Kehä III:n linjat

Jotta 535 tarjoaisi suoran yhteyden Kehä III:n varren teollisuusalueille mahdollisimman monelle, niin yksi mahdollisuus olisi jatkaa linjan reittiä Espoon keskuksesta ainakin Suvelaan ja siitä vaikka 270:n päättärille. Suora yhteys kodin ja työpaikan välillä voisi houkutella paremmin käyttämään bussia kuin vaihdollinen yhteys.
 
Jotta 535 tarjoaisi suoran yhteyden Kehä III:n varren teollisuusalueille mahdollisimman monelle, niin yksi mahdollisuus olisi jatkaa linjan reittiä Espoon keskuksesta ainakin Suvelaan ja siitä vaikka 270:n päättärille.

Useimmilla 535:n lähdöillä tämä olisikin mahdollista nykyisen kahden tunnin kierrosajan puitteissa. Kehä III:n iltapäiväruuhkien takia muutamilla iltapäivän sivuilla erityisesti suunnassa Lentoasema - Espoon keskus tuppaavat ajoajat kuitenkin venymään jopa yli tuntiin nykyiselläkin reitillä. Tiedä sitten parantaako Kehä III:n remppa tilannetta, mutta ainakaan uusia bussikaistoja tuolle rempattavalle osuudelle ei käsittääkseni ole tulossa. Jatkossa 535 voisikin ehkä ajaa koko osuuden Vantaanportti - Tuupakan liittymä Kehän eteläpuolista rinnakkaistietä pitkin.
 
Useimmilla 535:n lähdöillä tämä olisikin mahdollista nykyisen kahden tunnin kierrosajan puitteissa. Kehä III:n iltapäiväruuhkien takia muutamilla iltapäivän sivuilla erityisesti suunnassa Lentoasema - Espoon keskus tuppaavat ajoajat kuitenkin venymään jopa yli tuntiin nykyiselläkin reitillä. Tiedä sitten parantaako Kehä III:n remppa tilannetta, mutta ainakaan uusia bussikaistoja tuolle rempattavalle osuudelle ei käsittääkseni ole tulossa. Jatkossa 535 voisikin ehkä ajaa koko osuuden Vantaanportti - Tuupakan liittymä Kehän eteläpuolista rinnakkaistietä pitkin.

Kehä III:n tukkeutuminen johtuu vasemmalle kääntyvistä liikennevirroista, joiden takia väylän liikennettä joudutaan katkomaan. Nyt alkanut työmaa poistaa kaikki tasoliittymät ja odotus on, että liikennevirta remontin jälkeen etenee ruuhka-aikoihinkin suunnilleen nopeusrajoitusnopeudella. Bussikaista ei tällaisessa tilanteessa tuo etua investoinnin vastikeeksi eikä liikenteen siirtäminen katuverkkoon ole etenemistä nopeuttava ratkaisu.
 
Kehä III:n tukkeutuminen johtuu vasemmalle kääntyvistä liikennevirroista, joiden takia väylän liikennettä joudutaan katkomaan. Nyt alkanut työmaa poistaa kaikki tasoliittymät ja odotus on, että liikennevirta remontin jälkeen etenee ruuhka-aikoihinkin suunnilleen nopeusrajoitusnopeudella. Bussikaista ei tällaisessa tilanteessa tuo etua investoinnin vastikeeksi eikä liikenteen siirtäminen katuverkkoon ole etenemistä nopeuttava ratkaisu.

Eiköhän käy kuitenkin niin kuin kaikissa kaupunkiseudun tiehankkeissa, että tieyhteyden parantuminen houkuttelee tielle lisää käyttäjiä niin että se on tukossa taas.
 
Eiköhän käy kuitenkin niin kuin kaikissa kaupunkiseudun tiehankkeissa, että tieyhteyden parantuminen houkuttelee tielle lisää käyttäjiä niin että se on tukossa taas.

Tiedä häntä sitten. Kehä III:n osuuden Suutarilasta Lentoasemalle vihki käyttöön liikenneministeri Leena Luhtanen vuonna 2005. Osuudella on arkisin 7-9 sekä 15-18 voimassaolevat bussikaistat. Vielä ei ole mainittavaa ruuhkautumista esiintynyt.

Tiedä häntä sitten, johtuuko tien mainio välityskyky kaikkina vuorokaudenaikoina juuri siitä, että joukkoliikennekaistat ovat olemassa, mutta luulenpa valoristeysten poistumisen olevan suurempi syy siihen. Uskon, että liikenne nykymäärillä olisi soljunut tuolla osuudella tasoliittymien poistumisen jälkeen ilman joukkoliikennekaistaakin - joka nyt lähinnä toimii kymmenen minuutin välein kulkevan joukkoliikennevälineen ohella pääosin ohittelu- ja ylinopeudenajokaistana. Melkoiset kaistanvaihtokarnevaalit ovatkin käynnissä aina Tuusulanväylän ja Lentoasemantien risteysten välillä, joka toki lienee pidemmälti liikennekäyttäytymistä ilmentävä toimintamalli kuin suunnittelun kukkanen.

En silti missään tapauksessa halua kyseenalaistaa perusteita rakentaa mainittu kaista ja pidän sitä toki sinällään tarpeellisena, onhan tiealueella hieman joukkoliikennettäkin.

Ylipäätään seudun uusien tiehankkeiden joukkoliikennekaistoitukset ovat sangen hupaisia. Käännyttäessä Mannerheimintieltä Vihdintielle on nyt bussien vielä vaihdettava kaistaa sekä mahdollisesti pysähdyttävä liikennevaloihin Vihdintien suuntaan ajaessaan.

Niin ikään Hakamäentien välillä Itä-Pasila - Ilmala sijaitsevat joukkoliikennekaistat ovat hupaisia. Itään ajettaessa opastusmerkki 700 metrin päässä olevalle Länsi-Pasilan eritasoliittymälle on sijoitettu välittömästi Ilmalan liittymän jälkeen, joka legitimoi henkilöautoille oikeuden käyttää mainittua kaistaa. Ainoa risteyksen ohitus joukkoliikennekaistana tapahtuu juurikin tuossa mainitussa Länsi-Pasilan ja Areenan risteyksessä, jonka jälkeen joukkoliikennekaista - toki jatkuen joukkoliikennekaistana - muuttuu luonteeltaan Länsi-Pasilan / Areenan risteyksen kiihdytyskaistaksi sekä Itä-Pasilan / Messukeskuksen liittymän erkanemiskaistaksi.

Eikä joukkoliikennekaistaa toki Mäkelänkadun risteykseen asti saatu vietyä. Sinne pääsyä jonotellaan aamusella aivan kuten ennenkin.

Melkoista humpuukia näyttääkin olevan tuo koko Hakamäentien uusi osuus. Saatiinhan komea baana ja varmasti onnettomuuksien määrä verrattuna liikennevalo-ohjattuihin tasoliittymiin on huimassa laskukierteessä. Nyt pääsee entistä nopeammin ja vaivattomammin jonottamaan Mäkelänkadulle tai sitten Lapinmäentien suulle. Mikään ei poikittaisliikenteen suhteen juuri muuttunut.

Sissos saattana mitä meininkiä.
 
Ylipäätään seudun uusien tiehankkeiden joukkoliikennekaistoitukset ovat sangen hupaisia. Käännyttäessä Mannerheimintieltä Vihdintielle on nyt bussien vielä vaihdettava kaistaa sekä mahdollisesti pysähdyttävä liikennevaloihin Vihdintien suuntaan ajaessaan.

Realiteetit ovat realiteetteja. Katkeamaton joukkoliikennekaista, johon ei synny sekoittumista, edellyttää eritasoratkaisuja. Asian voi itselleen selvittää pienillä piirustusharjoituksilla. Ainoa tällainen ratkaisu on Länsiväylän kanavointi Tapiolan kohdalla ja siinäkin on tehty kompromisseja ja silti hintalapusta tuli verraten komea. Muualla kompromisseja on sitten tehty enemmän.

Kehä III Pakkala-Tikkurila on hieman erilainen case kuin nyt tehtävät muutokset. Siinä urakassa tie käytännössä rakennettiin uudelleen ja suurelta osin muusta maankäytöstä vapaaseen kohtaan. Tämä tuotti enemmän vapausasteita myös joukkoliikenteen kanavoinnin suhteen. Nyt käsillä olevassa remontissa kipupiste on Vantaankosken seutu, joka on varsin ahdas kohta. Tämän takia uudelleen rakennettavan liittymäkompleksin (Kehä III, kolmostie, Hämeenlinnantie) sijoittelu edellyttänyt varsin rankkoja kompromisseja.

Välillä Pakkala-Tikkurila liikennemäärät ovat suunnilleen samanveroisia kuin Pakkalan länsipuolella. Tie vetää hyvin, mikä on vahva indikaatio siitä, että länsipuolella pulmana ovat nimenomaan valo-ohjatut tasoliittymät, jotka nyt katoavat.
 
Vastahan 61 jaettiin kahtia, jotta yhteys Tikkurilasta Lentoasemalle paranisi.

Näin tehtiin ja samalla linjoille lisättiin ajankohdasta riippuen 1-2 bussia, jotta myös Tikkurilaan saatiin pääteseisontaa. Kustannukset kasvoivat tällä vaihdollisten matkojen lisäämisellä muistaakseni noin 200 000 euroa vuodessa, vaikkei lisää lähtöjä saatukaan. Tällä hetkellä tilanne on se, että varsin usein Tikkurilan asemalla seisoo yhteensä neljä linjojen 61 ja 62 bussia. Linjan täsmällisyyttä olisi varmasti voitu parantaa muillakin keinoilla ja vieläpä huomattavasti halvemmalla, mutta taisivat jotkut vantaalaispoliitikot väkisin tätä nykyistä järjestelyä ajaa.
 
Tällä hetkellä tilanne on se, että varsin usein Tikkurilan asemalla seisoo yhteensä neljä linjojen 61 ja 62 bussia. Linjan täsmällisyyttä olisi varmasti voitu parantaa muillakin keinoilla ja vieläpä huomattavasti halvemmalla, mutta taisivat jotkut vantaalaispoliitikot väkisin tätä nykyistä järjestelyä ajaa.


Eiköhän se nyt ollut kuitenkin niinpäin, että YTV ei halunnut antaa linjoille lisää ajoaikaa, koska se saa linjan näyttämään hitaalta. Tuntuu olevan trendinä nykyään se, että kunhan lähdöt lähtevät aikataulussa, se on tärkeintä. Vaikka kestäisi tunnin ajaa Tikkurilasta Jumbolle, ei haittaa.
 
Nyt kun kehä III:n remontti alkaa toden teolla haittaamaan liikennettä ja ruuhkat sen kun kasvavat niin YTV voisi todella harkita joidenkin, ellei kaikkien linjojen siirtämistä remontin ajaksi rinnakkaistielle välillä ansatie-tuupakan ramppi, tuota kauttahan ajaa normaalistikin linja v54 mutta sitä kautta kannattaisi ajaa myös linjat v52,v53,v56,535 ja 652 ainakin pahimpiin ruuhka-aikoihin klo 7-9 ja 15-18! Kyseisinä aikoina ajettavat lähdöt voisi ajaa vaikka V-tunnuksin, mikäli tarve vaatisi niin kiertotielle lähdettäisiin jo jumbon kohdalla eli reittiä lentoasemantie-väinö tannerintie-tulkintie...Tähän saakka idästäpäin tuleva liikenne on vetänyt ansatien risteykseen asti melko hyvin mutta kun ansatien liittymän rakentaminen alkaa niin myös jonot alkavat jo huomattavasti aiemmmin joten varmasti olisi järkevää nousta jo jumbon kohdalla kiertotielle!
 
Takaisin
Ylös