Uudet bussit 2021

Muuten Helsingin seudulla ollaan pyritty siihen, että joukkoliikennettä käyttäisivät muutkin kuin pakkokäyttäjät, joten päätös ei ole kovin looginen. Minullakin on ulko-oven vieressä odottamassa ilmainen parkkipaikka, johon saisin halutessani yksityisauton, jossa on pehmeät korkeaselkänojaiset penkit.
Sitten hankit auton ja maksat sen kaikki kulut. On hieman kohtuutonta alkaa vaatimaan yleellisyyksiä siitä että maksaa 50-100€/kk rajattomista kilometreistä. Nämä kaikki turistipenkit maksaa paljon ja ne myös maksaa liikennöitsijä. Kokeile sitä autoa ja laske sen kulut. Itselläni menee helposti 200-300€ kuukaudessa täysin velattomaan autoon jossa pelkkä lakisääteinen liikennevakuutus
 
Nämä kaikki turistipenkit maksaa paljon ja ne myös maksaa liikennöitsijä.

Paljonkos sellaiset penkit sitten maksavat?

Näissä tapauksissa liikennöitsijä on ihan hyvää hyvyyttään hankkinut pehmeät, korkeaselkänojaiset penkit kenenkään pyytämättä tai vaatimatta, ja nyt sellainen toiminta on sitten kielletty.
 
Kilpailukierroksesta 50 lähtien HSL on kuitenkin kieltänyt korkeaselkänojaiset penkit uusissa busseissa (pl. Sipoon kohde).

Esim linjalla 345 on korkeita penkkejä, jotka ovat tosi mukavia kaikin puolin. Matkustusmukavuus on paljon parempi näissä autoissa. Onko joku vahva peruste kieltää nämä istuimet ? Tukholmassa lähes kaikissa busseissa ja ollut siellä vaikka kuinka kauan. Mikä ero ettei Helsngissä toimisi ?
 
Esim linjalla 345 on korkeita penkkejä, jotka ovat tosi mukavia kaikin puolin. Matkustusmukavuus on paljon parempi näissä autoissa. Onko joku vahva peruste kieltää nämä istuimet ? Tukholmassa lähes kaikissa busseissa ja ollut siellä vaikka kuinka kauan. Mikä ero ettei Helsngissä toimisi ?

Helsingissä on HSL, joka on varannut itselleen oikeuden tehdä typeriä päätöksiä ja vaikeuttaa matkustajien elämää.
 
Kun vertaa korkeaselkänojallisilla penkeillä varustettua scaniaa näihin muovi penkkillä varustettuihin, niin ero on suuri. Saman myös huomannut vdl osalta.
Niin ihmettelen miksi HSL ei halua panostaa matkustajien mukavuuteen vaan päin vastoin pitää sen minimissä.

Itsellä kokemusten perusteella, sanon Nobinan Citaro, niillä Espoonkartanon (e65, 165N) pienillä huonoilla teillä joko Scala tai Mersu Citaro. Osa mukavuudesta on auton alustasta riippuvainen. Vdl Citea on kova ja tuntee kivetkin tiellä, vaikka istuu takana pehmeellä penkillä.
 
Korkeaselkänojaisten istuinten kielto ei olisi haitannut paljon joskus 15 vuotta sitten, sillä peltikupit, Scalan istuimet ja Kabusin penkit (joskaan niitä ei Pk-seudulla ollut) olivat riittävän mukavia. Nykyisin taas enemmistössä ovat Grammerit, Kielit ja uusimmissa VDL:ssä käytetyt istuimet (varmaan Kielit nekin), joilla on epämukava istua. Onneksi sentään uusissa Volvoissa, Yutongeissa ja Mersuissa ihan mukavat penkit.
 
Esim linjalla 345 on korkeita penkkejä, jotka ovat tosi mukavia kaikin puolin. Matkustusmukavuus on paljon parempi näissä autoissa. Onko joku vahva peruste kieltää nämä istuimet ? Tukholmassa lähes kaikissa busseissa ja ollut siellä vaikka kuinka kauan. Mikä ero ettei Helsngissä toimisi ?

Voisi olettaa, että yksi syy Nobinalle hankkia pehmeitä penkkejä olisi autojen helppo käytettävyys meren molemmin puolin. Onkohan yhtenäinen Nordic Bus -konsepti jo haudattu?
 
Onkohan yhtenäinen Nordic Bus -konsepti jo haudattu?

Sen tilalle on tullut Bus Nordic. Käsittääkseni korkeaselkänojaisten penkkien kieltäminen kaupunkibusseissa on tuota yhteispohjoismaista päätöksentekoa eikä vain HSL:n oma vaatimus.

Tämä toki estää sen, että ilman muutostöitä ei voi käyttää Suomeen kaupunkiautoksi hankittua teliä myöhemmin Ruotsissa seutuliikenteessä.
 
Sen tilalle on tullut Bus Nordic. Käsittääkseni korkeaselkänojaisten penkkien kieltäminen kaupunkibusseissa on tuota yhteispohjoismaista päätöksentekoa eikä vain HSL:n oma vaatimus.

Tämä toki estää sen, että ilman muutostöitä ei voi käyttää Suomeen kaupunkiautoksi hankittua teliä myöhemmin Ruotsissa seutuliikenteessä.

Jos tulkitsen oikein noita kilpailutusvaatimuksia,

  • I luokan bussissa on kovat penkit ilman turvavöitä ja vähintään kolme ovea, ja
  • II luokan bussissa pehmeät korkeaselkänojaiset penkit turvavöin ja käsinojin, lukuvalot vaunun korkealattiaisessa osassa ja tilaa seisoville matkustajille vain keskikäytävällä.

Nobina voisi siis yhteispohjoismaisen sopimuksen puolesta hankkia lisää samanlaisia telejä, kunhan niissä on turvavyöt, eli kilpailutuksessa voi vaatia I tai II tyypin autoja ja halutessaan Nobina voi ostaa II tyypin autoja.

HSL vaikuttaa toimivan vähän samaan tapaan kuin EU:n kanssa usein toimitaan, eli ylikansallinen säätely pannaan toimeen hallintoalamaisen kannalta vahingollisella tavalla.
 
Miksi juuri Sipoon liikenteessä on yhä sallittu korkeat penkit? Hyvähän se on että on sallittu, mutta mietityttää hieman. Joo, onhan täällä pitkiä linjoja pisimmät ollessa n. 70km ja 1h55min kestoltaan, mutta on muuallakin suhtkoht pitkiä.
 
HSL:n suuntaus näyttäisi tosiaan olevan bussimatkojen lyhentäminen ja pakkovaihtojen lisääminen. Tästä on hyvänä esimerkkinä Tuusulan HSL-linjasto: suoralla bussilla Helsinkiin pääsee vain arkisin 5-18, muina aikoina, ja myös suoran bussin liikennöintiaikoina, liityntäbussi kulkee 2-3 kertaa tunnissa suuntaansa ja vaihdot onnistuvat molemmissa päissä, eli parhaimmillaan vaihdolliset yhteydet toimivat 6 kertaa tunnissa.

Toki vaihdolliset yhteydet ovat kustannustehokkaita, sillä ne luovat huomattavan määrän yhteyksiä jokaiseen suuntaan. Keravalta on yhteydet Lahteen, Riihimäelle, Tampereelle ja toki Helsinkiin sekä väliasemille että suoraan. Leinelästä voi hypätä junaan Lentoasemalle ja Länsi-Vantaalle, sekä tietenkin Helsingin suuntaan. Tikkurilassa taas pysähtyy kaikki pääradan kaukojunat, ja busseja lähtee joka puolelle kaupunkia.

Vaihdollisten yhteyksien on kuitenkin toimittava, jotta niiden käyttö olisi mielekästä. Bussista toiseen vaihdot toimivat parhaiten Hyvinkään kaupunkiliikenteen mallilla, eli kaikki bussit kohtaavat asemalla lähtöaikojen ollessa samat. Tämä toki vaatii tilaa terminaalista ja linjojen ajallisten pituuksien on oltava suurinpiirtein samat, jotta yhtä linjaa ei tarvitse ajaa häntä koipien välissä, ja toinen olisi kuin lepokoti.

HSL pilasi linjan 985 aikataulut syksyllä 2019. Keravan asemalla lähdetään siten, että R-/Z-junasta näkee bussin perävalot, ja bussin saapuessa asemalle näkee R-/Z-junan perävalot. Kuka hyötyy puolen tunnin vuorovälistä, jos bussia joutuu odottamaan 29 minuuttia? Suorat bussit Nikkilään kurjistettiin viikonloppujen osalta pariin vuoroon päivässä viime syksynä.

Tulipas paljon asiaa korkeaselkänojaisten penkkien kieltämisestä. Saa siirtää asianmukaisempaan ketjuun, jos näkee tarpeelliseksi 😄
 
Miksi juuri Sipoon liikenteessä on yhä sallittu korkeat penkit? Hyvähän se on että on sallittu, mutta mietityttää hieman. Joo, onhan täällä pitkiä linjoja pisimmät ollessa n. 70km ja 1h55min kestoltaan, mutta on muuallakin suhtkoht pitkiä.
Halutaan hyvittää sitä kun osa Sipoosta pakkoliitettiin Helsinkiin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
HSL:n suuntaus näyttäisi tosiaan olevan bussimatkojen lyhentäminen ja pakkovaihtojen lisääminen. Tästä on hyvänä esimerkkinä Tuusulan HSL-linjasto: suoralla bussilla Helsinkiin pääsee vain arkisin 5-18, muina aikoina, ja myös suoran bussin liikennöintiaikoina, liityntäbussi kulkee 2-3 kertaa tunnissa suuntaansa ja vaihdot onnistuvat molemmissa päissä, eli parhaimmillaan vaihdolliset yhteydet toimivat 6 kertaa tunnissa.

Toki vaihdolliset yhteydet ovat kustannustehokkaita, sillä ne luovat huomattavan määrän yhteyksiä jokaiseen suuntaan.

Mutta kuinka usein joukkoliikennettä tarvitaan muuhun kuin työ- tai opiskelumatkoihin? Valtaosa työpaikoista sijaitsee Helsingissä ja jos sinne täytyy pendelöidä kolmen vaihdon taktiikalla 5 kertaa viikossa, mitä hyötyä on siitä, että kotoaan pääsee jonnekin Pieksämäelle yhdellä vaihdolla bussista pikajunaan? Nämä HSL:än suunnitelmat ja aivoitukset ovat ihan mukavia kun niillä saa määrärahat kulumaan, mutta mitään tutkimusta matkojen miellyttävyydestä tai sujuvuudesta ei viitsitä tehdä.
 
HSL pilasi linjan 985 aikataulut syksyllä 2019. Keravan asemalla lähdetään siten, että R-/Z-junasta näkee bussin perävalot, ja bussin saapuessa asemalle näkee R-/Z-junan perävalot. Kuka hyötyy puolen tunnin vuorovälistä, jos bussia joutuu odottamaan 29 minuuttia? Suorat bussit Nikkilään kurjistettiin viikonloppujen osalta pariin vuoroon päivässä viime syksynä.

Jep, etenkään Nikkilässä ei somen perusteella kovin tyytyväisiä olla viime syksyn jälkeisiin muutoksiin. Viime syksyllä uusien aikataulujen tullessa julki moni totesi vaihtavansa bussin henkilöautoon, kun suoria vuoroja vähennettiin entisestään sekä vaihdot Keravalla tehtiin toimimattomiksi. Lisäksi kovaa kritiikkiä sai myös mm. Porvoon viikonloppuyhteyksien väheneminen, tosin näitä HSL on kuulemma palauttamassa syksyn 2021 aikatauluissa, eli päiväreissut Porvooseen onnistuu taas la & su. Helsingin keskustan suuntaan menevät eivät muutenkaan arvosta vaihdollisen yhteyden painostamista mitä HSL harrastaa ja vielä vähemmän kun vaihdollista yhteyttä ei tehdä edes toimivaksi. Suorat vuorot kun ovat yhtä nopeita tai jopa nopeampia kuin vaihdolliset. Siinä voi jokainen miettiä et käyttääkö mielummin suoraa kuin vaihdollista yhteyttä...
 
Takaisin
Ylös