Viestiketju: Linjanumeroiden yhteydessä käytettävät kirjaimet

Alunperin kirjoittanut CF65

...päätesilmukan ollessa useiden korttelien laajuinen eri kiertosuunnat on merkitty eri tunnuksin...

Turussa linjat 50 ja 51 kiertävät Oriniemen lenkin eri suuntiin. Kuriositeettina mainittakoon, että Oriniemessä on "ulkolenkin" (linja 51) pysäkkikilvessä sekä 50 että 51, ja "sisälenkin" (linja 50) pysäkki on ilman linjatietoja.

Tästä onkin tullut mielenkiintoinen ketju. Hyvä niin, sillä näin "tutkijana" tällaistakin keskustelua kaivataan tälle uudelle foorumille.

Jotkut tuntuvat olevan tiukkoina olevassa tilanteessa, eivätkä salli kyseenalaistaa eräitä Helsingin rv-linjojen tunnuksia, joita liikennöidään eri nimikkeillä eri suuntiin. Brittiläinen LRTA esimerkiksi pitää niitä, eri kirjaimista huolimatta, yksinä linjoina joissakin kansainvälisissä yhteenvedoissaan. Siis linjoja olisi 7 kpl eli 1, 3, 4, 6, 7, 8 ja 10. Tungosaikana on muunnelmia näihin linjoihin, ykkönen muuttuu 1A:ksi ja nelosen vuoroista osa haarottuu 4T:ksi. Kysymys on tietysti monihaarainen ja HKL pitää kiinni 11 linjastaan. Ehkä se antaa statusta.

HKL ei myöskään mainitse missään, että raitiotien rataverkon pituus on Helsingissä vain n. 45 km. Kaksi- tai useampiraiteiset osuudet olen itse autolla raitiotierataa pitkin ajaen laskenut ja tulos on tämä. Kortteleita jne. kiertävät osuudet olen laskenut kokonaisuudessaan mukaan. Myös linjaliikenteeltä poisolevat osuudet olen laskenut mukaan. Kun summaa tuplataan (kaksiraiteiset osuudet), saadaan n. 90 km. Kolmiraiteiset osuudet ja puolestaan yksiraiteisten päätesilmukoiden pituudet sekä silmukoiden sivuraiteet tasaavat luvut mainittuun summaan. HKL:n toimintakertomus mainitsee, että linjarataa on 83,5 km ja varayhteyksiä 6,5 km eli yhteensä 90 km. Logiikka on siis löytynyt! Näiden lisäksi on halli- ja järjestelyraiteita 14 km. Raidekilometrejä on kaikkiaan 104 km. Kansainvälisesti, ja kansallisestikin esimerkiksi RHK:n rataverkolla, ei kaikkia kiskonpätkiä pidä laskea rataverkon pituudeksi. LRTA on ystävällinen ilmoittaessaan Helsingin pituudeksi optimistisen 76 km, mutta siinä on huimasti plussaa. Kun matkustaa ja käy jossain oikeasti suuremmassa raitiotiekaupungissa, ei voi kuin ihmetellä, että miksi siellä on Helsinkiä vähemmän rataa, mutta aika ei riitä matkustaa kaikilla osuuksilla?

Jos RHK ilmoittaisi Helsingin-Riihimäen osuuden pituuden 71 km tilalla vaikkapa HKL:mäisesti 200 km, voisi jossain herätä epäilys rataverkon pituuden laskukaavasta.

Ja takaisin epistolaan:
Vuonna 1950 HKL sai jonkinlaisen hepulikohtauksen linjojen merkitsemisessä, sillä silloin, niinkuin aiemmin olen maininnut kirjaintunnusten käyttöönotosta, kaikki linjalle siirtymiserikoisuudet saivat oman tunnuksensa. Jotkut näistä elävät vieläkin, rationalisoinnista huolimatta.

Pitää aivan laittaa tähän lista silloin käytetyistä ja käyttöönotetuista rv-linjatunnuksista:
1, 1A, 1L, 1LP, 1P, 1R, 2, 2T, 3B, 3T, 4, 4B, 6, 6E, 6K, 6S, 6V, 10, 12, 12A, 12B, 12E, 12S, 12T, H, HH, K, KL, KP, KB, M, MK, ML ja MS. Pääperiaatteessa tähän asti oli liikennöity vain pelkillä numeroilla kaupunkilinjoilla ja esikaupunkiraitioteillä puolestaan yksinkertaisilla kirjaimilla. Erilaisia linjatunnuksia oli nyt 34!

Bussilinjat olivat samaanaikaan 14, 15, 16, 17, 18A, 18N, 18F, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 31, 32, 33, 36, 37, 41, 50, 51, 52, 53, 54 ja 63.

Useita näistä ihmekirjaimista liikennöitiin vain yhteen suuntaan ja vain aamulla.

Summa summarum: 11/7 rv-linjaa, ratapituus 83,5/45 km

Alunperin kirjoittanut Compact

Tästä onkin tullut mielenkiintoinen ketju. Hyvä niin, sillä näin "tutkijana" tällaistakin keskustelua kaivataan tälle uudelle foorumille.

Jotkut tuntuvat olevan tiukkoina olevassa tilanteessa, eivätkä salli kyseenalaistaa eräitä Helsingin rv-linjojen tunnuksia, joita liikennöidään eri nimikkeillä eri suuntiin. Brittiläinen LRTA esimerkiksi pitää niitä, eri kirjaimista huolimatta, yksinä linjoina joissakin kansainvälisissä yhteenvedoissaan. Siis linjoja olisi 7 kpl eli 1, 3, 4, 6, 7, 8 ja 10. Tungosaikana on muunnelmia näihin linjoihin, ykkönen muuttuu 1A:ksi ja nelosen vuoroista osa haarottuu 4T:ksi. Kysymys on tietysti monihaarainen ja HKL pitää kiinni 11 linjastaan. Ehkä se antaa statusta.

HKL:n tyylihän on sekä roikottaa kirjaimia joillakin linjoilla turhaan (mm. h20N, h21V, h65A, h70T, h79V), että jättää joissakin tapauksissa käyttämättä kirjaimia kun se olisi perusteltua (h47:n Maununnevan kierros, h92:n ja h94:n poikkeukset). Espoossa ja Vantaalla (YTV:n alueella) näitä kirjaimia on käytetty erilailla: Tällä foorumilla ja muutama vuosi sitten Espoon ja Vantaan aikataulukirjoissakin mainitun käyttännön mukaisesti -> tarvittaessa. Samoin "kirjain-vuorot" on merkitty linjakarttoihin vain silloin kun ne eroavat perusreitistä.

Itse olen tähän YTV:n käytäntöön kasvanut ja pidän sitä helppona ja loogisena. Toisenlaisiakin mielipiteitä olen kuullut harrastajilta... Rengaslinjoilla kirjaimet kuitenkin selkeyden vuoksi mielestäni puolustavat paikkaansa. Kys. ohjeessakin on rengaslinjat mainittu erikseen. Ja h3:lla voi mun puolesta pysyä 3T, se on kuitenkin aika lailla vakiintunut...

Muutamia erikoisuuksia:

• HKL ei aikoinaan tuntenyt B- ja K-kirjaimia.
• YTV:n erikoisuus oli Y-kirjain, jota käytettiin K:n ja T:n tavoin ainakin linjoilla 147?/149?, 248, 249 ja 250.
• YTV:n käytäntö on alkanut lähestyä HKL:n käytäntöä, esimerkkinä voi katsoa e27:n Espoon aikataulukirjasta.

Kyllä itse tulen aina sanoneeksi, että menen kolmosella tai seiskalla enkä ajattelekaan, olenko nyt kolme beessä vai teessä. Ja niin sanovat kokemukseni mukaan nekin, jotka eivät mitään spårafriikkejä ole. Pikemminkin on niin päin, että landen tunnistaa siitä, että hän käyttää noita kirjaintunnuksia tyyliin "Olen kolme beessä tässä Helsingintiellä [sic]".

Kuitenkin ajatus siitä, että ei enää olisikaan virallisesti 3B:tä ja 3T:tä tuntuu vieraalta. Seiskasta jättäisin kirjaimet pois vaikka saman tien, mutta kolmosesta en. Ainoa syy on kyllä se, että näinhän se on "aina" ollut (siis vuodesta 1950).

Perinteet ohjaavat muuten ihan virallistakin liikennesuunnittelua. Tiettävästi joukkoliikennelautakunta on haluton muuttamaan kolmosen reittiä, vaikka se tuleekin kulkemaan pitkän matkaa päällekäin ysin kanssa. Ja peruste on vain se, että kolmosen reittiä ei saa muuttaa.

Tuota uutta 4T:tä pidän kunnioituksenosoituksena perinteikkäälle järjestelmälle antaa kirjaintunnus päätepisteen mukaan. Kyllähän T(erminaali) kertoo paljon enemmän kuin A tai B.

Jup, kolmosella (pelkällä) ja seiskalla (pelkällä) sitä ajetaan tänä päivänäkin, samoin kuin kerroin Kannelmäkeenkin ajettavan öisin neljäkakkosella vaikka tunnusnumero on vajaa puolet +N (=20N.) Muistelen isoäidilleni aikoinaan kerrottaneen tiukkaan rahastajatyyliin: ”Ne kirjaimet [3B/3T] ovat vain meitä varten.” Totta, kuljettajia/henkilökuntaa vartenhan ne ovatkin, mutta en voi väittää, ettei niistä joskus olisi ollut tavalliselle tallaajallekin hyötyä.

Alunperin kirjoittanut Compact

Siis linjoja olisi 7 kpl eli 1, 3, 4, 6, 7, 8 ja 10. Tungosaikana on muunnelmia näihin linjoihin, ykkönen muuttuu 1A:ksi ja nelosen vuoroista osa haarottuu 4T:ksi. Kysymys on tietysti monihaarainen ja HKL pitää kiinni 11 linjastaan.

Raitiolinjojen määrää laskettaessa olen keskitiellä ja mun mielestä linjoja on 9! Mitenkä se saadaan: lasketaan yhteen nykyiset linjatunnukset ja vähennetään summasta 1A ja 4T – ne ovat selviä ruuhka-ajan pidennyksiä/haaroja. Seiskojen kanssa lasken, että toinen linja on keskustasta Tölikän kautta Pasilaan ja toinen Sörkän kautta. Tässä mielessä kyseessä on selvästi kaksi eri linjaa eri palvelualueineen. Sama koskee kolmosia, toinen Töölöön, toinen Kallioon. Liekö hölmö laskukaava?

Alunperin kirjoittanut Compact

HKL ei myöskään mainitse missään, että raitiotien rataverkon pituus on Helsingissä vain n. 45 km.

Taannoin tehdessäni karttahommat ratikkahistoriikin tueksi, laskeskelin rataverkon pituudeksi n. 55 km. Summa sisältää myös halliraiteet (Kustaa Vaasan tie, Ruusulankatu, jne.) joten linjaverkon pituus on huomattavasti alhaisempi, ehkä hiukan alle 50 km. (Compact, otitko tarkat trippimittaritulokset?) Tuon summan olen laskenut Helsingin virastokartasta ja luulisin sen olevan aika lähellä totuutta.

Alunperin kirjoittanut Compact

Vuonna 1950 HKL sai jonkinlaisen hepulikohtauksen linjojen merkitsemisessä, sillä silloin, niinkuin aiemmin olen maininnut kirjaintunnusten käyttöönotosta, kaikki linjalle siirtymiserikoisuudet saivat oman tunnuksensa. Jotkut näistä elävät vieläkin, rationalisoinnista huolimatta.

Pitää aivan laittaa tähän lista silloin käytetyistä ja käyttöönotetuista rv-linjatunnuksista:
1, 1A, 1L, 1LP, 1P, 1R, 2, 2T, 3B, 3T, 4, 4B, 6, 6E, 6K, 6S, 6V, 10, 12, 12A, 12B, 12E, 12S, 12T, H, HH, K, KL, KP, KB, M, MK, ML ja MS. Pääperiaatteessa tähän asti oli liikennöity vain pelkillä numeroilla kaupunkilinjoilla ja esikaupunkiraitioteillä puolestaan yksinkertaisilla kirjaimilla. Erilaisia linjatunnuksia oli nyt 34!

Olisiko tämän kirjainhepulin taustalla voinut ollut se, että eikös joskus noihin aikoihin HKL luopunut määränpääkilvistä raitiovaunujen tuulilasin yläpuolella? Tuon ajan pysäkkikilvissäkään ei vielä lukenut kuin linjojen numerot, joten ilman kirjaimia matkustaja ei ainakaan vaunun edestä olisi saanut mitään tietoa siitä, minne vaunu on matkalla.

Joihinkin 1950-luvun uusiin vaunumalleihin asennettiin tosin eteen oikein valaistut rullakilvet määränpäälle, mutta näistä kai luovuttiin varsin nopeasti ja kilvet siirrettiin rahastajan selän taakse takaoven viereen.

Helsingissä ajettinkin sitten hyvin pitkään niin, että ratikoissa oli edessä pelkkä linjatunnus. Toisaalta pysäkkimerkkeihinkin lisättiin jossain vaiheessa myös linjan määränpää, joten tarvetta näyttää sama myös vaunun edessä ei ehkä pidetty niin tärkeänä enää?

Käsittääkseni vaunun nokassa on ollut määränpäätekstit vain Arkuissa (alkuaikoina) ja VTS-vaunuissa alkuaikoina. Nythän niihin on taas palattu Varioissa, joissain nivelissä ja tietysti vaunussa 339.

Muistelisin niin, että kirjaimia perusteltiin sillä, että aiemmin vaunut olivat ajaneet ihan noita samoja poikkeusreittejä pitkin siirtyessään linjalta halliin ja päinvastoin. Ne oli kuitenkin kilvitetty peruslinjan mukaan, ja vain rahastajankilvestä näki, minne vaunu todella on matkalla. Käyttämällä kirjaintunnusta vaunuihin saatiin enemmän matkustajia, kun kaikki (?) tiesivät, minne vaunu menee.

Eikö muuten ollut niin, että kolmosen B ja T otettiin käyttöön jo ennen tuota numerohepulia?

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Käsittääkseni vaunun nokassa on ollut määränpäätekstit vain Arkuissa (alkuaikoina) ja VTS-vaunuissa alkuaikoina.

Kyllähän kaksiakselisissa vaunuissa oli "määränpääpalikat" vaunun keulilla jo hyvin kauan sitten. Suomen Rautatiet -kirjan sivulla 133 olevassa alakuvassa (upea kuva!) kolmosen vaunu nousee Erottajan mäkeä ylös niin, että määränpääpalikassa lukee "Kaivopuisto Brunnsparken". Kolmonen on tosiaan vain linja "3", kirjain puuttuu (numerotunnus edessä alempana). ASEA-juna on tuossa vaiheessa kaksisuuntainen tekniikaltaan, ts. ovet löytyvät kummaltakin puolen, samoin ajolaitteet ovat moottorivaunun molemmissa päissä.

No niinpä tietysti oli! Miten saatoin unohtaa tuon... Niissähän oli linjavärit ja kaikki!

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Käsittääkseni vaunun nokassa on ollut määränpäätekstit vain Arkuissa (alkuaikoina) ja VTS-vaunuissa alkuaikoina.

Kyllähän kaksiakselisissa vaunuissa oli "määränpääpalikat" vaunun keulilla jo hyvin kauan sitten.

2-aks. SAT-vaunuissa vuodelta 1941-42 näkyy olleen määränpäätekstit kuten
tämän sivun http://www.nettilinja.fi/~ahellman/r...413/hro413.htm kuvassa.

Eräässä hankkimassani 1950-luvun postikortissa on kyseisen vaunusarjan yhteen yksilöön kiinnitetty aurinko. Ilmeisesti myöhemmissä peruskorjauksissa määränpäätekstin ikkuna on laitettu umpeen.

KaBus-kaupunki Kuopiossa linjoja on sitten viime talven järjestetty uudelleen. Vanha keskustalinja 1 Niirala - Kallanranta/Rönö) ajaa nyt reittiä KYS/Niirala - Kallanranta/Rönö. Aamupäivällä reittivariaatiot ovat:

1 Rönö->Kallanranta->Kauppakatu->Kauppatori->KYS
1 Kallanranta->Maaherrankatu->Kauppatori->Niirala
1 KYS->Kauppatori->Kallanranta

1 Niirala->Kauppatori->Kallanranta->Rönö

Iltapäivällä:
1 Rönö->Kallanranta->Kauppakatu->Kauppatori->Niirala
1 Kallanranta->Maaherrankatu->Kauppatori->KYS
1 KYS->Kauppatori->Kallanranta
1 Niirala->Kauppatori->Kallanranta->Rönö

Aikasemmin kun Niiralaan ajettiin rengasmaisesti vastakkasiin suuntiin oli aikataulussa merkinta R1 ja R2. Nyt merkintänä on vain Z1 (Maaherrankadun reittivariaatio). Aikataulusta pitää erikseen päätellä meneekö bussi Rönöstä KYSsiin vai Niiralaan. Aikataulusta ja bussin nokasta näkisi helpommin, jos Niiralaan menisi 1R ja KYSsiin 1K.

Näitä Y1, Y2, Y3, Y4, Z1, Z2, Z3, Z4 ...Z1029 -aikatauluhirviöitä on käytössä ainakin kaikissa KaBus-kaupungeissa. Ja aika usein aikataulukirjaimen kohdalla on maininta "ajetaan Tarmolan kautta" ilman tarkempaa reittikatulistausta.

Piirka

"Kaikkitietävä" miespuolinen Kirsti eli HS:n torsti kirjoittaa tänään lööperiä osastossaan HS:ssa kirjaintunnuksista. 3:n B ja T-tunnuksilla ei muka ole mitään syytä, koska kukaan ei muista, miksi niillä on nämä kirjaimet.

Kuka haluaa oikaista Torstia?

Antero

Vastasin torstille.

Sinällään outoa HS:n "kaikkitietäviltä". Itse pystyin B- ja T-tunnusten johtumisen päätellä jo pikkupoikana 80-luvun alussa.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

...kukaan ei muista, miksi niillä on nämä kirjaimet.

On varmaankin kysytty HKL:ltä ensin asiasta ja "Torstin" vastaus kuvastaa hyvin mitä siellä wanhoista jutuista tiedetään
Missä Kirsti Lilja luuraa?