmien ansiosta työlästä. Silloin sivuutetaan herkästi se, ettei raitiovaunuliikenteessä ole tapana säännöllisesti ajaa rajusti myöhässä. Vain liikenteen katkaisevat liikennehäiriöt aiheuttavat tällaista.

Joillakin keskustan bussilinjoilla ajetaan sen sijaan lähes joka päivä miten sattuu. Lisäksi yleisölle ilmoitetut aikataulut eivät aina kerro todellisia kierrosaikoja. Esimerkiksi Helsingin linjalla 18 reittiopas antaa ruuhkassakin hiukan yli puolen tunnin ajoajan, mutta todellinen kierrosaika on puolisentoista tuntia, jotta ketjuuntuvat myöhästymiset pysyisivät kurissa.
 
Ajoaikojen korjaaminen taitaakin olla pitkälti liikennöitsijöiden aktiivisuudesta kiinni. Periaatteessa toteutuneet ajoajat näkee matkakorttijärjestelmän tai helmin avulla, mutta niitä ei seurata säännöllisesti eikä automaattisesti. Jos liikennöitsijä valittaa toistuvasta myöhästelystä, kierrosaikaa voidaan korjata.

Käsittääkseni HelBin johtoporras on tietoinen asiasta kuten HS:stäkin kävi ilmi, mutta jostain syystä liikenteen tilaaja ei reagoi asiaan. Säästösyyt varmaankin.
 
Paremmin tietävät tarkentakoot, mutta kuljettajalla kai on mahdollisuus matkakorttijärjestelmän avulla ilmoittaa myöhässä lähtö päätepysäkiltä.
 
Paremmin tietävät tarkentakoot, mutta kuljettajalla kai on mahdollisuus matkakorttijärjestelmän avulla ilmoittaa myöhässä lähtö päätepysäkiltä.

Kuljettaja voi oikein toimimalla vain varmistaa, että matkakorttijärjestelmään menee oikeat tiedot todellisista lähtö- ja saapumisajoista. Toimintajärjestys suurpiirteisesti:
- rahastuslaite avataan/käynnistetään jo varikolla
- siirtoajossa käytetään "Tyhjänä ajo" -toimintoa
- "Tyhjänä ajosta" "Normaaliin ajoon" siirrytään vasta lähtöpysäkillä
- ovet avataan lähtölaiturissa (vaikka ketään ei tulisi kyytiin)
- linjasivun aikana seurataan askellusta ja korjataan tarvittaessa
- päätepysäkillä avataan ovet (vaikka auto olisi jo tyhjä)
- suunnan vaihto (seuraavan lähdön valinta) vasta kun ollaan seuraavan kerran lähtölaiturissa

Ovien avaaminen linjasivun päissä ja oikea-aikainen suunnan vaihto ovat erittäin tärkeitä silloin, kun ollaan jo valmiiksi lähdöstä myöhässä (myös näistä tulee järjestelmään aikaleimat). Monet tiukat ajoajat syntyvät väärästä toiminnasta, kun suunta käännetään milloin sattuu (jopa yli 5 minuuttia ennen perille saapumista).

Edellisten lisäksi liikennöitsijän sisäisen toiminnan kautta voidaan vaikuttaa siihen, että viesti menee vielä tehokkaammin HKL/YTV:lle.
 
Edelliseen lisättynä. Itse käytän myös väliajoilla etuoveja auki koska jos epäillään esim että jos on lähdetty etuajassa väliajalta. on tiedot ks pysäkille tulosta. Eri yhtiöissä on myös erilaisia tapoja ilmoittaa että ajoajat ei riitä. Veolialla on lappuja joihin kirjataan todellinen lähtöaika ja se myöhässä lähtöaika. Helbillä lähetetään radiopuhelimella viesti, MYÖHÄSSÄ.
 
Kerran tuossa h16:lla kävi niin että olin Hakaniemessä vaihdossa oikeaan aikaan mutta keula eri suuntaan. Piti käydä hakemassa vaihtomies toiselta puolelta. :)
 
Kerran tuossa h16:lla kävi niin että olin Hakaniemessä vaihdossa oikeaan aikaan mutta keula eri suuntaan. Piti käydä hakemassa vaihtomies toiselta puolelta. :)
Joo, minullekin on osunut eräänä liukkaana päivänä tilanne, että työnjohto soitti, että ota 65A vastaan toiselta puolelta Hakaniemeä, se on vasta menossa Lauttasaareen. :) Tuossa yhteydessä taisivat myös kahvi- ja ruokatauot vaihtaa paikkaa.
 
Takaisin
Ylös