Lyhyet vuorovälit vai iso yksikkökoko?

Liittynyt
27 Tammikuu 2007
Viestit
12
Vs: Poikittaisliikenteen lisäykset syksy 2007

Parempi olisi että 79:lle laitetaan telejä ruuhkavuoroihin, silloin ei tarvitse vuoroja lisätä ja kyytiin mahtuisi varmasti.

Vuorovälien tihentäminen on kannattavampaa, koska se tuo uusia matkustajia, telit eivät. Typerin ratkaisu olisi telien lisääminen ja vuorojen vähentäminen.

Käytän viikottain 79:n vuoroja lähinnä Viikin ja Pukinmäen väliä ja matkustajia tuntuu riittävän. Toisaalta 71 ajaa suunnilleen saman välin miltei tyhjänä. Jälkimmäistä linjaa käyttävät lähinnä Pihlajiston asukkaat, joten mielekkäintä olisi siirtää päätepysäkki sinne, josta se menisi ensin Viikkiin ja jatkaisi sieltä moottoritietä pitkin Helsinkiin.
 
Vs: Poikittaisliikenteen lisäykset syksy 2007

Vuorovälien tihentäminen on kannattavampaa, koska se tuo uusia matkustajia, telit eivät. Typerin ratkaisu olisi telien lisääminen ja vuorojen vähentäminen.

Epäilen vahvasti onko vuorovälin tihentämisestä enää hyötyä lisämatkustajien muodossa, kun liikutaan selkeästi alle 10 minuutissa. Varsinkin, kun linjan luotettavuus tahtoo kärsiä.
 
Vs: Poikittaisliikenteen lisäykset syksy 2007

Vuorovälien tihentäminen on kannattavampaa, koska se tuo uusia matkustajia, telit eivät. Typerin ratkaisu olisi telien lisääminen ja vuorojen vähentäminen.

Juuri näin. Koko keskustelu menee mielestäni täysin väärille urille matkustajan näkökulmasta, jos ehdotetaan missään muodossa vuorovälin harventamista. Nimenomaan joukkoliikenteen suosion hiipuminen syrjäisemmillä kaupunkiseuduilla on lisääntynyt vuorovälien harventamisesta. Toisaalla juuri tiheä vuoroväli on tae sille, että aikataulujen katselua kavahtavakin porukka käyttää julkisia (siis satunnaiset tai ei kiireelliset käyttäjät). Vuorovälin harvennus isompien bussien varjolla kuulostaa poliitikon säästömantralta. Toki sitten vuorovälien tahdistus raideliikenteeseen onkin eri juttu.
 
Vs: Poikittaisliikenteen lisäykset syksy 2007

Toisaalla juuri tiheä vuoroväli on tae sille, että aikataulujen katselua kavahtavakin porukka käyttää julkisia (siis satunnaiset tai ei kiireelliset käyttäjät).

Ja se porukka, joka ei jaksa odottaa ulkona pakkasessa sitä bussia, jonka olisi pitänyt tulla jo, mutta joka on juuttunut johonkin ruuhkaan. Tiheä vuoroväli varmistaa, että aina on pian tulossa bussi, ei väliä mitä aikataulu sanoo.
 
Vs: Poikittaisliikenteen lisäykset syksy 2007

Juuri näin. Koko keskustelu menee mielestäni täysin väärille urille matkustajan näkökulmasta, jos ehdotetaan missään muodossa vuorovälin harventamista. Nimenomaan joukkoliikenteen suosion hiipuminen syrjäisemmillä kaupunkiseuduilla on lisääntynyt vuorovälien harventamisesta. Toisaalla juuri tiheä vuoroväli on tae sille, että aikataulujen katselua kavahtavakin porukka käyttää julkisia (siis satunnaiset tai ei kiireelliset käyttäjät). Vuorovälin harvennus isompien bussien varjolla kuulostaa poliitikon säästömantralta.

Eipä tässä kyllä mistään syrjäseutujen linjoista puhuttu vaan suurten massojen linjoista, joilla vuoroväli on 2-akselisilla autoilla luokkaa 6-8 min. Ei vuorovälin harvennus kalustokokoa kasvattamalla esim. 6½ minuutista 8 minuuttiin voi olla kenellekään kynnyskysymys, varsinkin jos tuolloin saadaan tahdistettu yhteys esimerkiksi metron kanssa. Vastaavasti vuorovälin muuttuminen 8 minuutista 10 minuuttiin mahdollistaisi helposti muistettavan säännöllisen aikataulun.
 
Vs: Poikittaisliikenteen lisäykset syksy 2007

Eipä tässä kyllä mistään syrjäseutujen linjoista puhuttu vaan suurten massojen linjoista, joilla vuoroväli on 2-akselisilla autoilla luokkaa 6-8 min.

Minä pidän jatkuvasta bussivirrasta. 4 minuuttia olisi hyvä vuoroväli, jos matkustajakysyntää riittää. On mukavaa, kun voi mennä milloin tahansa bussipysäkille ja pääsee pian lämpimään kyytiin. Metroasemalta pääsee nopeasti kotiin.
 
Vs: Poikittaisliikenteen lisäykset syksy 2007

Eipä tässä kyllä mistään syrjäseutujen linjoista puhuttu vaan suurten massojen linjoista, joilla vuoroväli on 2-akselisilla autoilla luokkaa 6-8 min. Ei vuorovälin harvennus kalustokokoa kasvattamalla esim. 6½ minuutista 8 minuuttiin voi olla kenellekään kynnyskysymys, varsinkin jos tuolloin saadaan tahdistettu yhteys esimerkiksi metron kanssa. Vastaavasti vuorovälin muuttuminen 8 minuutista 10 minuuttiin mahdollistaisi helposti muistettavan säännöllisen aikataulun.

Syrjäisten KAUPUNKIseutujen kohtalo oli lähinnä yleishuomautus vuorovälin harventamisesta, vaikkei ehkä tässä yhteydessä vielä oleellista. Kuten totesin myös, raideliikenteeseen tahdistaminen on poikkeus, silloin on tietenkin oleellista saada vuoroväli sujuvaa vaihtoa ajatellen sopivaksi. Mutta, ilman raideaspektia, minusta 3 minuutin vuorovälimuutos tiheällä kaupunkiseudulla on jo kynnyskysymys. Tämä tuli todettua aikanaan Vuosaaressa konkreettisesti ennen metroajan saapumista, kun silloin pidempien syöttölinjojen aikatauluja ja reittejä ruplattiin. Vuorovälit muuttui niin, että pysäkille täytyi mennä aikataulun mukaan ja jos myöhästyi, niin seuraavaa ei kannattanut jäädä odottamaan ulos.
Helposti muistettavaa 10 minuutin aikatauluahan ei tarvita, jos vuoroväli on niin tiheä että aikataulua ei tarvitse edes vaikeasti muistaa. :smile:
 
Vs: Poikittaisliikenteen lisäykset syksy 2007

Minä pidän jatkuvasta bussivirrasta. 4 minuuttia olisi hyvä vuoroväli, jos matkustajakysyntää riittää. On mukavaa, kun voi mennä milloin tahansa bussipysäkille ja pääsee pian lämpimään kyytiin. Metroasemalta pääsee nopeasti kotiin.

Tokihan tuollainen jatkuva bussivirta olisi matkustajan kannalta kiva, mutta sellainen ei vain taida olla taloudellisesti mahdollista kuin kantakaupungin vilkkailla pääkaduilla. 10 minuuttia on ihan yleisesti tunnustettu raja. Jos kapasiteetti 10 min vuorovälillä 2-akselisilla busseilla alkaa loppua, on yleensä järkevämpää ensin kasvattaa kalustokokoa kuin tihentää vuoroväliä alle 10 minuutin. Näin rahaa jää muunkin liikenteen ylläpitämiseen mutta massalinjoilla kuitenkin säilyy hyvä vuoroväli. Sitten jos teli-/nivelbussitkaan eivät riitä, kannattaa jo harkita raitiovaunua tai jotain muuta kiskokulkuneuvoa.
 
Vs: Poikittaisliikenteen lisäykset syksy 2007

Tokihan tuollainen jatkuva bussivirta olisi matkustajan kannalta kiva, mutta sellainen ei vain taida olla taloudellisesti mahdollista kuin kantakaupungin vilkkailla pääkaduilla. 10 minuuttia on ihan yleisesti tunnustettu raja. Jos kapasiteetti 10 min vuorovälillä 2-akselisilla busseilla alkaa loppua, on yleensä järkevämpää ensin kasvattaa kalustokokoa kuin tihentää vuoroväliä alle 10 minuutin. Näin rahaa jää muunkin liikenteen ylläpitämiseen mutta massalinjoilla kuitenkin säilyy hyvä vuoroväli. Sitten jos teli-/nivelbussitkaan eivät riitä, kannattaa jo harkita raitiovaunua tai jotain muuta kiskokulkuneuvoa.

