Havaintoja HSL-alueelta - tammikuu 2022

20.1.

NF 1172/37

NF 1234:n etulinjakilvessä näkyi pelkästään "4" vaikka muut kilvet näyttivät. "41" tai "41 Kamppi". Mahtavatkon tuollaiset ongelmat olla yleisiä?
 
Ei, sen sijaan jos autossa olisi turvavyöt, oltaisiin vältytty. Matkustajan jalka ei olisi jäänyt mihinkään puristuksiin jos turvavyöt olisivat pitäneet hänet paikallaan. Monissa paikoissa busseissa, jotka ajaa moottori- tai maanteillä on turvavyöt, myös Suomessa.

Vaaditaanko oikeasti matkustajan vakava loukkaantuminen tai jopa kuolema, jotta HSL puuttuisi matkustajien turvallisuuteen. Ojaanajot ovat joka talvisia asioita erityisesti maaseudun huonokuntoisemmalla tieverkolla, kokonaan kyljelle kaatuminen toki vähän harvinaisempaa. Vähäisemmästäkin ulosajosta voi aiheutua vakavampia loukkaantumisia riippuen matkustajien sijainnista matkustamossa. Turvavyöt ovat nimenomaan HSL:n vastuulla (ei liikennöitsijän), koska se määrittelee nykyään hyvinkin tarkasti minkä mallisia istuimien tulee olla missäkin.
 
Vaaditaanko oikeasti matkustajan vakava loukkaantuminen tai jopa kuolema, jotta HSL puuttuisi matkustajien turvallisuuteen. Ojaanajot ovat joka talvisia asioita erityisesti maaseudun huonokuntoisemmalla tieverkolla, kokonaan kyljelle kaatuminen toki vähän harvinaisempaa. Vähäisemmästäkin ulosajosta voi aiheutua vakavampia loukkaantumisia riippuen matkustajien sijainnista matkustamossa. Turvavyöt ovat nimenomaan HSL:n vastuulla (ei liikennöitsijän), koska se määrittelee nykyään hyvinkin tarkasti minkä mallisia istuimien tulee olla missäkin.
Turistikalusto maaseudulle. En ymmärrä miksi tuolla pitää ajaa kaupunkibusseilla liukkaita sorateitä pitkin kun niitä ei ole ensinnäkään luotu kulkemaan tuollaisessa ympäristössä
 
Vaaditaanko oikeasti matkustajan vakava loukkaantuminen tai jopa kuolema, jotta HSL puuttuisi matkustajien turvallisuuteen. Ojaanajot ovat joka talvisia asioita erityisesti maaseudun huonokuntoisemmalla tieverkolla, kokonaan kyljelle kaatuminen toki vähän harvinaisempaa. Vähäisemmästäkin ulosajosta voi aiheutua vakavampia loukkaantumisia riippuen matkustajien sijainnista matkustamossa. Turvavyöt ovat nimenomaan HSL:n vastuulla (ei liikennöitsijän), koska se määrittelee nykyään hyvinkin tarkasti minkä mallisia istuimien tulee olla missäkin.

Aikoinaan Simonsillassa asuneena niissä 90 asteen mutkissa oli bussi pellolla jokavuosi. Useimmiten pitkän alamäen jälkeen. Ei ollut Abs-jarruja eikä muitakaan herkkuja busseissa silloin 70-80 -luvulla
 
20.01.2022.
NF #878 / 548 (2012 vdl Citea LLE-120) ilman hsl logoja, perässä näkyi olevan numero.
 
Vähäisemmästäkin ulosajosta voi aiheutua vakavampia loukkaantumisia riippuen matkustajien sijainnista matkustamossa.

Menee ehkä vähän ohi aiheen, mutta pakko kysyä, onko busseissa jotain tiettyjä paikkoja, joita sitten kannattaisi suosia turvallisuutta ajatellen?
 
Menee ehkä vähän ohi aiheen, mutta pakko kysyä, onko busseissa jotain tiettyjä paikkoja, joita sitten kannattaisi suosia turvallisuutta ajatellen?

Menee ohi aiheen enkä varsinaisesti ole asiaa tieteellisesti tutkinut, mutta lienee selvää, ettei yksittäistä bussimatkaa ja mahdollista onnettomuutta ajatellen ole olemassa mitään täysin turvallista istumapaikkaa ja sijaintia. Pitkässä juoksussa voi toki pohtia mikä odotusarvollisesti olisi turvallisin paikka.

