Uudessa suunnitelmassa on tosiaan toteuttettu verkostomaista linjastorakennetta, jota pääkaupunkiseudulla on tarkoitus soveltaa tulevaisuudessa enemmänkin. Aikaisempana esimerkkinä on HKL:n iso liityntä, joka tosin on enemmänkin strategisen tason suunnitelma tai ideapaperi.
Suunnitelma näyttää periaatteena hyvältä. Kokonaisuudessaan liikennöintikustannussäästöt kuitenkin vaikuttavat melko pieniltä, säästöä ainoastaan 100 000 euroa vuodessa nykytilanteeseen verrattuna. Onhan toki vuorovälejä voitu parantaa sisäisessä liikenteessä, mutta tulee tietysti mieleen myös, että onko seutulinjojen noin voimakas vähentäminen säästöihin nähden perusteltua. Tähän toki vaikuttaa se, että junaliikennettä hoitaa monopoli ja bussiliikenteessä hinnat on kilpailtu alas.
Muutokset ovat melko suuria, jonka perusteella voisi odottaa ainakin suorien seutulinjojen käyttäjiltä palautetta. Leppävaaran kaupunkiradan yhteydessä oli mielenkiintoista, että Espoon kaupunki kannatti voimakkaammin liityntäliikenteeseen perustuvaa vaihtoehtoa, mutta YTV päätti säilyttää enemmän suoria seutulinjoja.
Raportista olisi odottanut löytyvän myös vuoromäärät kartalla linjastosuunnitelman mukaisessa tilanteessa, kun se nykytilanteesta on saatu tehtyä. M-junien kapasiteetiksi on laskettu aamun huipputunnin aikana 3860 matkustajaa. En tiedä, ajetaanko kaikki junat kolmirunkoisina, mutta tällöin matkustajia olisi runkoa kohden 214, jota voi pitää melko korkeana. Ainakin Helsingin puoleisessa päässä on tungosta. Nykytilanteessa riittivän väljää näyttäisi kuitenkin olevan.
Liityntäyhteyksien edullisuutta tarkasteltaessa on vertailtu matka-aikoja. Jos vaihtoaikaan lisättäisiin vaihdon rasituskerroin, niin painotettujen matka-aikojen perusteella suorat säteittäiset linjat olisivat osin parempia. Järjestetyssä vaihdossa kertoimena voi pitää arvoa 3,7 (JOTU:n osapaino-projekti)http://jlf.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=22765). Lisäksi keskustan suuntaan suuntautuvilla säteittäisillä linjoilla suuri osa nousee/poistuu jossakin muualla kuin rautatieaseman ympärillä. Toki toisaalta varsinkin sunnuntailiikennettä on lisätty, mikä on positiivista. Periaatteessa olisi mielenkiintoista nähdä myös malliajoilla tehtyjä tuloksia.
Pähkinärinteen ja Variston osalta palvelut näyttäisivät heikentyvän. Suorat linjat Helsinkiin lopetetaan tai hidastuvat. Lisäksi suorat linjat Tikkurilan suuntaan katkaistaan. Linjaa 363 kuormittavat jatkossa todennäköisesti myös Konalasta Elielinaukiolle matkustavat. Sekä Vihdintielle että Hämeenlinnanväylälle on suunniteltu joukkoliikenteen toimintaolosuhteiden parannuksia, jotka nyt jäävät vähemmälle käytölle.
Esimerkiksi linjat 452, 453 ja 734 on johdettu moottoriväylältä suoraan terminaaliin. Vaihtomatkustajien kannalta tämä on positiivista, mutta toisille tämä merkitsee uutta vaihtoa tai pitempää kävelymatkaa. Periaatteessa pitäisin parempana esimerkiksi linjojen 452 ja 453 yhdistämistä reitille Vantaankoski-Laajavuori-Martinlaakso-Myyrmäki-vt 3. Martinlaakson ja Myyrmäen välillä bussiliikenteessä on toki paljon tarjontaa, mutta toisaalta tällä vältetään vaihtoja ja/tai lyhennetään kävelymatkoja. Kaivokselaan saataisiin ruuhka-ajoiksi tarjontaa, jos HKL:n linja 47 voisi koukata. Ruuhkasuunnassa 47:n kuormitus ei ole Hakuninmaalla kovin korkea.
Poikittaisliikenteessä tarjonnan lisäykset ovat oikein hyviä. Myyrmäen ja Tikkurilan välillä nopea linja on hyvä ratkaisu. Negatiivisena voi pitää, että Vantaankosken, Laajavuoren ja Martinlaakson alueelta yhteys Tikkurilaan puolestaan hidastuu.
Suunnitelma näyttää periaatteena hyvältä. Kokonaisuudessaan liikennöintikustannussäästöt kuitenkin vaikuttavat melko pieniltä, säästöä ainoastaan 100 000 euroa vuodessa nykytilanteeseen verrattuna. Onhan toki vuorovälejä voitu parantaa sisäisessä liikenteessä, mutta tulee tietysti mieleen myös, että onko seutulinjojen noin voimakas vähentäminen säästöihin nähden perusteltua. Tähän toki vaikuttaa se, että junaliikennettä hoitaa monopoli ja bussiliikenteessä hinnat on kilpailtu alas.
Muutokset ovat melko suuria, jonka perusteella voisi odottaa ainakin suorien seutulinjojen käyttäjiltä palautetta. Leppävaaran kaupunkiradan yhteydessä oli mielenkiintoista, että Espoon kaupunki kannatti voimakkaammin liityntäliikenteeseen perustuvaa vaihtoehtoa, mutta YTV päätti säilyttää enemmän suoria seutulinjoja.
Raportista olisi odottanut löytyvän myös vuoromäärät kartalla linjastosuunnitelman mukaisessa tilanteessa, kun se nykytilanteesta on saatu tehtyä. M-junien kapasiteetiksi on laskettu aamun huipputunnin aikana 3860 matkustajaa. En tiedä, ajetaanko kaikki junat kolmirunkoisina, mutta tällöin matkustajia olisi runkoa kohden 214, jota voi pitää melko korkeana. Ainakin Helsingin puoleisessa päässä on tungosta. Nykytilanteessa riittivän väljää näyttäisi kuitenkin olevan.
Liityntäyhteyksien edullisuutta tarkasteltaessa on vertailtu matka-aikoja. Jos vaihtoaikaan lisättäisiin vaihdon rasituskerroin, niin painotettujen matka-aikojen perusteella suorat säteittäiset linjat olisivat osin parempia. Järjestetyssä vaihdossa kertoimena voi pitää arvoa 3,7 (JOTU:n osapaino-projekti)http://jlf.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=22765). Lisäksi keskustan suuntaan suuntautuvilla säteittäisillä linjoilla suuri osa nousee/poistuu jossakin muualla kuin rautatieaseman ympärillä. Toki toisaalta varsinkin sunnuntailiikennettä on lisätty, mikä on positiivista. Periaatteessa olisi mielenkiintoista nähdä myös malliajoilla tehtyjä tuloksia.
Pähkinärinteen ja Variston osalta palvelut näyttäisivät heikentyvän. Suorat linjat Helsinkiin lopetetaan tai hidastuvat. Lisäksi suorat linjat Tikkurilan suuntaan katkaistaan. Linjaa 363 kuormittavat jatkossa todennäköisesti myös Konalasta Elielinaukiolle matkustavat. Sekä Vihdintielle että Hämeenlinnanväylälle on suunniteltu joukkoliikenteen toimintaolosuhteiden parannuksia, jotka nyt jäävät vähemmälle käytölle.
Esimerkiksi linjat 452, 453 ja 734 on johdettu moottoriväylältä suoraan terminaaliin. Vaihtomatkustajien kannalta tämä on positiivista, mutta toisille tämä merkitsee uutta vaihtoa tai pitempää kävelymatkaa. Periaatteessa pitäisin parempana esimerkiksi linjojen 452 ja 453 yhdistämistä reitille Vantaankoski-Laajavuori-Martinlaakso-Myyrmäki-vt 3. Martinlaakson ja Myyrmäen välillä bussiliikenteessä on toki paljon tarjontaa, mutta toisaalta tällä vältetään vaihtoja ja/tai lyhennetään kävelymatkoja. Kaivokselaan saataisiin ruuhka-ajoiksi tarjontaa, jos HKL:n linja 47 voisi koukata. Ruuhkasuunnassa 47:n kuormitus ei ole Hakuninmaalla kovin korkea.
Poikittaisliikenteessä tarjonnan lisäykset ovat oikein hyviä. Myyrmäen ja Tikkurilan välillä nopea linja on hyvä ratkaisu. Negatiivisena voi pitää, että Vantaankosken, Laajavuoren ja Martinlaakson alueelta yhteys Tikkurilaan puolestaan hidastuu.
Viimeksi muokannut moderaattori:
