Kalustopoistoja 2021

Alustavalmistajan kotimaa on Ruotsi, joskin linja-autonalustojen tuotanto oli siirretty jo 2003 - 2004 Puolaan. Mutta Scanian kotipaikka oli ja on Ruotsi.
Tuotanto vai valmiiden osien kasaaminen? Komponentit lienee kuitenkin yli 50% ruotsalaisia joka määrittänee valmistusmaan tässä tapauksessa?
Olin kuitenkin siinä käsityksessä että Lahteen tulleet alustat olisi myös koottu Södertäljessä, mutta voi olla väärää tietoa.
 
Tuotanto vai valmiiden osien kasaaminen? Komponentit lienee kuitenkin yli 50% ruotsalaisia joka määrittänee valmistusmaan tässä tapauksessa?
Olin kuitenkin siinä käsityksessä että Lahteen tulleet alustat olisi myös koottu Södertäljessä, mutta voi olla väärää tietoa.
Alustojen kokoaminen palautui jossain vaiheessa (olisiko ollut 1990-luvun lopulla?) takaisin Södertäljeen, korien valmistaminen jatkui vielä hetken Katrineholmissa. Uusia Scanian omistamia koritehtaita perustettiin mm. Puolan Slupskiin, myös muualle. Scania hankki omistukseensa myös muita linja-autonvalmistajia (esim. DAB), jotka alkoivat valmistaa Katrineholmista tuttuja malleja (esim. OmniCity). Aika kului, eri tuotantopisteiden roolit muuttuivat. Slupskissa alettiin tehdä ("kasata") myös alustoja. Katrineholmiin jäi vain hallintotiloja. Lahden Autokorikin pääsi Scania-konserniin 2010-luvulla. Monien tärkeiden komponenttien, kuten moottorien, valmistus on jatkunut yksinomaan Ruotsissa. Tosin nykyään Scaniassakin voi esiintyä vaikkapa Cumminsin moottori, aivan kuten Sisussa. Automaattivaihteistoja linja-autoihin Scania ei ole valmistanut enää vajaaseen 30 vuoteen. Nekin ostetaan alihankintana Ruotsin ulkopuolelta.

Aivan varmasti Lahden Autokori on valmistanut koreja eri aikakausina Södertäljessäkin koottujen alustojen päälle. Södertälje-kausia on kaksi: ennen 1968 toimitetut Scania-Vabis-alustat ja Katrineholmin jälkeinen toinen kausi. Itse olen siinä käsityksessä, että Lahden Jokimaan tehtaan aikaiset alustat olisivat pääosin Puolassa koottuja. Alla päivitys asian selvittämisen jälkeen:

---------- Viestit yhdistetty klo 08:45 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 08:09 ----------

Selvitin asiaa, ja se on niin päin että valtaosa Suomen nykyisistä Scania-busseista on Södertäljessä koottujen alustojen päällä, ja pieni osa slupskilaisten komponenttien päällä. Lähteenä Scania Suomi.
 
Vaikkei otsikkoon liitykään, niin kerroppa vielä, että koska tarkalleen päättyi Scanian automaattivaihteistojen valmistus?
 
Vaikkei otsikkoon liitykään, niin kerroppa vielä, että koska tarkalleen päättyi Scanian automaattivaihteistojen valmistus?
Kysymys oli todennäköisesti osoitettu meikäläiselle, ja vaikka ei olisikaan vastaan silti. Scanian 3-sarjan bussinalustoja ehdittiin muutama vuosi varustaa Scanian itsensä valmistamilla täysautomaateilla. Vuonna 1992 kuulin silloisen Scan-Auton edustajilta, että omien automaattien tuotanto aiotaan päättää vielä sen vuoden aikana. Niinpä aivan varhaisimpiin Scania CN113CLL MaxCi -autoihin ehti tulla vielä Scanian omaa automaattia. Yksi niistä oli tämän kuvan tukholmalaisbussi. Se oli valmistunut vuoden 1992 loppupuolella. Silloin viimeisen kerran Scania-automaatteja on asennettu uusiin alustoihin.

Mutta uusia Scania-busseja omilla automaateilla on tullut liikenteeseen tuon jälkeenkin, ei ole mitenkään harvinaista, että alustoja jää joksikin aikaa seisomaan. Suomessa rekisteröitiin ainakin vielä vuonna 1993 jokunen Lahti-korinen Scania-katuri, joissa oli (ainakin alunperin) Scanian oma automaatti. Yksi niistä oli Metsälän Linjan CBH-375 ja toinen Keskuslinjan SFU-858. Kolmas myöhäissyntyinen Scania-automaatilla varustettu yksilö oli Lähilinjojen FBB-404.

Jo ennen omista automaateista luopumista Scanioihin on ollut mahdollista saada ei-ruotsalaisia automaatteja. ZF:n kaksiportaisia automaatteja on itse asiassa voinut saada jo CR76- ja CR111M-autoihin. BR- ja CR112-alustoihin, sittemmin N-malleihin on vaihtoehtoisena ratkaisuna voinut saada Voithin automaatin. L-alustoihin tuli varsin aikaisessa vaiheessa rinnakkaisvaihtoehdoksi ZF:n automaatti.

Ihan oma juttunsa on sitten se, että Suomessa on eräässä vaiheessa asennettu Voith-automaatteja K112- ja K113-alustoihin jo ennen korinrakentamista. Niitä olisi voinut helposti luulla Scanian alkuperäisasennuksiksi, mutta sellaisia ne eivät kuulemma olleet.
 
Selvitin asiaa, ja se on niin päin että valtaosa Suomen nykyisistä Scania-busseista on Södertäljessä koottujen alustojen päällä, ja pieni osa slupskilaisten komponenttien päällä. Lähteenä Scania Suomi.

Parhaiten asian saa selville tutkimalla ajoneuvoalustan valmistenumeroa. Ruotsissa ja Suomessa tehtyjä ajoneuvoja merkitään Y-alkuisella koodilla, Volvolla on käytössä YV1 (Volvo-henkilöautot), YV2 (Volvo-kuorma-autot) ja YV3 (Volvo-bussit). Scanialla on oma logiikkansa, YS2 on Södertäljessä ja YS4 Katrineholmissa kasattu Scania-alusta. Numerot pohjautuvat Saab-Scania-yhtymän aikoihin ja väliin osuu YS3:lla Saab, tietenkin :biggrin:

Muita Scanian VIN-koodeja ovat VLU, SZA, XLE ja 9BS, mutta ne ovat lähinnä kuorma-autopuolelle.

Tarkempaa tietoa Wikipedia-lähteenä käytetystä pdf-tiedostosta https://www.kba.de/SharedDocs/Publikationen/EN/SV/sv32_pdf_en.pdf?__blob=publicationFile&v=6
 
Pitää myös muistaa, että trafin rekisterimerkinnät on usein vähän "kännissä ja läpällä" tehty ja saattaa sisältää virheitä. Eli ovat kuten koritehdas ne on ilmoittanut. Avoimen datan perusteella voidaan havaita että scaloja on rekisterissä seuraavasti:
K 230 UB4X2 Matalalattiainen yksikerroksinen (CE) 3ov 9290cm3 89 kappaletta
L 94 UB-B 97 kappaletta
Scala Matalalattiainen yksikerroksinen (CE) 5ov 9290cm3 72 kappaletta
 
Parhaiten asian saa selville tutkimalla ajoneuvoalustan valmistenumeroa. . ... Scanialla on oma logiikkansa, YS2 on Södertäljessä ja YS4 Katrineholmissa kasattu Scania-alusta. Numerot pohjautuvat Saab-Scania-yhtymän aikoihin ja väliin osuu YS3:lla Saab, tietenkin.
Tämä on muuten hyvä näkökohta. Tuon pohjalta katselin, minä ajankohtana Suomessa rekisteröityjen kaupunkiautojen osalta siirtyminen takaisin södertäljeläisalustoihin on tapahtunut. Näyttäisi pikavilkaisulta siltä, että 2002 meille on rekisteröity sekä Katrineholmissa että Södertäljessä koottujen alustojen päälle rakennettuja busseja. Muutos on siis tapahtunut vasta pian vuosituhannen vaihteen jälkeen eikä sitä ennen, toisin kuin aiemmassa viestissä pohdiskelin.

Rebiaf muistutti, että ajoneuvorekisterissä näkyviin tietoihin joudutaan suhtautumaan tietyllä varauksella. Onhan rekisteritiedoissa pientä korjattavaa ehkä joidenkin mitoitukseen liittyvien lukemien puolella, ehkä jossain muuallakin. Voiko VIN-kooditietoihin luottaa enemmän?
 
Rebiaf muistutti, että ajoneuvorekisterissä näkyviin tietoihin joudutaan suhtautumaan tietyllä varauksella. Onhan rekisteritiedoissa pientä korjattavaa ehkä joidenkin mitoitukseen liittyvien lukemien puolella, ehkä jossain muuallakin. Voiko VIN-kooditietoihin luottaa enemmän?

Itse ainakin suhtautuisin myös VIN-koodiin tietyllä varauksella. Loppuosaan saattaa tulla merkitsevään paikkaan kirjoitusvirheitä, eikä autoa tahdo sitten löytyä millään. Uskoakseni koodin alkuosaan ja sen jälkeisiin osiin ennen identifioivaa yksilönumeroa olisi kohtalainen luottaminen. VIN-koodien metsästyksessä toki auttaa, jos on verrokkikoodeja vastaavista autoista.


Tämä nyt menee jo hieman ohi aiheesta. Trafitettuani joitakin Venäjälle päätyneitä B10R-alustaisia autoja, tulin huomanneeksi alkuosan ja loppuosan olevan venäläisellä sivulla ja ajoneuvotiedon koodeissa samat. Kuitenkin alkuosan ja loppuosan välissä oleva mallitunniste ja tarkiste olivat kokonaan erilaiset.

Esimerkkinä: Tässä ajoneuvossa (http://www.fotobus.msk.ru/vehicle/1162148/) näyttäisi olevan kirjattu eri VIN kuin tässä autossa (https://bussikirjasto.fi/ultra/kortti.php?haku=EET-550). Kuitenkin muiden tietojen perusteella, kuten loppuosasta tai korin sarjanumerosta nähden kyseessä on sama auto. Sivuni VIN on otettu suoraan ajoneuvotietojärjestelmistä, olisiko Fotobusin koodi päätelty? Tarkistin saman sarjan ajoneuvoista muutaman muunkin koodin, joissa näyttäisi olevan vastaava poikkeama.
 
Tämä nyt menee jo hieman ohi aiheesta. Trafitettuani joitakin Venäjälle päätyneitä B10R-alustaisia autoja, tulin huomanneeksi alkuosan ja loppuosan olevan venäläisellä sivulla ja ajoneuvotiedon koodeissa samat. Kuitenkin alkuosan ja loppuosan välissä oleva mallitunniste ja tarkiste olivat kokonaan erilaiset.

Esimerkkinä: Tässä ajoneuvossa (http://www.fotobus.msk.ru/vehicle/1162148/) näyttäisi olevan kirjattu eri VIN kuin tässä autossa (https://bussikirjasto.fi/ultra/kortti.php?haku=EET-550). Kuitenkin muiden tietojen perusteella, kuten loppuosasta tai korin sarjanumerosta nähden kyseessä on sama auto. Sivuni VIN on otettu suoraan ajoneuvotietojärjestelmistä, olisiko Fotobusin koodi päätelty? Tarkistin saman sarjan ajoneuvoista muutaman muunkin koodin, joissa näyttäisi olevan vastaava poikkeama.

Onneksi Volvon VIN-koodeihin saatiin jo 80-luvun puolivälissä tuo ”check digit”. Scanialla kun se ei tunnu olevan vieläkään käytössä, vaikka valmistusvuotta ilmaisevaa numeroa/kirjainta olikin ainakin 2009 Suomeen päätyneissä autoissa (joskin taisi olla lyhyt kokeilu).

https://www.vindecoder.net/vin-check/YV31REC13HA004336 oikein
https://www.vindecoder.net/vin-check/YV31REC12HA004336 väärin

Ja taas mentiin ohi aiheesta :)
 
Takaisin
Ylös