Jos bussi kaatuu kyljelleen on oletettavaa, että se useimmiten kaatuu kulkusuunnassa oikealle kyljelle. Tänään Sipoossa bussi kaatui oikealle kyljelle ja viikko sitten Salossa bussi kaatui oikealle kyljelle. Tällöin voisi ajatella, että käytävän oikealla puolella istuessa olisi suurempi riski joutua puristuksiin, mutta taas toisaalta ilman turvavyötä matkustettaessa vasemmalta puolelta heijariliike on rajumpi ja sieltä sitten putoaa korkeammalta alas. Turvavöiden (ja esim. Onnibusin kolmipisteturvavyöt) ja niiden asianmukaisen käytön taas tulisi estää matkustajan sinkoutuminen onnettomuustilanteessa. Tästä voisin vetää johtopäätöksen, että tuossa kaupunkibussissa oikealla puolella istuminen on ollut turvallisempaa, mutta mahdollisesti case Onnibus ja istuminen vasemmalla puolella vyötettynä penkkiin kiinni olisi ollut siinä tilanteessa turvallisempi.

Yhteentörmäysten osalta varmasti kaikki tiedämme mikä on lopputulos kun ajoneuvoyhdistelmä huonosti sidottuine paperirullineen puskee linja-auton tuulilasista sisään. Tässä onnettomuudessa kuitenkin eloon jäi ainakin sellaisia matkustajia, jotka istuivat bussin takaosassa ja käyttivät turvavyötä. Harva matkustaja pääsee vapaasti valitsemaan istumapaikkaansa. On myös hyvä muistaa, että peräänajokin voi sattua, jolloin aivan takimmaiset penkkirivit eivät välttämättä ole paras valinta.
 
Menee ehkä vähän ohi aiheen, mutta pakko kysyä, onko busseissa jotain tiettyjä paikkoja, joita sitten kannattaisi suosia turvallisuutta ajatellen?
Vuodelta 2017 löytyi tällainen uutinen
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...a-junassa-tai-lentokoneessa/6545158#gs.n1wn95

Tuossa kuvassa vasen reuna on merkattu vaarallisimmaksi. Varmaankin siksi että sieltä puolelta yleensä tulee toinen ajoneuvo kylkeen todennäköisemmin kuin oikealta. Tietenkin kaatumistilanne on tilanne erikseen mutta näitä sattuu todella harvoin. Takapenkit ovat syystäkin punaisella. Jo se toissapäivänä Mäkelänkadulla todistettiin lukuisista peräänajoista kun oli pysäkit peilijäässä. Itse väitän että kaikista vaarallisin paikka on silti aivan ensimmäinen penkkirivi oikealla
 
Menee ehkä vähän ohi aiheen, mutta pakko kysyä, onko busseissa jotain tiettyjä paikkoja, joita sitten kannattaisi suosia turvallisuutta ajatellen?

2000-luvun alussa sattui Espoonlahdessa henkilöauton ja linja-auton kolari, henkilöauto tuli linja-auton kyljestä lastenvaunujen tilaan. Ko. Linja-auto oli O405N Mersu. Linja-auto oli lähdössä pysäkiltä, jota henkilöauto ei väistänyt. Scanian edustajan kanssa samasta aiheesta keskustelua yleensä pidetään auton takaosaa turvallisempana, koska autossa on takana vahvaa rautaa, verrattuna auton etuosaan. Intercity mallinen linja-auto on sitten erilainen, kun on korkea edestä alkaen. (pl. Doubledegger) takapyörän kohdalla on yleensä turvallista istua, jos sattuu henkilöauto tulemaan kylkeen, niin akseli estää sitä tulemasta pidemmälle.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:55 ----------

20.1.

NF 1172/37

NF 1234:n etulinjakilvessä näkyi pelkästään "4" vaikka muut kilvet näyttivät. "41" tai "41 Kamppi". Mahtavatkon tuollaiset ongelmat olla yleisiä?
Toinen auto oli
Nof 1293. Ajeli linjaa 532, josta arvaten näkyi vain pelkkä 5. Naureskelin että, Espoon 5 tuli takaisin.
 
Takaisin
Ylös