Viestiketju: HBL: Bussien moottorit käynnissä läpi yön Ruskeasuon varikolla

Alunperin kirjoittanut kemkim

Connex sai vuonna 2000 75:lle pehmeäpenkkiset Tanskandogit ja ne tuntuivat oikein mukavilta HKL:n busseihin verrattuna.

Se oli kyllä 2001, kun h75 siirtyi Connexille. Sitä ennen linjaa oli ajanut Oy Liikenne Ab, joka oli ollut viimeiset 10 vuotta Koiviston Auto -yhtymää. LOY:n kalusto oli periaatteessa vastaavaa kuin HKL:nkin, Volvo B10M / Wiimaa teräskuupilla ja myöhemmin samanlaisia Mersuja kuin HKL:n vuosina 1996 - 2000 hankitut.

Muistelen lukeneeni Jyväskylän Liikenteen varikolla olleen käytössä Ruotsista kopioitu lämmitystapa linja-autojen talvisäilytykseen. Lämpötukki taisi olla laitteen nimi, missä kytkettiin pysäköityjen autojen lämmitys-/jäähdytysjärjestelmä suurempaan verkkoon "tukkiin" ja siten lämmitettiin yhdellä isolla (kaukolämpö-) kamiinalla kaikki autot eikä ainakaan aina moottori- ja autokohtaisesti.

Lieneekö koko varikkoakaan enää olemassa Jyväskylässä, taisi mennä moottoritien alle mokoma, mutta oliko järjestelmä toimiva? Sinällään kai linja-auto on säänkestävä joten sen ei kai olisi välttämätöntä olla sisätiloissa muutoin kuin huolto- tai korjaustöiden aikana ja kuten edellä horisin, voitanee kai se sisätila ja voimanlähde lämmittää muutoinkin kuin tyhjäkäyttämällä. Ainakin nuo omat henkilöautot ovat pärjänneet pihalla ilman että on pitänyt koko talvea tyhjäkäyttää. Toistaiseksi.

Alunperin kirjoittanut kaakkuri

Muistelen lukeneeni Jyväskylän Liikenteen varikolla olleen käytössä Ruotsista kopioitu lämmitystapa linja-autojen talvisäilytykseen. Lämpötukki taisi olla laitteen nimi, missä kytkettiin pysäköityjen autojen lämmitys-/jäähdytysjärjestelmä suurempaan verkkoon "tukkiin" ja siten lämmitettiin yhdellä isolla (kaukolämpö-) kamiinalla kaikki autot eikä ainakaan aina moottori- ja autokohtaisesti.

Lieneekö koko varikkoakaan enää olemassa Jyväskylässä, taisi mennä moottoritien alle mokoma, mutta oliko järjestelmä toimiva?

Tuo UWE-lämpöpuomi oli ymmärtääkseni käytössä nykyisen Sorastajantien varikon edeltäjävarikolla ARELAssa, joka sijaitsi suunnilleen vastapäätä nykyiseen nähden. Moottoritien alle osittain taisi jäädä ARELAn edeltäjä Vaajakoskella.

Lämpöpuomisysteemistä kerrottiin valuvan jäähdytysnestelitkua glykoleineen kaikkineen Tuomiojärveen, joka ei "jostain syystä" sitten kovina pakkastalvinakaan enää jäätynyt kovin vahvasti. Näin siis tarina kertoo. Noihin aikoihin en vaikuttanut paikan päällä itse.

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Lämpöpuomisysteemistä kerrottiin valuvan jäähdytysnestelitkua glykoleineen kaikkineen Tuomiojärveen, joka ei "jostain syystä" sitten kovina pakkastalvinakaan enää jäätynyt kovin vahvasti. Näin siis tarina kertoo. Noihin aikoihin en vaikuttanut paikan päällä itse.

Vanhat työntekijät kertoivat myös, että piha pysyi hyvin sulana, eli vuodot ovat olleet suuri ongelma. Muistelen myös kuulleeni tuota Tuomiojärvi-tarinaa, mutta kai kuvatun kaltainen tilanne vaatisi jo aivan hillittömiä määriä hukkaan valuneita nesteitä.

Alunperin kirjoittanut TEP70

Vanhat työntekijät kertoivat myös, että piha pysyi hyvin sulana, eli vuodot ovat olleet suuri ongelma. Muistelen myös kuulleeni tuota Tuomiojärvi-tarinaa, mutta kai kuvatun kaltainen tilanne vaatisi jo aivan hillittömiä määriä hukkaan valuneita nesteitä.

Eiköhän tuossa tarinassa liioitella aika vahvasti, kuten "tarinoissa" kovin usein on tapana.

Doomslakeen meni varmaan muutakin mukavaa niihin aikoihin, mutta miten se lämpöpuomi itsessään, lämmittikö se autoja kuten piti toimiessaan vai oliko se siinäkin mielessä susi? Puomin glykolissa oli kai virtaus jonkun ison pumpun avulla?

Päästöjen kannalta kai etätuotettu lämpö olisi ihanampaa kuin paikallisesti pien(-poltto-)lämmittimellä (Webasto, Eberspächer) tuotettu lämpö.
Sähkövastuksien kyvystä eli tehoista lämmittää koko nestemäärä ja ominaispainolla pyörittää nestettä matkustamojen radiaattoreissa en osaa sanoa, roikkalämmityshän siellä HeBuLilla kai nyt on ja sitten käytetään koneita ilman kuormaa matkustamon lämmittämiseksi? Ainakaan käytössä olevilla vastuksilla se ei näytä toimivan halutusti.

Venäläisellä ydinsähköllä se ekologinen joukkoliikenne lämpiää mukavasti.

Alunperin kirjoittanut Mardebus

Niin, ainakin Ruhassa on latauksen johto ainoastaan niissä paikoissa joissa tiedetään auton hukkaavan virtansa jonnekin yön aikana.

Ainakin HelB 313:ssa sellainen näyttää olevan ja myös käytössä: tänä aamuna bussi paineli 453:lla latausjohto keulaluukusta roikkuen (ja johdon toinen pää siis laahasi tietä pitkin).

Yöllinen tyhjäkäyttö on saatu kuriin, kertoo HBL:ää lähteenään käyttänyt HS.

Alunperin kirjoittanut TAKAMOOTTORI

Jos vanhoista B10M Volvoista jotain kaipaa, niin ainakin niissä tarkeni!

Lämpimiä ovat kyllä! Muistan kun olin koulusta tulossa kotiin ja kirosin pysäkillä että miksi Lehtinen on pistänyt PL:n vanhan mahurin ajoon.. Syykin selvisi, kuski sano ottaneensa auton, koska vuorolle kuuluva olisi kylmä. Enkä palellut!

Minkä ikäisiä läpi yön käytetyt autot ovat olleet?