Linjanumeroiden yhteydessä käytettävät kirjaimet

Jufo · 12 Syyskuu 2009

Vs: YTV:n ja HKL:n talviaikataulut/reitit 2009-2010 ja muutokset

MrArakawa sanoi:
Jos V on ruuhkalinjan tunnus, niin miksi ajetaan myös X:llä merkittyjä ruuhkalinjoja kuten 67X ja 68X. Onko tässä ajateltu siten, että X:llä korostetaan suoraa, pääväylää pitkin menevää ruuhkalinjaa?

Z:n pitäisi kai tarkoittaa ruuhkalinjaa, joka ajaa suorempaa reittiä kuin ilman kirjainta oleva perusversio (e18Z). X taas (alunperin) tarkoittanee ruuhkalinjaa, joka ajaa samaa reittiä kuin perusversio mutta pysähtymättä kaikilla reitin varrella olevilla pysäkeillä (452X, 453X), tai ajaa perusversion reittiä, mutta ei koko pituudeltaan. Kirjaimen V taas olen sisäistänyt tarkoittamaan ruuhkalinjaa, joka palvelee työpaikka-keskittymien työmatkoja (15V).

vristo · 12 Syyskuu 2009

Vs: YTV:n ja HKL:n talviaikataulut/reitit 2009-2010 ja muutokset

MrArakawa sanoi:
Jos V on ruuhkalinjan tunnus, niin miksi ajetaan myös X:llä merkittyjä ruuhkalinjoja kuten 67X ja 68X. Onko tässä ajateltu siten, että X:llä korostetaan suoraa, pääväylää pitkin menevää ruuhkalinjaa?

X on nimenomaan pikalinjan tunnus, joka kulkee tietyn osuuden jotain nopeaa väylaa pysähtymättä pysäkeillä, joissa päälinja pysahtyy. YTV:llahan se puolestaan on Z. Saas nähdä, miten sitten HSL-aikana tämä yhteinäistetään? Tuleeko 67Z ja 68Z korvaamaan X-tunnuksen myös Helsingin sisäisessä liikenteessä?

X voi myös tarkoittaa jotain tilapäistä, kuten vaikkapa raitioliikennettä korvaavaa bussilinjaa.

V taas on (ollut) yleisesti ruuhkalinjan tunnus, mutta ei tarkoita, että sillä olisi varsinaisesti mitään "pikaosuutta". Aikanaan oli vaikkapa ruuhka-ajan raitiolinja 4V Katajanokka-Munkkiniemi, kun varsinainen nelonen liikennöi Kirurgille. Kun bussilinjat 21V ja 98V muutettiin aikanaan kokopäivälinjoiksi, V-tunnuksen merkitys nimenomaan ruuhkalinjan tunnuksena hävisi.

risukasa · 13 Syyskuu 2009

Olen muistaakseni HKL:n materiaalista lukenut V:stä kuvauksen ruuhkapainotteinen. Itselle tutuimmalla V-linjalla h70V tuo tarkoittaa, että ilta- ja pyhäliikenne puuttuu. Ero X:ään/Z:aan on pohjimmiltaan se, että ruuhkavuorojen lisäksi ajetaan lyhyitä kokopäivävuoroja.

vristo · 13 Syyskuu 2009

Tässä viestissä kirjainten alkuperaiset merkitykset on selitetty aika hyvin:

http://jlf.fi/f12/183-linjanumeroiden-yhteydessa-kaytettavat-kirjaimet/#post1135

-Ankkuli- · 17 Syyskuu 2009

Eikös sitten tuon linkin nojalla linjojen 65a ja 66a pitäisi olla 65s ja 66s sillä päätepistehän on muualla kuin pääterminaali (=rautatientori) ?

Sama kuin vantaan 75k ja 75m joka on perjaatteessa rengaslinja A/B

ja linjalla 613n on lähtöjä pitkin päivää eikä vain öisin

on tainnut kyllä unohtua aikojen saatossa nuo kirjainten merkitykset kun linjasto ja aikataulut vaan on uudistunut. mutta menepä sitten muuttamaan esim numero 65a numeroksi 65s niin matkustajat ovat ihan puulla päähän lyötyjä (tästä toimii erittäin hyvänä esimerkkinä raitiovaunun korvauslinjat 1x, 3x, 4x, 6x, 8x, 9x ja 10x)

Miska · 17 Syyskuu 2009

-Ankkuli- sanoi:
Eikös sitten tuon linkin nojalla linjojen 65a ja 66a pitäisi olla 65s ja 66s sillä päätepistehän on muualla kuin pääterminaali (=rautatientori) ?

