Nivelbusseista ja Westendin linjasta

Aleksi.K sanoi:
Eikös nykysin telien ja nivelien istumapaikka väärä ole suunnilleen sama? Ainaskin vanhoissa wiimoissa muistaakseni oli 52 ja samahan on nykyisin myös usein teleissä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vuosimallien 1986-89 N202-sarjassa on 52+52 paikkaa, N202-sarjassa vm. 1990-91 58+51.

Tampereen siniset bussit -kirjassa paikallisten korkeiden nilviäisten paikkamäärät vaihtelevat 50+50 <-> 57+53. Matalaosastolla numerot #400-407 tarjoavat 55+37 http://koti.mbnet.fi/b10m/tsb3/kortti.php?uid=75
ja uudemmat Volvot 52+51 http://koti.mbnet.fi/b10m/tsb3/kortti.php?uid=98

Omnicity-sarja lyö tiskiin pohjat 52+83 paikallaan, http://koti.mbnet.fi/b10m/tsb3/kortti.php?uid=79&lang=FI
mutta tuohan on automaattiovineen hyvin teoreettinen kapasiteetti.

Joku muu voi sitten pohtia, miksei matalia takatuuppariniveliä enää mihinkään hankita :lol:
 
Viimeksi muokattu:
Lähinnä ongelmahan tällä hetkellä on se, että pohjoismaisten valmistajien matalalattianivelet eivät ole kovin hyviä huonolla talvikelillä, koska takaosassa on vain yksi akseli, jolla on vetävät pyörät, eikä esim. etuosan takimmaiset pyörät tai toiset ylimääräiset vetävät pyörät. Eli pyörälukumäärää tulisi kasvattaa 6x2 -> 8x2 tai 8x4, tai sitten siirtää etuosasta takaosaan yhdet pyörät, jolloin auton vetävä osa olisi paremmin tasapainossa. Olisi kiinnostavaa nähdä miten MB:n uusi nivelratkaisu toimisi Suomen talviolosuhteissa, koska siinähän on takaosassa kaksi akselia, eikä vain yksi. Muutenkin seisomatilaa pitäisi voida saada lisää, sillä nuo OmniCityn nivelmallin matkustajamäärät ovat todella teoreettisia, siinä missä Volvon laskentamalli taas on alakanttiin 7000A:n kohdalla, mikä on todellisuudessa Scanian mallia selvästikin tilavampi.
 
Rasbelin sanoi:
Lähinnä ongelmahan tällä hetkellä on se, että pohjoismaisten valmistajien matalalattianivelet eivät ole kovin hyviä huonolla talvikelillä...

-- Olisi kiinnostavaa nähdä miten MB:n uusi nivelratkaisu toimisi Suomen talviolosuhteissa, koska siinähän on takaosassa kaksi akselia, eikä vain yksi. Muutenkin seisomatilaa pitäisi voida saada lisää, sillä nuo OmniCityn nivelmallin matkustajamäärät ovat todella teoreettisia, siinä missä Volvon laskentamalli taas on alakanttiin 7000A:n kohdalla, mikä on todellisuudessa Scanian mallia selvästikin tilavampi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Totta. Scania näyttää muutenkin liioittelevan seisomapaikkojen suhteen enemmänkin. Ehkä noiden omnicityjen erittäin ahdas istumaväljyyskin kertoo jotain ko. valmistajan käsityksestä sen suhteen paljonko yksi matkustaja tarvitsee heidän mielestään tilaa:(

Mitä taas tulee saksalaisvalmisteisiin niveliin, niin meillähän ei ole sellaisista kokoemusta juuri lainkaan - ei liiemmin "tavallisista" kuin näistä "telinivelistä". Muutama talvi sitten Helsingissä oli koeajossa MAN-nivel, ja kokemukset tästä autosta olivat ilmeisesti positiivisia. Ehkä joku muu tietää paremmin asiasta, mutta uskoisin tämän pienen kokeilun olleen se pääasiallinen syy, miksi HelB ryhtyi MAN:n tuotteita hankkimaan - niin pätkinä kuin teleinä. Ja monet kuljettajathan ovat esim. Mersun ajettavuutta talvikeleillä kehuneet, joten saksalaisniveletkin varmasti kulkisivat yhtä jouhevasti kuin pätkätkin, uskon niin. Joten tällaisia vain meillekin!:D
 
Onko muuten tietoa, että jatkaako WL alihankintaa h21V:lle jollain toisella autolla vielä? Sen on pakko olla kaksi akselinen, kun WL:ltä ei telejä löydy.. x)
 
Olen tutustunut MB-matalalattianivelbussiin Saksassa, valitettavasti vain lumettomaan aikaan. Istumapaikkojen suuri osuus ruuhkaisella keskustalinjalla oli yllättävä ratkaisu, mutta seisomatilaakin oli , tilaa lastenvaunuille ja isoille matkatavaroille riittävästi. Mutta miten tämä ajoneuvo pärjää lumipyryssä? Aurataanko lumi pois kaduilta nopeammin kuin meillä? Ulkoa katsottuna maavara on pieni, pienempi kuin meillä käytössa olevissa telinivelissä, vai onko kysessä optinen harha?

Nivelbussissa on omat kiistattomat edut telibussiin verrattuna, pienempi käääntösäde, suuurempi yksikkökoko. Mutta liukkailla keleillä ylämäki on ongelmallinen. Joka vuosi kun nivelbusseja oli Lauttasaaren linjoilla olin mukana kun todella liukkaana päivänä bussi juuttuu Lauttasaarentien alkupään jyrkkään ylämäkeen, tai edeltävä bussi on tukkinut samaisen mäen.
Myös nivelen läpi kulkeminen on joillekin invaldeille vaikeata, kädet eivät ulotu joka paikasta tukitankoihin, ja osa ihmisistä ei muuten vaan siirry auton takaosaan vaan padottaa nivelen eteen.
 
Rasbelin sanoi:
Lähinnä ongelmahan tällä hetkellä on se, että pohjoismaisten valmistajien matalalattianivelet eivät ole kovin hyviä huonolla talvikelillä, koska takaosassa on vain yksi akseli, jolla on vetävät pyörät, eikä esim. etuosan takimmaiset pyörät tai toiset ylimääräiset vetävät pyörät. Eli pyörälukumäärää tulisi kasvattaa 6x2 -> 8x2 tai 8x4, tai sitten siirtää etuosasta takaosaan yhdet pyörät, jolloin auton vetävä osa olisi paremmin tasapainossa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olisiko liian helppo ratkaisu, jos lisättäisiin rautatiekalustosta tutut hiekkaputket vetävien pyörien eteen?
 
Oslossa liikennöidään pääasiassa keski-eurooppalaisilla nivelbusseilla kaupungin vilkkaimpia bussilinjoja. Korkeuserot Oslossa ovat suuria ja hankalimpina talvipäivinä he joutuvatkin korvaamaan osan reittiosuuksista kaksiakselisilla busseilla. Nivelbusseilla ajaminen olisi hankalaa ja se ei lisäksi olisi kyllin turvallista.

Norjalainen Tore Wiik esittelee kotisivuillaan talvista bussiliikennettä. Sivuilla on myös kenties opettavainen Oops!-galleria.

Neljännen akselin lisääminen nivelautoon, etenkin sinne perävaunuun, ei todennäköisesti tekisi kovin hyvää auton talviajo-ominaisuuksille. Akselin täytyisi olla myös vetävä, jotta siitä olisi hyötyä, muuten vetoakselille kohdistuva auton paino pienenisi entisestään.

Akselipainojakauma tuupparinivelessä lienee kuitenkin talviajon kannalta suotuisampi kuin keskimoottorinivelissä, jos ajatellaan vain liikkeellelähtökykyä. Ajo-ominaisuuksia muuten arvioitaessa tuupparinivelen keskiakseli käyttäytynee huomattavasti holtittomammin kuin keskimoottorinivelissä. Nämä lienevät ne keskeiset tekijät, joiden vuoksi kummallakin nivelautoratkaisulla on omat huonot puolensa talvikelissä.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa yhdessä kuvassa Norjan sarjassa oli telaketjut takarenkaissa. Tämä voisi toimia myös suomessa. Veikkaisin, että Nuuksion linjoilla, ja e24:sella ainakin niistä voisi olla hyötyä.
 
Lumiketju (snow chains) ja telaketju ovat kyllä kaksi aikalailla eri asiaa; busseista tuskin tarvitsee täkäläisissä oloissa panssarivaunuja tehdä. Ehkäpä jossain Lähi-Idän suunnalla voitaisiin moista kokeilla.

Wikipediassa telaketju ja lumiketju.
 
Kävin 2003 talvella tromsassa, lunta oli paljon, muutamassa tromsbussin maxiscaniassa näytti olevan lumiketjut. Norjassa on aika yleistä että käytetään ketjuja, esim tullista et saa mennä rekalla läpi jos ei löydy ketjuja
 
Kyllä esim citaro nivelestä kapasiteettiä löytyy 48ip+99sp samoin kuin mannista lions city nivel 50ip+99sp. Paljon enemmän kuin jossain telibussissa. Pitää muistaa, että keski eurooppalaisessa on aina paljon seisomapaikkoja ja vähän istumapaikkoja esim 405 mersu jossa hulppeat seisomapaikka määrät, tais olla jopa 60sp jos en väärin muista. Tuommoinen nivel olisi ihan tervetullut helsingin keskusta linjoille esim h14,h18,h20,h39,h65a,h66,70v. joissa kulkee ja vaihtuu paljon matkustajia:)
 
vko sanoi:
Lumiketju (snow chains) ja telaketju ovat kyllä kaksi aikalailla eri asiaa; busseista tuskin tarvitsee täkäläisissä oloissa panssarivaunuja tehdä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lumiketjuja tarkoitin, mutta meni sekaisin. Nuuksiossa ne voisivat hyvinkin olla tarpeellisia, ja kyllä muuallakin. Pysäkeille tullessa olen huomannut, että aina liukuu metri kaupalla..
 
JudgeT sanoi:
Olisiko liian helppo ratkaisu, jos lisättäisiin rautatiekalustosta tutut hiekkaputket vetävien pyörien eteen?
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse asiassa tuossa ratkaisussa ei olisi mitään uutta, vaikkakin linja-autopuolella se kyllä olisi sitä, siinä missä rahtipuolella se on aiemmin ollut varsin suosittu ratkaisu. Tosin nykyään ei enää tehdä juurikaan uusia asennuksia, koska se on huomattu varsin tehottomaksi ratkaisuksi, koska se asettaa uusia vaatimuksia. Ensinnäkin luukkumekanismin tulisi toimia talvisäälläkin ja sitäkin enemmän tärkeätä olisi se, että hiekka/sora olisi käsitelty jäätymisestoaineella, koska se paakkuuntuisi muuten käyttökelvottomaksi. Muutenkin kuljettajan tulisi osata käyttää sitä nimenomaan oikealla hetkellä ja tavalla, aivan kuin esim. tasauspyörästön lukkoa. Koska kukaan ei käytännössä pidä huolta siitä, että sisältö olisi varmasti kuranttia tavaraa myös kovalla pakkasella, ei ole mitään järkeä lisätä ajoneuvon painoon kilokaupalla soraa/hiekkaa, jos kerran siitä saatu hyöty olisi nolla ilman oikeaoppista ylläpitoa.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös