Sivu 3 / 6 EnsimmäinenEnsimmäinen 123456 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 31-45/84

Viestiketju: Linjanumeroiden yhteydessä käytettävät kirjaimet

  1. #31

    Liittynyt
    06.07.2005
    Viestejä
    22

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact
    Henkilökohtaisesti olen 1960- ja 70 -luvuilla ollut linjojen 3B ja 3T vakikäyttäjä ja aina matkustettiin vain "kolmosella" ja niin tekivät kaikki muutkin tuntemani ihmiset. Päivänselvää oli että menosuuntaan Porvoonkadun "viiden minuutin pysäkiltä" otettiin jompikumpi kirjain eli ajosuunta ja palatessa sitten taas toinen kirjain, mutta aina se oli "kolmonen".
    Tällainen muistikuva minullakin on--olin myös kolmosen vakikäyttäjä noihin aikoihin, ja nimenomaan "kolmosesta" puhuttiin, mentiin suuntaan tai toiseen...

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact
    Ovatkohan nämä kaksi HKL:n linjaa (3 ja 7) aivan maailmanharvinaisuuksia, kun ovat vieraat sillälailla puistelleet päätänsä.
    ...
    Kunpahan toin tätä näkökulmaa esille, sillä muutenhan ei tätä oikeasti ajatella.
    Yritin keksiä muita kaupunkeja, joissa olisi ollut/on vastaavanlainen käytäntö merkata rengaslinjan suunnat eri tavalla, mutta en keksinyt kuin Rooman, ja sielläkin 1950-luvulta. Rengaslinjoja oli kaksi, "Circolare interna" ja "Circolare esterna", ja suunnat merkittiin vasen/oikea (sinistra/destra):
    • linja CS = Circolare interna sinistra (sisempi rengaslinja, vasen)
      linja CD = Circolare interna destra (sisempi rengaslinja, oikea)
      linja ES = Circolare esterna sinistra (ulompi rengaslinja, vasen)
      linja ED = Circolare esterna destra (ulompi rengaslinja, oikea)
    Sellaistakin on näkynyt, että linjan päätesilmukan ollessa useiden korttelien laajuinen eri kiertosuunnat on merkitty eri tunnuksin, esim. Wienissä linjat A ja Ak, tai Lontoon muinaisessa johdinautosysteemissä 521 ja 621, jotka olivat muuten sama linja mutta kiersivät keskustan päätesilmukan eri suuntiin.

    Oli kyllä aika historiallisia nämä esimerkit... :?

  2. #32
    Tunnistettu jäsen SD202 avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Vantaa
    Viestejä
    1264

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut CF65
    Yritin keksiä muita kaupunkeja, joissa olisi ollut/on vastaavanlainen käytäntö merkata rengaslinjan suunnat eri tavalla, mutta en keksinyt kuin Rooman, ja sielläkin 1950-luvulta.
    Miten olisi nykypäivän Wien? Ratikkalinjat 1 ja 2 ajavat molemmat ydinkeskustan ympäri - vastakkaisiin suuntiin.

    Tai nykypäivän Vantaa? Linjat 73L ja 73M. (Tosin en ole varma siitä, voiko kotikaupunkiani...tai siis kotipaikkakuntaani kutsua oikeaksi kaupungiksi... )
    We komen aan in Erps-Kwerps.

  3. #33
    Tunnistettu jäsen Waltsu avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    625

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut CF65
    ...päätesilmukan ollessa useiden korttelien laajuinen eri kiertosuunnat on merkitty eri tunnuksin...
    Turussa linjat 50 ja 51 kiertävät Oriniemen lenkin eri suuntiin. Kuriositeettina mainittakoon, että Oriniemessä on "ulkolenkin" (linja 51) pysäkkikilvessä sekä 50 että 51, ja "sisälenkin" (linja 50) pysäkki on ilman linjatietoja.

  4. #34
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2123

    oletus

    Tästä onkin tullut mielenkiintoinen ketju. Hyvä niin, sillä näin "tutkijana" tällaistakin keskustelua kaivataan tälle uudelle foorumille.

    Jotkut tuntuvat olevan tiukkoina olevassa tilanteessa, eivätkä salli kyseenalaistaa eräitä Helsingin rv-linjojen tunnuksia, joita liikennöidään eri nimikkeillä eri suuntiin. Brittiläinen LRTA esimerkiksi pitää niitä, eri kirjaimista huolimatta, yksinä linjoina joissakin kansainvälisissä yhteenvedoissaan. Siis linjoja olisi 7 kpl eli 1, 3, 4, 6, 7, 8 ja 10. Tungosaikana on muunnelmia näihin linjoihin, ykkönen muuttuu 1A:ksi ja nelosen vuoroista osa haarottuu 4T:ksi. Kysymys on tietysti monihaarainen ja HKL pitää kiinni 11 linjastaan. Ehkä se antaa statusta.

    HKL ei myöskään mainitse missään, että raitiotien rataverkon pituus on Helsingissä vain n. 45 km. Kaksi- tai useampiraiteiset osuudet olen itse autolla raitiotierataa pitkin ajaen laskenut ja tulos on tämä. Kortteleita jne. kiertävät osuudet olen laskenut kokonaisuudessaan mukaan. Myös linjaliikenteeltä poisolevat osuudet olen laskenut mukaan. Kun summaa tuplataan (kaksiraiteiset osuudet), saadaan n. 90 km. Kolmiraiteiset osuudet ja puolestaan yksiraiteisten päätesilmukoiden pituudet sekä silmukoiden sivuraiteet tasaavat luvut mainittuun summaan. HKL:n toimintakertomus mainitsee, että linjarataa on 83,5 km ja varayhteyksiä 6,5 km eli yhteensä 90 km. Logiikka on siis löytynyt! Näiden lisäksi on halli- ja järjestelyraiteita 14 km. Raidekilometrejä on kaikkiaan 104 km. Kansainvälisesti, ja kansallisestikin esimerkiksi RHK:n rataverkolla, ei kaikkia kiskonpätkiä pidä laskea rataverkon pituudeksi. LRTA on ystävällinen ilmoittaessaan Helsingin pituudeksi optimistisen 76 km, mutta siinä on huimasti plussaa. Kun matkustaa ja käy jossain oikeasti suuremmassa raitiotiekaupungissa, ei voi kuin ihmetellä, että miksi siellä on Helsinkiä vähemmän rataa, mutta aika ei riitä matkustaa kaikilla osuuksilla?

    Jos RHK ilmoittaisi Helsingin-Riihimäen osuuden pituuden 71 km tilalla vaikkapa HKL:mäisesti 200 km, voisi jossain herätä epäilys rataverkon pituuden laskukaavasta.

    Ja takaisin epistolaan:
    Vuonna 1950 HKL sai jonkinlaisen hepulikohtauksen linjojen merkitsemisessä, sillä silloin, niinkuin aiemmin olen maininnut kirjaintunnusten käyttöönotosta, kaikki linjalle siirtymiserikoisuudet saivat oman tunnuksensa. Jotkut näistä elävät vieläkin, rationalisoinnista huolimatta.

    Pitää aivan laittaa tähän lista silloin käytetyistä ja käyttöönotetuista rv-linjatunnuksista:
    1, 1A, 1L, 1LP, 1P, 1R, 2, 2T, 3B, 3T, 4, 4B, 6, 6E, 6K, 6S, 6V, 10, 12, 12A, 12B, 12E, 12S, 12T, H, HH, K, KL, KP, KB, M, MK, ML ja MS. Pääperiaatteessa tähän asti oli liikennöity vain pelkillä numeroilla kaupunkilinjoilla ja esikaupunkiraitioteillä puolestaan yksinkertaisilla kirjaimilla. Erilaisia linjatunnuksia oli nyt 34!