Linjatunnuksen kirjain S tarkoitti sitä, että linjan päätepiste kantakaupungissa oli jokin muu kuin pääterminaali. Lähes kaikki S-linjat ajoivat Kasarmitorille, mutta joskus ennen metroa taisi Itä-Helsingin linjoja päättyä muutamaan muuhunkin paikkaan, ainakin Senaatintorille. Lisäksi jossain vaiheessa linjalla 143 oli S-vuoroja, jotka taisivat päättyä jonnekin Ruoholahteen tai Salmisaareen.

Oma lukunsa olivat Espoon sisäiset linjat 12 ja 14, mutta näiden tunnuksissa käytetyt K:t (Kivenlahti) ja S:t (Soukka) tulivat kaiketi siitä kumpaan paikkaan bussi Tapiolasta tai Otaniemestä lähtiessään ensin ajoi.

Alf P. · 17 Syyskuu 2009

-Ankkuli- sanoi:
Eikös sitten tuon linkin nojalla linjojen 65a ja 66a pitäisi olla 65s ja 66s sillä päätepistehän on muualla kuin pääterminaali (=rautatientori) ?

Tässä kaiketi pätee nimenomaan se sääntö, että A-linjat ovat varsinaista linjaa pidempiä, eli siinä missä 66 liikennöi Pakilasta Rautatientorille, niin A vielä jatkaa siitä pidemmälle, tässä tapauksessa Lauttasaareen. Muistaakos kukaan, että milloin oli linja 65 ja miksi sellaista ei ole enää?

SD202 · 17 Syyskuu 2009

Miska sanoi:
Linjatunnuksen kirjain S tarkoitti sitä, että linjan päätepiste kantakaupungissa oli jokin muu kuin pääterminaali. Lähes kaikki S-linjat ajoivat Kasarmitorille, mutta joskus ennen metroa taisi Itä-Helsingin linjoja päättyä muutamaan muuhunkin paikkaan, ainakin Senaatintorille. Lisäksi jossain vaiheessa linjalla 143 oli S-vuoroja, jotka taisivat päättyä jonnekin Ruoholahteen tai Salmisaareen.

Äläkä unohda linjaa 738S, joka ajoi Kasarmitorille ainakin 90-luvun lopussa - tosin kyseinen linja ei tainnut edes kuulua YTV-järjestelmään tuolloin.

Vielä 1980-luvulla joidenkin S-linjojen päätepysäkki taisi tosiaan olla Senaatintorilla, olisikohan kyseessä olleet 92S, 96S ja 97S...?

vristo · 17 Syyskuu 2009

Alf P. sanoi:
Muistaakos kukaan, että milloin oli linja 65 ja miksi sellaista ei ole enää?

Linja 65 oli toki olemassa ennen vuotta 1979, joilloin Lauttasaaren Vattuniemen "oma linja" 21 lakkautettiin ja linjat 65 sekä 66 jatkettiin nykyisin tunnetuiksi heilureiksi Rautatientorilta Lauttasaareen. Tälloin ne saivat sen "päälinjaa pidemmän pidemmän linjan" tunnukset eli tuntemamme 65A ja 66A. Sikäli 65A on erikoinen tapaus, sillä se on ollut tavallaan jo 30 vuotta ko. linjan "pääreitti", eikä perustunnus 65 ole ollut käytössä senjälkeen kun A-versio otettiin käyttöön.

Linjan 65, yöversio 65N, eroaa siten, että se kiertää Kunnalliskodintien kautta Oulunkyläntielle; tämä linjahan lähtee nykyään Rautatientorilta, mutta aikanaan sekin lähti Lauttasaaresta. Muutos tapahtui kun bussilinjan 20 ja 42 yhdistettiin yöaikaan heilurilinjaksi 20N (oliko vuonna 1991?), joka korvasi yölinjan 65N aiemman osuuden Lauttasaaressa.

Jos tarkkoja ollaan niin, linjatunnuksen 21 käyttö ei siihen loppunut, vaan siitä tuli ruuhka-aikoina liikennöinyt rengaslinja, joka oli tavallaan yhdistelmä linjoista 20, 21 seka 21V. Sen reitti aamuruuhkassa oli (muistaakseni) niin, että se lähti Asema-aukiolta linjan 21V reittiä Vattuniemeen, mutta tuli sieltä sitten takaisin keskustaan 65A/66A-reittejä aina Ruoholahteen saakka, josta sitten linjan 20 reittiä Bulevardia pitkin Erottajalle, josta puolestaan Manskua pitkin takaisin Asema-aukiolle. Iltaruuhkassa oli päinvastainen kiertoreitti. Hankala muistaa ja linja 21 lopetettiin vuonna 1991, eikä ko. linjatunnukselle ole löytynyt käyttöä toistaiseksi sen jälkeen, mutta on hyvin luultavaa, että Länsimetron käyttöönotto herättää sen jälleen henkiin, mutta tällakertaa lyhyenä Lauttasaaren sisäisenä metron liityntälinjana.