Viestiketju: Linjanumeroiden yhteydessä käytettävät kirjaimet

Alunperin kirjoittanut Compact

Kolmos- ja seiskaratikkalinjojen kirjaimet ovat nykyään aivan turhia. Muinoin Ylioppilastalon pysäkillä Aleksanterin- ja Kaivokatujen välissä oli oikeastaan ainoa hieman järkeenkäypä tarve niille: samalla pysäkillä pysähtyivät niin Töölöön kuin Brahenkadullekin suuntautuneet vaunut. Nykyään ei sellaista pysäkkiä ole. Perustelu turhuudelle on: ei toisillakaan linjoilla ole kirjaimia osoittamassa meneekö vaunu toiseen vai toiseen suuntaan. Siis ei ole esim. 10A-linjaa Kirurgilta Pikku Huopalahteen eikä 10B-linjaa Pikku Huopalahdesta Kirurgille. Se että kyseessä on rengaslinja, ei saisi olla peruste kirjaimille. Matkustajalle renkaasta ei ole käytännön hyötyä. Jos N.N. matkustaa keskustasta Vallilaan ja takaisin, voi ottaa esim. linjan 6. Vaihtoehto on myös mennä 7:llä, mutta nyt se onkin ilmoitettu että 7B:llä ja paluu 7A:lla. Reissun voisi tehdä aivan hyvin myös pelkällä seiskalla.

Leikitään ajatuksellä, että kirjainosa on poistettu molemmilta kolmosilta. Seistään kolmosen Ylioppilastalon pysäkillä (Mannerheimintiellä). Kartan mukaan kolmosella on neljä eri suuntaa Mannerheimintieltä: Arkadian-, Kaivo-, Aleksanterinkadulle ja Bulevardille. Koska kirjaimet kiellettiin linjatunnusten yhteydessä, niin kartan perusteella pitää arvata ajaako kolmonen Bulevardilta Arkadiankadulle vai Kaivokadulle ja Aleksanterinkadulta vastaavasti Kaivokadulle vai Arkadiankadulle.

Nimenomaan kolmosella kirjaimen käyttö on mielestäni perusteltua, vaikka linjoilla ei yhteistä pysäkkiä ole. B ja T auttaa tavallista, ei niin joukkoliikennefriikkiä hahmottamaan kolmosen reitin, etenkin ydinkeskustassa. Nykyseiskaa ajettiin tietääkseni aluksi (v. 1985) ilman kirjaintunnuksia A ja B. Maksavan yleisön vaatimuksesta ne liitettiin sitten linjatunnukseen, helpottamaan linjojen ajoreittien tunnistamisessa.

Piirka

Leikitään ajatuksellä, että kirjainosa on poistettu molemmilta kolmosilta. Seistään kolmosen Ylioppilastalon pysäkillä (Mannerheimintiellä). Kartan mukaan kolmosella on neljä eri suuntaa Mannerheimintieltä: Arkadian-, Kaivo-, Aleksanterinkadulle ja Bulevardille. Koska kirjaimet kiellettiin linjatunnusten yhteydessä, niin kartan perusteella pitää arvata ajaako kolmonen Bulevardilta Arkadiankadulle vai Kaivokadulle ja Aleksanterinkadulta vastaavasti Kaivokadulle vai Arkadiankadulle.

Pitäähän myös "arvata" samalla tavalla kaikki muutkin linjat. Kympistä ei tiedä meneekö se Kirurgille vai Pikku Huopalahteen, kun käytetään samaa linjanumeroa ilman kirjainta, mutta suuntia onkin samalla pysäkkialueella olemassa kaksi. Nelonen voi mennä Katajanokalle tai Munkkiniemeen jne. Linja 4T on järkevä tässä mielessä, sillä silloin kun se menee Munkkiniemeen, tunnus on vain 4. Ja vain satamaan mennessä 4T.

Pysäkeillä on nykyään linjojen määränpään nimet, mutta sekään ei kerro välipaikkoja, eli menee "arvaamiseksi", jos on menossa vaikkapa vain Meilahteen. Odotuskatoksissa on myös linjakarttoja, joista voi tietysti katsoa vaihtoehtoja. Osassa raitiovaunuja on myös keulilla määränpäätekstit, mutta niiden merkitys ei ole kovin ratkaisevaa, koska pysäkkikatoksen kylteissä on esillä jo sama tieto. Linjojen 3 määränpää "Eläintarha" on kaikenlisäksi aivan älytön, sillä se antaa oudolle vihjauksen Korkeasaaresta. Eläintarhassa ei edes asuta, on vain muinainen urheilukenttä ja ehkä jotkut muistavat Eläintarhan ajot ja Eläintarhan Unionin eli nykyisen Nesteen. Olisi ennemminkin automaattisesti vaihtuvat Töölö-> Kallio-> Eira-> Kauppatori tms. päämatkustusvirtojen mukaisesti.

Kaupunkiliikenteessä (ja kaikessa muussakin elämässä) oletetaan, että kulkijalla on jokin taju siitä mihin hän on oikeasti menossa. Jos on rautatieasemalla menossa Hakaniemeen, riittää kun tietää kolmosen sinne vievän. Matkustussuunta pitää olla selvillä - pitäähän se olla tiedossa myös jos matkustaa esim. tällä välillä identtisesti kulkevalla kuutosellakin. Se ei vaadi kirjaimia lisäkseen

Piirka on täysin oikeassa; seiskoilla alkuun ei kirjaimia näytetty yleisölle. Siinäkin olen Piirkan kanssa samaa mieltä, että kolmosten kohdalla on syytä säilyttää linjatunnusten kirjainosa.
Olen useita vuosia työkseni neuvonut, opettanut uusia (ja vanhoja) työntekijöitä neuvomaan paikallisliikenteen reittejä ja aikataulutietoja matkustajille ja ammattilaisillekin sekä laatinut koulutussuunnitelmia ja -ohjelmia. Kiertolinjat ovat hankalasti hahmotettavia usein monelle osapuolelle samanaikaisesti. Tuplakahdeksikon muotoinen rengaslinja on ummikolle liki painajaismainen. Sanotaan näin, että liki ympyränmuotoinen rengaslinja menee helposti yhdellä tunnuksella molempiin suuntiin ongelmitta, mutta siitä mutkikkaammat viritykset ovat sitten oma lukunsa. Kiertosuuntien ilmaiseminen toiselle henkilölle kielellä, joka ei ole kummankaan osapuolen äidinkieli, ei helpota pätkääkään neuvontatilannetta yms. 7A:t ja 3T:t tajuaa koodeina kuka tahansa.
Tässä on myös ihan toinenkin aspekti, jonka suhteen maallikot ovat pihalla kuin lumiukot. Ammattipuolellakin kirjaimista on monenlaista hyötyä. Esim. liikenteen tuottajan on selkeää ohjeistaa henkilökuntaansa kehottamalla vaikkapa linjan 3B (Bertta) poikkeusreitistä kuin alkaa selittelemään mutkikkaasti ja epäluontevasti sellaisten ja sellaisten kolmosten kuljettajia siellä ja siellä (ja radioyhteys ja meteli kentällä ovat sitten vielä omat lukunsa jne.)
Joillakin paikkakunnilla rengaslinjan parit on varmuuden vuoksi varustettu ihan eri numeroilla. Kun numeroita "riittää", käytäntö on ihan hyvä. Sama numero eri kirjaimilla on nähdäkseni kuitenkin hieman loogisempi vaihtoehto.

Perustamisvuodesta 1922 vuoteen 1950 rengaslinjaa 3 liikennöitiin ilman mitään kirjaimia. Samoin rengaslinja 7 on liikennöinyt ilman lisäkirjaimia perustamisestaan vuodesta 1951 vuoteen 1980 ja myös 1985-86. Tuona väliaikana sitä liikennöitiin tavanomaisena point-to-point -linjana lyhennetyllä reitillä.

Turussa oli myös rengaslinja 3 ja sielläkin selvittiin kirjaimitta.

Kyllä matkustajalle lisäkirjaimista se sotku juuri tulee ja sen takia sitä liikenneneuvonta sitten saakin olla selittelemässä. "Sama linja" eri kulkusuuntiin käyttää eri tunnuksia! Liikennöitsijän sisäisissä tiedonannoissa voivat linjan eri kulkusuunnat olla toki ilmoitettu lisäkirjaimilla. Se on liikennöitsijän sisäistä informaatiota varten vaikkapa juuri poikkeusliikennettä varten.

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Kiertolinjat ovat hankalasti hahmotettavia usein monelle osapuolelle samanaikaisesti. Tuplakahdeksikon muotoinen rengaslinja on ummikolle liki painajaismainen.

Yhdyn raitiovaununkuljettajan ominaisuudessa täysin "Rattivaunun" mielipiteeseen. Mm. kolmosten ajoreitti olisi täysin mahdoton selittää ilman kirjaimia...

Aluksi olin vastustajien puolella kun ajattelin että sekavammaksi menee kun ei ole tuttua kirjainta numeron perässä kertomassa linjan suuntaa mutta kun tarkemmin aloin miettimään asiaa niin loppujen lopuksi kirjaimella ei juurikaan ole merkitystä 3:lla ja 7:lla. Seiskahan on selkeä ympyrälinja mutta linjat 3B ja 3T tekevät kahdeksikon muotoisen kierroksen ja varsinkin juuri Stockmannin ja Ylioppilastalon pysäkit aiheuttavat sekaannusta. 3 linjojen reittiä voisi muuttaa siten että nykyinen 3B ajaisi Töölöstä tullessaan Eiran kautta Kauppatorille ja linja 3T ajaisi Kalliosta tullessaan Kauppatorin kautta Eiraan jolloin linjat muistuttaisivat enemmän ympyrälinjoja. Samalla päällekkäinen reittiosuus linjan 6 kanssa Hakaniemestä Bulevardille poistuisi.
Näin ollen uudet kolmosten reitit olisivat: EIRA-KAUPPATORI-KALLIO-TÖÖLÖ-EIRA / EIRA-TÖÖLÖ-KALLIO-KAUPPATORI-EIRA.

Mahtaako seiskan kirjainten näyttämisen yhtenä syynä olla Pasilan kiemurat? A:lla ja B:llä ehkä halutaan varmistaa se, etteivät vierekkäisillä kaduilla molempiin suuntiin kulkevat seiskat hämäisi asiakkaita liikaa. Toisaalta maalaisia hämää se, että jonnekin mennään 7A:lla, mutta paluumatka tehdäänkin 7B:llä...

Turussa tosiaan pärjättiin raitsikoiden aikaan pelkillä kolmosilla, mutta sitten korvaavat bussilinjat olivatkin 3A ja 3B. Linjakirjaimista luovuttaessa rengaslinjat muuttuivat 3A > 3 ja 3B > 30. Kolmonen jatkaa sitkeästi yhteen suuntaan kiertävänä rengaslinjana, mutta kolmekymppinen on nykyään ihan tavallinen eestaaslinja. TLO:lla puolestaan on rengaslinja Kauppatorin ja Myllyn välillä, ja käytössä on kaksi linjanumeroa (420 ja 421). Eri numerot eivät kuitenkaan perustu kiertosuuntiin vaan reittivariaatioihin. Kumpikin numero siis kiertää molempiin suuntiin eikä kirjaimia tarvita.

tuli vielä mieleen että parhaimman tiedon vaunun kulkusuunnasta saa pysäkkikatoksen katolla olevasta kilvestä.

esim. pysäkki/ suunta/ pysäkkikilven teksti/

ylioppilastalo(mannerheimintie) / eira / eira kauppatori

ylioppilastalo(mannerheimintie) / töölö / töölö kallio

ylioppilastalo(aleksanterinkatu) / kauppatori/ kauppatori eira

ylioppilastalo(aleksanterinkatu) / kallio / kallio töölö

kuten jo aiemmin mainittiin niin kaikissa matalalattiavaunuissa kuten myös peruskorjatuissa nivelvaunuissa on määränpäänäytöt vaunun edessä josta selviää minne vaunu on menossa. mitä tulee kuljettajien ja liikenteenohjauksen väliseen informaatioon niin voitaisiin hyvin käyttää vaikka muotoa "linjan 3 vaunut suunnassa 1" ja "linjan 3 vaunut suunnassa 2"

Samantapainen ilmiö, kuin 21V:llä ja 98V:llä, on myös mm. linjoilla 65A ja 66A. 65A on ajanut nykyistä reittiään 70-luvun lopulta asti. Muistelen, että 80-luvulla olisi ajettu ruuhkavuoroja tunnuksella 65 välillä RT-Veräjämäki (muistanko oikein?), mutta tuskin myöhemmin. Olisi loogista, että 65A:n tunnus olisikin 65. Samoin mielestäni 66A on päälinja ja 66 osa-aikalinja, joten tunnusten pitäisi olla 66A->66 ja 66->66B. Sitä paitsi nykyisen 66:n reitti on sama kuin taannoin lopetetun 66B:n.

Edelliset esimerkit ovat selviä jäänteitä menneiltä ajoilta, mutta sitten on 86B- ja 93B-tapauksia mitkä ovat jo syntyessään olleet susia (niin tunnuksiltaan kuin reitti-ideoiltaan.)

Puhekielessä tosin kuljetaan kuusvitosella jne. ja mm. Kannelmäkeenkin ajetaan koko liikennöintiajan neljäkakkosella, vaikka öisin dösän nokassa lukee 20N. Koska vastaavista tunnuksien sekamelskasta syntyy epäselvyyksiä varsinkin maalaisserkkujen tullessa kylään, niin pyydän minäkin, että tunnuksien merkityksistä pidettäisiin kiinni.

Alunperin kirjoittanut killerpop

Loogisuudesta niin tiedä, mutta ainakin linjoilla h21V ja h65A näkyneissä teli-säffleissä olleet "hienot" Tryggitin monitorit näytti linjanumeron ilman kirjainta. Liekö softassa hiomista, sillä kyllä se kirjaimiakin osaa näyttää, kunhan teksti on "Ei liikenteessä".

Juu virhe on softassa. Komfram osaa sinne pistää linjatunnuksen oikein, mutta jos kuljettaja käsin pistää linjanumeron näkymään, ei siihen saa kirjaimia vaikka ohjeen mukaan pitäisi.

Henkilökohtaisesti olen 1960- ja 70 -luvuilla ollut linjojen 3B ja 3T vakikäyttäjä ja aina matkustettiin vain "kolmosella" ja niin tekivät kaikki muutkin tuntemani ihmiset. Päivänselvää oli että menosuuntaan Porvoonkadun "viiden minuutin pysäkiltä" otettiin jompikumpi kirjain eli ajosuunta ja palatessa sitten taas toinen kirjain, mutta aina se oli "kolmonen". Jos käveli hieman pidemmälle Hesarille saakka, saattoi ottaa seiskan - nyt ilman kirjaimia ja hyvin pärjättiin

Olen usein saanut kertoa hämmästyneille ulkomaisille rv-harrastajille näistä symmetristen rengaslinjojen eri ajosuuntien merkitsemistavoista. Ovatkohan nämä kaksi HKL:n linjaa (3 ja 7) aivan maailmanharvinaisuuksia, kun ovat vieraat sillälailla puistelleet päätänsä.

Onpas compact itsepäinen....Minä liityn hänen vastustajiinsa ja kannatan kijaintunnuksia ainakin kolmosen kaltaisen reitin kyseessä ollen! kirjaimista huolimatta joutuu hiukan aina miettimään reittiä, varsinkin jos joku Helsinkiä tuntematon kysyy odottamatta " kummalla kolmosella pitääm mennä Stockalta sinne ja sinne?" Toinen tapahan olisi käyttää vaikka parinumeroita, esim. 30 /300 ´Turun tapaan tai 30&31 tms.

Enkä minä ole mitenkään itsepäinen. Kunpahan toin tätä näkökulmaa esille, sillä muutenhan ei tätä oikeasti ajatella.
Minulle se nyt on ihan se-ja-sama mitenkä noita linjoja numeroidaan.