Taloudellinen järkevyys riippunee siitä, millainen houkuttelevuus eri vuoroväleillä saadaan. Esimerkiksi kantakaupungissa, jossa henkilön kodin vierestä menee jatkuva bussivirta keskustaan, on vaikea uskoa, että hän paljoa henkilöautoa vaivautuisi käyttämään. Mutta mikä on todellinen prosenttiosuus? Miten moni tänä päivänä henkilöautoileva siirtyisi bussiin, jos 10 minuutin sijasta busseja menisi käytännössä koko ajan? Jos tämä osuus olisi suuri, tuo temppu voisi kannattaakin kun saataisiin busseihin väkeä. Onnistuu tuo bussivirta kantakaupungin ulkopuolellakin. Herttoniemen Lidlin edestä menee tuhkatiheään busseja Hertsikan metroasemalle. Tällaisiin paikkoihin, joissa bussilinjat yhdistyvät yhdeksi tiheäksi reitiksi saataisiin kaavoittaa kerrostaloasuntoja aivan siihen viereen. Monelle varmasti kelpaisi. Kumpulaanhan ollaan nyt rakentamassa, Valtimontielle tai johonkin siihen, HOASin opiskelija-asuntoja aivan vilkkaan bussipysäkin viereen.
 
Vs: Poikittaisliikenteen lisäykset syksy 2007

Minä pidän jatkuvasta bussivirrasta. 4 minuuttia olisi hyvä vuoroväli, jos matkustajakysyntää riittää. On mukavaa, kun voi mennä milloin tahansa bussipysäkille ja pääsee pian lämpimään kyytiin. Metroasemalta pääsee nopeasti kotiin.

Tämä tietysti sillä (nähdäkseni virheellisellä) oletuksellä, että linja-autot pystyvät säilyttämään neljän minuutin välinsä. Lauttasaaressa ruuhkassa 65A ja 66A ovat yhdistetyltä vuoroväliltään 4-5 minuuttia. Todellinen vuoroväli on toistuvasti kolme autoa ja vartin väli. Silloin olisi mukavampaa, jos vuoroväli olisikin pari minuuttia pidempi, mutta se voitaisiin pitää. Käytännössä näiden linjojen tapauksessa tämä on mahdotonta koska teliautojen kapasiteetti ei tahdo riittää nytkään.

Isompi kalustokoko auttaa vuorovälin säilyttämisessä koska yksittäinen vaunu pystyy paremmin nielaisemaan satunnaisia matkustajapiikkejä. Vaunun täyttöaste myös vaikuttaa pysäkkitoimintojen nopeuteen aika selvästi.

Busseilla vaunukoon hyötyä ei tietenkään voi ulosmitata täysimääräisesti, kun matkustajat käyttävät ovia rajoitetusti. Raidekulkuneuvoilla kaluston koon kasvattamisesta on vielä suurempaa hyötyä. Busseissakin kuitenkin suurempi istumapaikkamäärä pitää käytävät pidempään vapaina.
 
Vs: Poikittaisliikenteen lisäykset syksy 2007

Tokihan tuollainen jatkuva bussivirta olisi matkustajan kannalta kiva, mutta sellainen ei vain taida olla taloudellisesti mahdollista kuin kantakaupungin vilkkailla pääkaduilla. 10 minuuttia on ihan yleisesti tunnustettu raja. Jos kapasiteetti 10 min vuorovälillä 2-akselisilla busseilla alkaa loppua, on yleensä järkevämpää ensin kasvattaa kalustokokoa kuin tihentää vuoroväliä alle 10 minuutin. Näin rahaa jää muunkin liikenteen ylläpitämiseen mutta massalinjoilla kuitenkin säilyy hyvä vuoroväli. Sitten jos teli-/nivelbussitkaan eivät riitä, kannattaa jo harkita raitiovaunua tai jotain muuta kiskokulkuneuvoa.

Kamppi - Keilaniemi - Otaniemi(102 ja 103) on yksi tiheimmin liikennöityjä bussireittejä ruuhka-aikaan. Ruuhka-ajan vuoroväli on 4 minuuttia aamulla Kampista Otaniemeen ja 5 minuuttia iltaruuhkassa Otaniemestä Kamppiin. Silti jatkuvasti ollaan "kouluvuoden" aamuruuhkassa tilanteessa, jossa osa vuoroista on hyvin täysiä(70-100 % seisomapaikoista käytössä), osassa on taas hyvin tilaa.

Toki kun metro valmistuu, kapasiteettiongelma loppuu. Siihen mennessä ruuhka-ajan vuoroväli on varmaan jo 3 minuuttia.
 
Vs: Poikittaisliikenteen lisäykset syksy 2007

Tämä tietysti sillä (nähdäkseni virheellisellä) oletuksellä, että linja-autot pystyvät säilyttämään neljän minuutin välinsä. Lauttasaaressa ruuhkassa 65A ja 66A ovat yhdistetyltä vuoroväliltään 4-5 minuuttia. Todellinen vuoroväli on toistuvasti kolme autoa ja vartin väli.
65A:n ja 66A:n ongelma on liian tiukka ajoaika. Lauttasaaren päähän ei käytännössä ruuhka-aikana jää ollenkaan tasausaikaa, jolloin ruuhkiin Kampissa ja Kaivokadulla juuttuneet bussit saapuvat Laruun enemmän tai vähemmän myöhässä ja jatkavat yhtä epäsäännöllisesti matkaansa takaisinpäin. Vuosi sitten kierrosaikaa lyhennettiin 10 minuuttia perusteena linjojen liittäminen Helmiin, joka ei käytännössä toimi. Silloin kun minä noita linjoja ajan, köröttelen menemään rauhakseen. Jos joku valittaa myöhässäolosta, kehotan soittamaan suunnittelijoille!
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kun aletaan puhua linjan vuorovälin painamisesta alle 10 minuutin, kannattaa miettiä mitä muuta rahoilla voitaisiin saada aikaiseksi. Esim. HKL:llä on kuitenkin tietty könttäsumma rahaa käytettävänään, joten säästämällä jossakin voidaan parantaa liikennettä muualla. Koska esim. h79:n ruuhka-ajan kapasiteettiongelma voidaan hoitaa halvemmin telibusseihin siirtymällä kuin vuoroväliä tihentämällä, voitaisiin ajatella että telibusseja käyttämällä säästyneet rahat voitaisiin käyttää esim. ilta- ja viikonloppuliikenteen lisäämiseen. Vuorovälin tihentäminen 6 minuutista 5 minuuttiin ruuhkassa ei paljoa vaikuta odotusaikoihin, mutta esim. sunnuntaisin yhdellä lisäautolla voitaisiin lyhentää vuoroväliä 23 minuutista 17 minuuttiin.
 
Vuorovälin tihentäminen 6 minuutista 5 minuuttiin ruuhkassa ei paljoa vaikuta odotusaikoihin, mutta esim. sunnuntaisin yhdellä lisäautolla voitaisiin lyhentää vuoroväliä 23 minuutista 17 minuuttiin.

Sunnuntaisin vuorovälillä ei ole niin nuukaa, koska aikataulut vaativat joka tapauksessa katsomista, eikä voi vain mennä odottamaan. Silloin se on sama onko vuoroväli 23 vai 17 minuuttia. Ruuhka-aikaan kysyntä on suurinta, joten silloin on hyvä järjestää tiheä tarjonta. Joukkoliikenteen rooli on selvästi hoitaa työmatkaliikennettä korkean autoistumisasteen oloissa.

Kuitenkin, mikäli kysyntä vähenee ruuhkista ja sijoittuu tasaisemmin päivän kuluessa, on tehtävä valinta. Heikennetäänkö ruuhkan palvelutasoa matkustajamäärän vähentyessä ja lisätään muun ajan palvelutasoa sillä riskillä, että matkustajat eivät hyväksyisi ruuhkan vuorovälin heikennyksiä ja vähentäisivät bussien käyttöä, mutta hiljaisena aikana ihmiset kävisivät edelleen henkilöautolla töissä bussipuolen parannuksista huolilmatta.

Helpoin tilanne on sellaisilla asuinalueilla, joilla työttömien, lasten ja eläkeläisten osuus on suuri ja työssäkäyvien osuus tavallista pienempi. Tällaisille alueille voidaan tarjonta melko tiheä tarjonta läpi päivän ja matkustajat jakautuvat myös tasaisesti päivän aikana, koska autottomia on paljon ja he haluavat liikkua iltaisinkin. Ei Jakomäen 77:n melko tiheä kulkeminen olisi osittain tämän ansiota?
 
Takaisin
Ylös