Sivu 2 / 3 EnsimmäinenEnsimmäinen 123 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 16-30/37

Viestiketju: Johdinautot Helsingissä

  1. #16
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Johdinautot Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vristo Näytä viesti
    (..) sopiviksi linjoiksi voitaisiin valita h14, h18 ja h55, kuten aiemmissakin suunnitelmissa oli.
    Mielestäni olisi erittäin hölmöä toteuttaa johdinautoja linjoille, joilla pääosalla matkaa jo on raitiotiekiskot. Raitiotie on kuitenkin vetovoimaltaan sekä logistiselta tehokkuudeltaan johdinautoihin verrattuna ylivoimainen.

    H14 ja H18 linjoilla raitiotietä on n. 50% matkasta .Muuttaminen raitiotieksi vaatisi Fredalle n. 3 korttelia kiskoja sekä Topeliuksenkadun raitiotien + Munkkivuoren - Pajamäen radan. Ne saataisiin todennäköisesti korvattua yhdellä raitiolinjalla. H55-linjalla raitiotietä on nyt Kampista Koskelaan. korvaaminen raitiotiellä edellyttää lyhyen radan Koskelaan ja eteläpää voidaan korvata Jätkäsaari - Kamppi - radalla.

    Johdinautosuunnitelmat kannattaa keskittää sellaisille linjoille, joilla raitiotie ei tulevaisuudessakaan ole realistinen vaihtoehto. Tällaisia olisivat parhaimmillaan metron ja paikallisjunien syöttölinjat esim. itä- ja koillis-Helsingissä tai naapurikunnissa.

  2. #17
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Johdinautot Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Mielestäni olisi erittäin hölmöä toteuttaa johdinautoja linjoille, joilla pääosalla matkaa jo on raitiotiekiskot. Raitiotie on kuitenkin vetovoimaltaan sekä logistiselta tehokkuudeltaan johdinautoihin verrattuna ylivoimainen.
    Juuri näin. Vastaavin suunnitelmin onnistuttiin osoittamaan johdinautoliikenne kannattamattomaksi jo kerran 1980-luvulla. Eli ei mitään valmiiksi kannattamattomaksi tiedettävää suunnitelmaa.

    Johdinautojen potentiaalista on hyvä myös ymmärtää se, että muutaman keskustabussilinjan sähköistäminen ei merkitse mitään keskustan saastekuormalle, joka syntyy henkilöautoista ja niiden jälkeen keskustaan tulevista esikaupunkien ja kaukoliikenteen busseista. Paras keino keskustan saastekuorman vähentämiselle on vähentää keskustan autoilua - toisin kuin kaupunginjohtajamme haluaa. Autoilun vähentäminen puolestaan edellyttää koko seudun laajuista joukkoliikennettä niin, ettei autolla tarvitse lähteä kotipihasta.

    Johdinautojen potentiaali on juuri kuten Mikko Laaksonen kirjoitti, esikaupungeissa. Keskustassa matkustajavirrat ovat kyllin suuria raideliikenteelle. Esikaupunkialueilla matkustajavirrat ohenevat niin, ettei raitiotie ole kaikkialla perusteltu, jolloin seuraava vaihtoehto on johdinauto.

    HKL:n tavoite on ja sen tuleekin olla joukkoliikenteen kokonaispäästöjen alentaminen. Se on eri asia kuin paikalliset ongelmat. Dieselbussin päästöt laimenevat esikaupungeissa keskustaa nopeammin, joten johdinauto ei merkittävästi paranna paikallista ilmanlaatua esikaupungissa. Mutta vähentää kokonaispäästöjä. Ja luo vakautta joukkoliikenteen kustannuksille, kun polttoaineriippuvuus vähenee.

    Antero

  3. #18

    Liittynyt
    16.12.2005
    Viestejä
    969

    oletus Vs: Johdinautot Helsingissä

    Toivottavaa on tosiaan, että jos tämä hanke etenee, se tehdään järkevästi ja päätökset perustuvat ehdottomiin tosiasioihin. Ettei käy kuten kaasubussihurmoksessa, että saatiin selvästi kalliimpaa liikennettä vain vähäisillä päästöeduilla, mikä on vain huonontanut joukkoliikenteen kilpailukykyä.

    Tällaisella pienehköllä kaupunkiseudulla pitää tehdä nöyriä ja viisaita päätöksiä ja välttää tilannetta, jossa kokeillaan useita uusia asioita yhtä aikaa tietämättä, mitä niistä oikeasti halutaan. Sellainen tapaa tulla kalliiksi.

    Käyttöenergian hinnassa johdinautot ovat erinomaisia, mikä korostuu Helsingissä, jonka nykyisessä bussiliikenteessä kalusto seisoo pitkiä aikoja tyhjäkäynnillä henkilöautojen tukkimilla bussikaistoilla. (Hymiö, lukija saa valita suun asennon.)

  4. #19
    Tunnistettu jäsen Camo Lissabone avatar
    Liittynyt
    14.08.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    939

    oletus Vs: Johdinautot Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Mielestäni olisi erittäin hölmöä toteuttaa johdinautoja linjoille, joilla pääosalla matkaa jo on raitiotiekiskot. Raitiotie on kuitenkin vetovoimaltaan sekä logistiselta tehokkuudeltaan johdinautoihin verrattuna ylivoimainen.

    H14 ja H18 linjoilla raitiotietä on n. 50% matkasta .Muuttaminen raitiotieksi vaatisi Fredalle n. 3 korttelia kiskoja sekä Topeliuksenkadun raitiotien + Munkkivuoren - Pajamäen radan. Ne saataisiin todennäköisesti korvattua yhdellä raitiolinjalla. H55-linjalla raitiotietä on nyt Kampista Koskelaan. korvaaminen raitiotiellä edellyttää lyhyen radan Koskelaan ja eteläpää voidaan korvata Jätkäsaari - Kamppi - radalla.

    Johdinautosuunnitelmat kannattaa keskittää sellaisille linjoille, joilla raitiotie ei tulevaisuudessakaan ole realistinen vaihtoehto. Tällaisia olisivat parhaimmillaan metron ja paikallisjunien syöttölinjat esim. itä- ja koillis-Helsingissä tai naapurikunnissa.
    Niin kuin jo toiseen viestiketjuun kirjoitin, on nimenomaan järkevää rakentaa johdinautolinjoja myös raitioteiden läheisyyteen yhteisen sähkönsyötön takia. Jos joskus haluaa muuttaa trollikkalinjan ratikaksi, ei johtimien uudistaminen ole oikeasti niin iso asia, että trollikkalinja kannattaisi jättää rakentamatta!
    Mistä hatusta on vedetty tuo toteamus, että raitiotie on ylivoimaisen vetovoimaisin muihin liikennemuotoihin nähden? Itse matkustaisin mieluummin hiljaisella ja pehmeäkulkuisella Solaris Trollino 18:lla kuin jollain nykyajan räminäratikalla. Trollikkaliikenteen häiriöalttius on huomattavasti pienempi verrattuna raitioliikenteeseen; jos trollikka hajoaa, sarvet alas langoista ja muut pääsevät ohi. Trollikat voidaan varustaa akuilla tai muulla apukäytöllä, jolloin ajolankavaurio ei etenemistä haittaa.
    !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM

  5. #20
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Johdinautot Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Camo Lissabone Näytä viesti
    Mistä hatusta on vedetty tuo toteamus, että raitiotie on ylivoimaisen vetovoimaisin muihin liikennemuotoihin nähden?
    Vuosien käytännön kokemuksesta. Ja matkustusmukavuudesta, jota voi kokea joka päivä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Camo Lissabone Näytä viesti
    Itse matkustaisin mieluummin hiljaisella ja pehmeäkulkuisella Solaris Trollino 18:lla kuin jollain nykyajan räminäratikalla.
    Niin minäkin, varsinkin jos Trollino kulkisi kiskoilla paukuttelematta kaivonkansia ja muita tienpinnan epätasaisuuksia. Eikä vaihtoehtona ole yhtä laadukasta raitiovaunua. Trollino on laadukas johdinauto, Variotram ei ole laadukas raitiovaunu.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Camo Lissabone Näytä viesti
    Trollikkaliikenteen häiriöalttius on huomattavasti pienempi verrattuna raitioliikenteeseen; jos trollikka hajoaa, sarvet alas langoista ja muut pääsevät ohi. Trollikat voidaan varustaa akuilla tai muulla apukäytöllä, jolloin ajolankavaurio ei etenemistä haittaa.
    Kuvailet nyt häiriötilanteen selvittämistä, et häiriöalttiutta. En keksi mistään tilastoa johon viitata, mutta jo teknisenä ratkaisuna trollikka on epäluotettavampi kuin raitiovaunu.

    Antero

  6. #21
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Johdinautot Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Camo Lissabone Näytä viesti
    Mistä hatusta on vedetty tuo toteamus, että raitiotie on ylivoimaisen vetovoimaisin muihin liikennemuotoihin nähden?
    Raitiotie - johdinauto - vertailuun kaksi oleellisinta kysymystä miksi raitiotie kannattaa toteuttaa, jos sille on riittävä matkustajapohja:

    - Raitiovaunun kapasiteetti on oleellisesti suurempi kuin johdinauton. Yhden raitiovaunuyksikön kapasiteetti voi olla 150 - 300 matkustajaa ja kahden vaunun juna noin 300 - 500 matkustajaa. Johdinauton maksimikapasiteetti on sama kuin bussin, 18 m nivelauton noin 120 matkustajaa, 24 m kaksinivelauton noin 160 matkustajaa (edellyttää poikkeuslupaa, ei kokeiltu Suomen talvikeleillä).
    - Käytännön kokemuksien mukaan korvattaessa dieselbussit raitiovaunulla saavutetaan 20 - 100% lisää matkustajia ko. linjalla (mm. Linz, Freiburg, useita muita esimerkkejä). Eräissä tapauksissa on saavutettu jopa 50-100% kasvu koko joukkoliikennejärjestelmässä perustettaessa uusi raitiotie (mm. Strasbourg, Grenoble, Montpellier, Rouen). Johdinautojen toteutuksesta kokemus on noin 10-15% lisää matkustajia (Salzburg).

    Kommentillani tarkoitan erityisesti sitä, että sellaisilla linjoilla, joilla on suuri osa raitiotieradasta jo olemassa sekä linjat voidaan toteuttaa nykyisiä linjoja jatkamalla ja lisäämällä niiden kalustokokoa, on vaikea nähdä mitään perustetta, miksi kannattaisi raitiotien laajennuksen sijaan toteuttaa johdinauto.

  7. #22
    Salomaa avatar
    Liittynyt
    24.10.2007
    Viestejä
    742

    oletus Johdinautoilla on tulevaisuus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko Näytä viesti
    Mielestäni johdinautoilla ei enää ole tulevaisuutta. Niissä yhdistyvät bussiliikenteen korkeat kustannukset ja raideliikenteen kankeus. Ainoa hyöty on alhaiset päästöt. Jo olemassaolevissa trollikkakaupungeissa järjestelmästä ei kannata luopua, mutta uusien järjestelmien rakentamisessa ei enää nykyään ole oikein järkeä.

    Bussien päästöt ovat pienentyneet koko ajan ja nollapäästöiset polttokennobussit tekevät jo tuloaan. Se vie pohjan pois siltä, että johdinautojärjestelmä rakennettaisiin vain päästöjen takia. Ja jos halutaan investoida kokonaan uuteen johdinautojärjestelmään, ei ole pitkä matka siihen että rakennetaan samalla raiteetkin ja aletaan ajaa ratikoilla, jolloin liikennöintikustannukset ovat pienemmät kuin busseilla.
    Kun tällä hetkellä katselee Helsinkiä, niin toteaa helposti että johdinautoilla on tulevaisuus. Johdinauton etuna raitiovaunuun nähden on linjaston asennus ja huolto. Raitivaunukiskojen asennus ja huolto aiheuttaa monenlaisia ongelmia, mutta virransyöttöjohdon asennus on huomattavasti nopeampi toimenpide verrattuna kiskojen ja ajojohdon asennukseen.

    Jä käyttöönottoinvestoinnit ! Kuvitelkaa että linjaa 14 alentaan sähköistämään. Ensiksi ajaa koeautoja mutta samalla "radalla" ajaa nykyiset 14:n diesel- ja kaasubussit.
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 14.12.2007 kello 11:33. Syy: siirretty toiseen viestiketjuun

  8. #23
    23Ají Anárjiri avatar
    Liittynyt
    03.07.2005
    Viestejä
    184

    oletus Vs: Johdinautot Helsingissä

    Johdinautoilla olisi käyttöä edelleen Helsingissä, kannattaisin erityisesti metron liityntälinjaston tai Lounais-Helsingin linjaston muuttamista johdinvoimaiseksi. En minäkään näe mieltä sellaisten bussilinjojen johdinautoistamisesta joitten reitit joko suuren matkustajamäärän perusteella tai muutoin voitaisiin toteuttaa raitioreitteinä. Johdinauton matkustajamäärässä ei tosiaan ole eroa verrattuna vastaaviin dieselautoihin, mutta tässä ratkaisevatkin muut seikat melko pitkälti. Johdinautot ovat saasteettomia, nopeita, luotettavia ja pitkäikäisiä. Näistä ominaisuuksiistahan on keskusteltu täällä eri ketjuissa ennenkin. Ja toki on järkevintä samantien toteuttaa jokin yhtenäinen linjasto, eikä erehtyä uudestaan perustamaan vain yhtä linjaa ns. koemielessä.
    Vauhtia vaunuun!

  9. #24

    Liittynyt
    28.08.2005
    Viestejä
    156

    oletus Vs: Johdinautot Helsingissä

    Miten muuten nuo johdinbussien virroittimet pysyvät ajolangoissa kiinni? Onko virroittimien päät muotoiltu jotenkin niin, että ne menevät osittain langan ympäri?

  10. #25
    Tunnistettu jäsen Camo Lissabone avatar
    Liittynyt
    14.08.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    939

    oletus Vs: Johdinautot Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut tkunnas Näytä viesti
    Miten muuten nuo johdinbussien virroittimet pysyvät ajolangoissa kiinni? Onko virroittimien päät muotoiltu jotenkin niin, että ne menevät osittain langan ympäri?
    Virroittimet pysyvät langoissa jousivoimalla kuten ratikoissakin. Virroittimen pää ja virroitinhiili on muotoiltu sopivasti, jotta langassa kiinnipysyminen on varmaa ja myös johdinauton hyvä ominaisuus raideliikenteeseen nähden eli sivusuuntainen liikevara mahdollistuu.
    Aiemmin virroittimet olivat käytännössä terästankoja mutta nykyään turvallisempia ja kevyempiä hiilikuituhärpäkkeitä. Vrt. seiväshyppääjän seiväs.
    !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM

  11. #26
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Johdinautot Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut tkunnas Näytä viesti
    Miten muuten nuo johdinbussien virroittimet pysyvät ajolangoissa kiinni? Onko virroittimien päät muotoiltu jotenkin niin, että ne menevät osittain langan ympäri?
    Tankovirroittimen päässä on käsittääkseni uralla varustettu rulla (josta tuo nimitys "trolley" kai tuleekin), joka on vapaasti liikkuva ja painuu siis aina oikeassa asennossa ajolankaa vasten. Täällaiset vahvat jouset virroitintankojen toisessa päässä tekevät parhaansa, että "sarvet" pysyvät tiukasti ajolangassaan.
    Mutta kyllähän niin silloin tällöin irtoilikin ja eräs legenda kertookin sellaisen irronneen Fredalla (toki linja h14) ja sitten paiskautuneen voimalla naapuritalon ikkunasta sisään ja tuhosi mm. jokun rouvan kahvikupit.

    (kuvien lähde: wikipedia)

  12. #27
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Johdinautot Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Camo Lissabone Näytä viesti
    Virroittimen pää ja virroitinhiili on muotoiltu sopivasti, jotta langassa kiinnipysyminen on varmaa ja myös johdinauton hyvä ominaisuus raideliikenteeseen nähden eli sivusuuntainen liikevara mahdollistuu.
    Tarkennan vielä, että virroittimen laahain on U-muotoinen, ja lanka siis liukuu U:n pohjaa vasten. Olennaista jodinauton tankovirroittimen pysymiseksi ajojohdossa on ajojohdon ripustustapa. Mitä suuremmalle nopeudelle ajojohdot tehdään, sitä joustavammaksi ajojohtimen ripustus on tehtävä sivusuunnassa ja tasaisemmaksi pystysuunnassa. Ja teräviä mutkia tulee välttää, koska niistä aiheutuu sivusuuntainen isku.

    Vristo kerkesi mainitsemaan, että tangon päässä on rulla. Yleisempi ratkaisu on hiili- tai valurautalaahain. Se on ääneltään hiljaisempi ja rakenteena yksinkertaisempi.

    Kun johdinauton sivusuuntaista kulkua ei ole kisko tasaamassa, tarvitaan virroittimelle tämä sivusuuntainen lukitus. Tankovirroittimet ovat olleet yleisiä myös raitiovaunuissa, ja ovat käytössä muutamissa järjestelmissä edelleen. "Tavallinen" tasomainen virroitin on kuitenkin yleisempi, koska se vaatii vähemmän huoltoa ja vaihteet ja risteykset ovat ajolangoille yksinkertaisempia.

    Antero

  13. #28

    Liittynyt
    28.08.2005
    Viestejä
    156

    oletus Vs: Johdinautot Helsingissä

    Kiitos vastauksista!

  14. #29
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2123

    oletus Vs: Johdinautot Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Vristo kerkesi mainitsemaan, että tangon päässä on rulla.
    Helsingin ensimmäisissä sähköratikoissa eli Kummereissa oli tankovirroitin 1900-luvulla ennen rataverkon kaksiraiteistamista ja trolleytangon päässä oli silloin vaunun viides pyörä, rulla. Mallia "lankarulla".

    Tankovirroitinraitiovaunuissa lienee yleensä pyörivä rulla ja johdinautoissa kiinteä laahainkappale.

  15. #30
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Johdinautot Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact Näytä viesti
    Helsingin ensimmäisissä sähköratikoissa eli Kummereissa oli tankovirroitin 1900-luvulla ennen rataverkon kaksiraiteistamista ja trolleytangon päässä oli silloin vaunun viides pyörä, rulla. Mallia "lankarulla".
    Ja eikös ajolangat olleet tuolloin tuplat - näyttivät siis samalta kuin trollikoilla - mutta sitä varten, että vältettiin ajolankojen vaihteet. Ajolangat siis olivat "kaksiraiteiset", kummallekin ajosuunnalle omansa.

    Antero

Vastaavia viestiketjuja

  1. Johdinautot
    kirjoittanut JudgeT foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 2012
    Viimeisin viesti: 17.01.2017, 16:54
  2. Museoidut johdinautot
    kirjoittanut Compact foorumissa Tampereen paikallisliikenne
    Vastauksia: 24
    Viimeisin viesti: 16.02.2014, 11:08
  3. Bergenin johdinautot
    kirjoittanut Skurubisin foorumissa Muuta busseista
    Vastauksia: 16
    Viimeisin viesti: 08.06.2010, 15:05
  4. Itäiset johdinautot
    kirjoittanut Tulkku foorumissa Muuta busseista
    Vastauksia: 23
    Viimeisin viesti: 11.02.2006, 22:42
  5. Tänään 11.02.2006 klo 18.00: FST -- Bussit, johdinautot
    kirjoittanut PSi foorumissa Muuta busseista
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 11.02.2006, 19:21

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •