Käsittääkseni sekä HKL että YTV käyttävät matkakorttijärjestelmän ajoaikoja aikataulusuunnitteluun. Ajoajoista voidaan muodostaa esimerkiksi linkkikohtaisia (paras suomennos voisi varmaan olla yhteysväli) keskimääräisiä ajoaikoja liikennöintijaksoittain, joita voidaan sitten käyttää aikataulusuunnitteluun. Lisäksi esimerkiksi PLJ:n eri vaihtoehtojen mallitarkasteluissa olettaisin matka-aikojen pohjautuvan matkakorttijärjestelmän aineistoon, jota on tarpeen mukaan esimerkiksi uusilla yhteyksillä täydennetty.
Kuljettajien virheellisen käytön (suuri osa varmasti tahatonta) vuoksi aineistosta ei saa suoraan kovin hyvää matka-aineistoa. Sen vuoksi aineistoa voi tarkentaa esimerkiksi tarkastelemalla matka-aikoja päätepysäkkiä edeltävälle pysäkille, josta tehdään loppumatkalle järjestelmään kirjautunutta aikaa todellisempi arvaus.
Säännööllistä ajoaikojen tarkkailua ei varmaan kukaan jaksa tehdä. Tässä täytyy toki arvioida antaako esimerkiksi lokakuun tai tammikuun viikon aineiston tarkastelu riittävän luotettavan tuloksen vai kuinka paljon enemmän pitäisi aineistoa olla. Lisäksi helposti vertaillaan vain ajoaikojen keskiarvoja. Tällöin tilanne voi näyttää hyvältä, vaikka melko usea lähtö ei ehdi seuraavan sivun lähtöön täsmällisesti. Tämän vuoksi keskipoikkeamien laskentakin olisi hyvä tehdä.
Raitioliikenteen työnjohto tosin on huomattavasti bussiliikenteen työnjohtoa aktiivisempaa. Ei ole mielestäni erityisen poikkeuksellista, että sinällään normaalitilanteessa jokin vaunu kääntyy aiemmin takaisin päin, koska on reippaasti myöhässä. Bussiliikenteessä tätä ei harrasteta varmaan sen vuoksi, että tällöin menetettäisiin korvauksia lähdöistä. Tosin kyllähän niitä omatoimisia kuljettajiakin näkee. Esimerkiksi Lauttasaaressa tämä onnistuisi siten, että ajatetaan lähtö suoraan Meripuistotien kautta Lauttasaarentielle tai Itälahdenkatua Wavulinintielle, kun lähtö on riittävästi myöhässä.
Viimeisin muokkaaja vko; 06.02.2007 kello 10:43. Syy: lainaus korjattu