    Bussilinjat olivat samaanaikaan 14, 15, 16, 17, 18A, 18N, 18F, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 31, 32, 33, 36, 37, 41, 50, 51, 52, 53, 54 ja 63.

    Useita näistä ihmekirjaimista liikennöitiin vain yhteen suuntaan ja vain aamulla.

    Summa summarum: 11/7 rv-linjaa, ratapituus 83,5/45 km

  5. #35
    Tunnistettu jäsen Nakkiputka avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Kauniainen
    Viestejä
    531

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact
    Tästä onkin tullut mielenkiintoinen ketju. Hyvä niin, sillä näin "tutkijana" tällaistakin keskustelua kaivataan tälle uudelle foorumille.

    Jotkut tuntuvat olevan tiukkoina olevassa tilanteessa, eivätkä salli kyseenalaistaa eräitä Helsingin rv-linjojen tunnuksia, joita liikennöidään eri nimikkeillä eri suuntiin. Brittiläinen LRTA esimerkiksi pitää niitä, eri kirjaimista huolimatta, yksinä linjoina joissakin kansainvälisissä yhteenvedoissaan. Siis linjoja olisi 7 kpl eli 1, 3, 4, 6, 7, 8 ja 10. Tungosaikana on muunnelmia näihin linjoihin, ykkönen muuttuu 1A:ksi ja nelosen vuoroista osa haarottuu 4T:ksi. Kysymys on tietysti monihaarainen ja HKL pitää kiinni 11 linjastaan. Ehkä se antaa statusta.
    HKL:n tyylihän on sekä roikottaa kirjaimia joillakin linjoilla turhaan (mm. h20N, h21V, h65A, h70T, h79V), että jättää joissakin tapauksissa käyttämättä kirjaimia kun se olisi perusteltua (h47:n Maununnevan kierros, h92:n ja h94:n poikkeukset). Espoossa ja Vantaalla (YTV:n alueella) näitä kirjaimia on käytetty erilailla: Tällä foorumilla ja muutama vuosi sitten Espoon ja Vantaan aikataulukirjoissakin mainitun käyttännön mukaisesti -> tarvittaessa. Samoin "kirjain-vuorot" on merkitty linjakarttoihin vain silloin kun ne eroavat perusreitistä.

    Itse olen tähän YTV:n käytäntöön kasvanut ja pidän sitä helppona ja loogisena. Toisenlaisiakin mielipiteitä olen kuullut harrastajilta... Rengaslinjoilla kirjaimet kuitenkin selkeyden vuoksi mielestäni puolustavat paikkaansa. Kys. ohjeessakin on rengaslinjat mainittu erikseen. Ja h3:lla voi mun puolesta pysyä 3T, se on kuitenkin aika lailla vakiintunut...

    Muutamia erikoisuuksia:
    • HKL ei aikoinaan tuntenyt B- ja K-kirjaimia.
    • YTV:n erikoisuus oli Y-kirjain, jota käytettiin K:n ja T:n tavoin ainakin linjoilla 147?/149?, 248, 249 ja 250.
    • YTV:n käytäntö on alkanut lähestyä HKL:n käytäntöä, esimerkkinä voi katsoa e27:n Espoon aikataulukirjasta.

  6. #36
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6707

    oletus

    Kyllä itse tulen aina sanoneeksi, että menen kolmosella tai seiskalla enkä ajattelekaan, olenko nyt kolme beessä vai teessä. Ja niin sanovat kokemukseni mukaan nekin, jotka eivät mitään spårafriikkejä ole. Pikemminkin on niin päin, että landen tunnistaa siitä, että hän käyttää noita kirjaintunnuksia tyyliin "Olen kolme beessä tässä Helsingintiellä [sic]".

    Kuitenkin ajatus siitä, että ei enää olisikaan virallisesti 3B:tä ja 3T:tä tuntuu vieraalta. Seiskasta jättäisin kirjaimet pois vaikka saman tien, mutta kolmosesta en. Ainoa syy on kyllä se, että näinhän se on "aina" ollut (siis vuodesta 1950).

    Perinteet ohjaavat muuten ihan virallistakin liikennesuunnittelua. Tiettävästi joukkoliikennelautakunta on haluton muuttamaan kolmosen reittiä, vaikka se tuleekin kulkemaan pitkän matkaa päällekäin ysin kanssa. Ja peruste on vain se, että kolmosen reittiä ei saa muuttaa.

    Tuota uutta 4T:tä pidän kunnioituksenosoituksena perinteikkäälle järjestelmälle antaa kirjaintunnus päätepisteen mukaan. Kyllähän T(erminaali) kertoo paljon enemmän kuin A tai B.

  7. #37
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    374

    oletus

    Jup, kolmosella (pelkällä) ja seiskalla (pelkällä) sitä ajetaan tänä päivänäkin, samoin kuin kerroin Kannelmäkeenkin ajettavan öisin neljäkakkosella vaikka tunnusnumero on vajaa puolet +N (=20N.) Muistelen isoäidilleni aikoinaan kerrottaneen tiukkaan rahastajatyyliin: ”Ne kirjaimet [3B/3T] ovat vain meitä varten.” Totta, kuljettajia/henkilökuntaa vartenhan ne ovatkin, mutta en voi väittää, ettei niistä joskus olisi ollut tavalliselle tallaajallekin hyötyä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact
    Siis linjoja olisi 7 kpl eli 1, 3, 4, 6, 7, 8 ja 10. Tungosaikana on muunnelmia näihin linjoihin, ykkönen muuttuu 1A:ksi ja nelosen vuoroista osa haarottuu 4T:ksi. Kysymys on tietysti monihaarainen ja HKL pitää kiinni 11 linjastaan.
    Raitiolinjojen määrää laskettaessa olen keskitiellä ja mun mielestä linjoja on 9! Mitenkä se saadaan: lasketaan yhteen nykyiset linjatunnukset ja vähennetään summasta 1A ja 4T – ne ovat selviä ruuhka-ajan pidennyksiä/haaroja. Seiskojen kanssa lasken, että toinen linja on keskustasta Tölikän kautta Pasilaan ja toinen Sörkän kautta. Tässä mielessä kyseessä on selvästi kaksi eri linjaa eri palvelualueineen. Sama koskee kolmosia, toinen Töölöön, toinen Kallioon. Liekö hölmö laskukaava?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact
    HKL ei myöskään mainitse missään, että raitiotien rataverkon pituus on Helsingissä vain n. 45 km.
    Taannoin tehdessäni karttahommat ratikkahistoriikin tueksi, laskeskelin rataverkon pituudeksi n. 55 km. Summa sisältää myös halliraiteet (Kustaa Vaasan tie, Ruusulankatu, jne.) joten linjaverkon pituus on huomattavasti alhaisempi, ehkä hiukan alle 50 km. (Compact, otitko tarkat trippimittaritulokset?) Tuon summan olen laskenut Helsingin virastokartasta ja luulisin sen olevan aika lähellä totuutta.

  8. #38

    Liittynyt
    06.07.2005
    Viestejä
    22

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact
    Vuonna 1950 HKL sai jonkinlaisen hepulikohtauksen linjojen merkitsemisessä, sillä silloin, niinkuin aiemmin olen maininnut kirjaintunnusten käyttöönotosta, kaikki linjalle siirtymiserikoisuudet saivat oman tunnuksensa. Jotkut näistä elävät vieläkin, rationalisoinnista huolimatta.

    Pitää aivan laittaa tähän lista silloin käytetyistä ja käyttöönotetuista rv-linjatunnuksista:
    1, 1A, 1L, 1LP, 1P, 1R, 2, 2T, 3B, 3T, 4, 4B, 6, 6E, 6K, 6S, 6V, 10, 12, 12A, 12B, 12E, 12S, 12T, H, HH, K, KL, KP, KB, M, MK, ML ja MS. Pääperiaatteessa tähän asti oli liikennöity vain pelkillä numeroilla kaupunkilinjoilla ja esikaupunkiraitioteillä puolestaan yksinkertaisilla kirjaimilla. Erilaisia linjatunnuksia oli nyt 34!
    Olisiko tämän kirjainhepulin taustalla voinut ollut se, että eikös joskus noihin aikoihin HKL luopunut määränpääkilvistä raitiovaunujen tuulilasin yläpuolella? Tuon ajan pysäkkikilvissäkään ei vielä lukenut kuin linjojen numerot, joten ilman kirjaimia matkustaja ei ainakaan vaunun edestä olisi saanut mitään tietoa siitä, minne vaunu on matkalla.

    Joihinkin 1950-luvun uusiin vaunumalleihin asennettiin tosin eteen oikein valaistut rullakilvet määränpäälle, mutta näistä kai luovuttiin varsin nopeasti ja kilvet siirrettiin rahastajan selän taakse takaoven viereen.

    Helsingissä ajettinkin sitten hyvin pitkään niin, että ratikoissa oli edessä pelkkä linjatunnus. Toisaalta pysäkkimerkkeihinkin lisättiin jossain vaiheessa myös linjan määränpää, joten tarvetta näyttää sama myös vaunun edessä ei ehkä pidetty niin tärkeänä enää?

  9. #39
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6707

    oletus

    Käsittääkseni vaunun nokassa on ollut määränpäätekstit vain Arkuissa (alkuaikoina) ja VTS-vaunuissa alkuaikoina. Nythän niihin on taas palattu Varioissa, joissain nivelissä ja tietysti vaunussa 339.

    Muistelisin niin, että kirjaimia perusteltiin sillä, että aiemmin vaunut olivat ajaneet ihan noita samoja poikkeusreittejä pitkin siirtyessään linjalta halliin ja päinvastoin. Ne oli kuitenkin kilvitetty peruslinjan mukaan, ja vain rahastajankilvestä näki, minne vaunu todella on matkalla. Käyttämällä kirjaintunnusta vaunuihin saatiin enemmän matkustajia, kun kaikki (?) tiesivät, minne vaunu menee.

    Eikö muuten ollut niin, että kolmosen B ja T otettiin käyttöön jo ennen tuota numerohepulia?

  10. #40
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3383

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF
    Käsittääkseni vaunun nokassa on ollut määränpäätekstit vain Arkuissa (alkuaikoina) ja VTS-vaunuissa alkuaikoina.
    Kyllähän kaksiakselisissa vaunuissa oli "määränpääpalikat" vaunun keulilla jo hyvin kauan sitten. Suomen Rautatiet -kirjan sivulla 133 olevassa alakuvassa (upea kuva!) kolmosen vaunu nousee Erottajan mäkeä ylös niin, että määränpääpalikassa lukee "Kaivopuisto Brunnsparken". Kolmonen on tosiaan vain linja "3", kirjain puuttuu (numerotunnus edessä alempana). ASEA-juna on tuossa vaiheessa kaksisuuntainen tekniikaltaan, ts. ovet löytyvät kummaltakin puolen, samoin ajolaitteet ovat moottorivaunun molemmissa päissä.

  11. #41
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6707

    oletus

    No niinpä tietysti oli! Miten saatoin unohtaa tuon... Niissähän oli linjavärit ja kaikki!

  12. #42

    Liittynyt
    09.07.2005
    Viestejä
    540

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu
    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF
    Käsittääkseni vaunun nokassa on ollut määränpäätekstit vain Arkuissa (alkuaikoina) ja VTS-vaunuissa alkuaikoina.
    Kyllähän kaksiakselisissa vaunuissa oli "määränpääpalikat" vaunun keulilla jo hyvin kauan sitten.
    2-aks. SAT-vaunuissa vuodelta 1941-42 näkyy olleen määränpäätekstit kuten
    tämän sivun http://www.nettilinja.fi/~ahellman/r...413/hro413.htm kuvassa.

    Eräässä hankkimassani 1950-luvun postikortissa on kyseisen vaunusarjan yhteen yksilöön kiinnitetty aurinko. Ilmeisesti myöhemmissä peruskorjauksissa määränpäätekstin ikkuna on laitettu umpeen.

    KaBus-kaupunki Kuopiossa linjoja on sitten viime talven järjestetty uudelleen. Vanha keskustalinja 1 Niirala - Kallanranta/Rönö) ajaa nyt reittiä KYS/Niirala - Kallanranta/Rönö. Aamupäivällä reittivariaatiot ovat:

    1 Rönö->Kallanranta->Kauppakatu->Kauppatori->KYS
    1 Kallanranta->Maaherrankatu->Kauppatori->Niirala
    1 KYS->Kauppatori->Kallanranta

    1 Niirala->Kauppatori->Kallanranta->Rönö

    Iltapäivällä:
    1 Rönö->Kallanranta->Kauppakatu->Kauppatori->Niirala
    1 Kallanranta->Maaherrankatu->Kauppatori->KYS
    1 KYS->Kauppatori->Kallanranta
    1 Niirala->Kauppatori->Kallanranta->Rönö

    Aikasemmin kun Niiralaan ajettiin rengasmaisesti vastakkasiin suuntiin oli aikataulussa merkinta R1 ja R2. Nyt merkintänä on vain Z1 (Maaherrankadun reittivariaatio). Aikataulusta pitää erikseen päätellä meneekö bussi Rönöstä KYSsiin vai Niiralaan. Aikataulusta ja bussin nokasta näkisi helpommin, jos Niiralaan menisi 1R ja KYSsiin 1K.

    Näitä Y1, Y2, Y3, Y4, Z1, Z2, Z3, Z4 ...Z1029 -aikatauluhirviöitä on käytössä ainakin kaikissa KaBus-kaupungeissa. Ja aika usein aikataulukirjaimen kohdalla on maininta "ajetaan Tarmolan kautta" ilman tarkempaa reittikatulistausta.

    Piirka

  13. #43
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Ojnnettakkoon Torstia!

    "Kaikkitietävä" miespuolinen Kirsti eli HS:n torsti kirjoittaa tänään lööperiä osastossaan HS:ssa kirjaintunnuksista. 3:n B ja T-tunnuksilla ei muka ole mitään syytä, koska kukaan ei muista, miksi niillä on nämä kirjaimet.

    Kuka haluaa oikaista Torstia?

    Antero

  14. #44
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    01.07.2005
    Viestejä
    507

    oletus torsti torsti

    Vastasin torstille.

    Sinällään outoa HS:n "kaikkitietäviltä". Itse pystyin B- ja T-tunnusten johtumisen päätellä jo pikkupoikana 80-luvun alussa.

  15. #45
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2123

    oletus Re: Ojnnettakkoon Torstia!

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    ...kukaan ei muista, miksi niillä on nämä kirjaimet.
    On varmaankin kysytty HKL:ltä ensin asiasta ja "Torstin" vastaus kuvastaa hyvin mitä siellä wanhoista jutuista tiedetään
    Missä Kirsti Lilja luuraa?

Vastaavia viestiketjuja

  1. Linjojen ja niiden numeroinnin muutokset joukkoliikenteen organisaatiouudistuksen yhteydessä
    kirjoittanut vristo foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 18
    Viimeisin viesti: 07.05.2008, 21:32
  2. Ympyrälinjojen kirjaimet
    kirjoittanut Compact foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 37
    Viimeisin viesti: 14.08.2007, 06:29

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •