Kirkkonummen ja Keravan YTV-liikenne

Niksu

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
12
Nyt uudella foorumilla voikin alkaa pohtia jo tulevaisuutta. Eli millaiseksi muodostuu Kirkkonummen ja Keravan joukkoliikenne, kun ko. kaupungit liittyvät YTV:hen kuten sovittu on.

Kerava pienempänä lienee yksinkertaisempi tapaus ja seutualueeseen liittämisen myötä linjastoa voi integroida entistä paremmin koillis-Vantaan linjoihin. Juna on varmasti edelleen tärkein yhteys Helsinkiin päin. Mutta kuinka tulevat kehittymään Keravan sisäiset yhteydet, liityntää asemalle varmasti tarvitaan, vaikka pyöräily on suosittua Keravalla.

Kirkkonummi onkin monimutkaisempi tapaus. Kahtiajako etelän kirkonkylän ja muun radanvarren sekä Veikkolan välillä on melko selvä. Nykyään eteläosaa palvelee juna ja M.V. Wikströmin bussit, Veikkolaan sen sijaan kuljetaan Lohjan ja Nummelan suuntiin jatkavilla vakiovuoroilla. Etelässä linjasto on siis muutettavissa suoremmin seutulinjoiksi, mahdollisesti käyttäen pohjana MVW:n nykyistä reittiverkostoa. Juna säilyttänee runkokulkineen aseman.

Veikkolan suunnalla jo nykyään varsin tiheää vakiovuoroliikennettä voitanee muuttaa U-vuoroiksi, jotka palvelevat seutulippulaisiakin. Omia Veikkolaan päättyviä linjoja ei siis välttämättä tarvita, koska läpikulkevaa liikennettä on jo runsaasti. Haittapuolena on, että U-linjat eivät ole suoraan YTV:n hallinnassa. Ehkä nykyisen 290:n reittiä kulkeva linja voisi olla Veikkolaan päättyvä ja siten normaali seutulinja, vakiovuoroautot voivat sitten ajaa moottoritiellä.

Kirkkonummen sisäinen linjasto olisi varmasti kirkonkylä-keskeinen ja toimisi samalla liityntänä runkolinjoille Helsinkiin päin.

Minkälaisia näkemyksiä teillä on näiden uusien YTV-alueiden joukkoliikenteen järjestämisestä? Mahdollisuudet ovat suuret, niin onnistua kuin epäonnistuakin. YTV:n on ainakin syytä panostaa tähän kunnolla.
 
Niksu sanoi:
Kerava pienempänä lienee yksinkertaisempi tapaus ja seutualueeseen liittämisen myötä linjastoa voi integroida entistä paremmin koillis-Vantaan linjoihin. Juna on varmasti edelleen tärkein yhteys Helsinkiin päin. Mutta kuinka tulevat kehittymään Keravan sisäiset yhteydet, liityntää asemalle varmasti tarvitaan, vaikka pyöräily on suosittua Keravalla.
Keravan pyörä + juna yhdistelmän suosion pääsyy (kaupungin pienen pinta-alan ohella) lienee siinä, että ihmiset eivät halua maksaa muutenkin kalliiden VR:n lähiliikennelippujen päälle enää mitään extraa, joten he mielummin pyöräilevät sellaisia matkoja joita YTV alueella elävät kulkisivat jo joukkoliikenteellä.

Mielestäni bussiliikenteellä olisi kuitenkin täällä tulevaisuutta, mikäli homma alkaa YTV:n myötä toimia siten, että jo bussissa ostamallasi lipulla voit ilman lisäkustannuksia vaihtaa junaan. Nythän tietenkin tällä lähijunaliikenteeseen myytävällä Keravalipulla johon saa ostettua YTV lisäosan voi kyllä käyttää Soparin pikkubusseilla ajamia kahta kaupungin sisäistä linjaa 5 ja 8 (loogiset numeroinnit eikö?), mutta satunnaisemmalle matkustajalle tuollaisesta 30 päivän lipusta ei ole juuri iloa. YTV:n myötä myös Helsinkiin ajavia bussilinjoja voisi alkaa markkinoimaan potentiaalisina vaihtoehtoina junalle, kun molempiin kävisivät samat YTV liput. Nythän ongelmana on se, että vaikka bussilinjat ovatkin erittäin käteviä kotiovelta Helsingin keskustaan vieviä yhteyksiä, niin harva niitä haluaa valita, kun asiakaspohja ei riitä linjojen ajamiseen ihmisten työaikojen ulkopuolella iltaisin, viikonloppuisin taikka pyhäpäivisin, joten moni valitsee mielummin lähijunan, jonka kuukausi- tai sarjalipuista voi olla iloa myös vapaa-ajan Helsingin reissuilla. Samalla lippujärjestelmällä uskon ongelman korjaantuvan, kun ihmiset voivat YTV kuukausilipullaan matkustaa bussilla silloin, kun se on mahdollista, ja aikataulu sattuu hyvin kohdalle, tietäen kuitenkin, että lähijunakin kulkee niinä aikoina, kun bussi on jo varikolla lepäämässä. Esimerkiksi itselleni Keravan linja 738 on (ja oli varsinkin ennen Ahjon kiepin lisäämistä) selkeästi junaa kätevämpi vaihtoehto, mutta klo 17 jälkeen ja viikonloppuisin kismittää, kun junalla palatessa siitä 40 matkan bussilipusta ei ole mitään hyötyä.

Pahasti kuitenkin epäilen, ettei bussiliikenne tule hyötymään tästä YTV alueeseen liittymisestä, niin paljon kuin olisi mahdollista. Keravan joukkoliikennemarkkinointi tuntuu keskittyvän lähijunaliikenteeseen johon kaupunki on tietääkseni itsekin investoinut rahojaan. Esimerkiksi tuosta Keravalipun täydentäjäksi tehdyistä Sopari pikkubussiliikenteestä en ole nähnyt mitään markkinoinnin poikastakaan, ja sen olemassaolo olisi itselleni täysi tuntemattomuus ellen olisi asiaa itse selvitellyt. Keravan kaupunkiradan avaamista mainostava iso mainos sensijaan taitaa seistä vieläkin torin kulmalla...

Bussiliikenne on muutenkin Keravalla kokoajan rapistunut. Lentokenttälinjaa ei ole ollut enää aikoihin, 733 lopetettiin kesäkuussa ja sen merkittävimmät kohteet liitettiin 738:in ja vuoroja on koko ajan vähennetty. Ainoa linja, jossa matkustajia näyttää riittävän edes joten kuten on 633, ja siinäkin nämä matkustajat katoavat/ilmestyvät bussin lähtiessä/saapuessa Vantaan alueelle.

Niksu sanoi:
Minkälaisia näkemyksiä teillä on näiden uusien YTV-alueiden joukkoliikenteen järjestämisestä? Mahdollisuudet ovat suuret, niin onnistua kuin epäonnistuakin. YTV:n on ainakin syytä panostaa tähän kunnolla.
Itse laajentaisin "Soparien" liikennealuetta, siten että kaikilta kaupungin alueilta olisi niiden avulla jonkinlainen jatkoyhteys junaan/junasta. Helsingin linjoja puolestaan muuttaisiin siten, että myös 738 kävisi asemalla, jolloin se palvelisi myös lähiöt-asema-juna syöttöliikennettä Soparien rinnalla. Lisäksi myös 633 voisi tehdä nykyiseltä päätepysäkiltään asemalta kierroksen vielä johonkin lähiöön.

YTV:n lisäksi panostusta pitäisi peräänkuuluttaa myös itse Keravan kaupungilta muunmuassa saatavien uusien joukkoliikennemahdollisuuksien markkinoinnissa. Nyt kaupunki tuntuu istuvan kahdessa pöydässä. Samaan aikaan, kun se virittelee yhteistyötä YTV alueen kanssa, se rakentaa yhteistyötä myös Keski-Uudenmaan kuntien (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) kanssa Kuuma-yhteistyön muodossa. Toivottavasti näiden kahden tavoitteet eivät mene ristiin. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Kerava yhtenä Helsingin "itsenäisistä nukkumalähiöistä" hyötyy enemmän yhteistyöstä pk-seudun kaupunkien kanssa kuin esimerkiksi yhteistyöstä Pornaisen kanssa. Toki ihannetilannehan olisi mikäli nämä Kuuma-kunnat olisivat kaikki osana YTV:tä. Toimiihan tuo Tukholmassakin, että yhden suurkaupungin joukkoliikennejärjestelmä kattaa myös kaikki ympäröivät "loiseläjäkunnatkin" hyvinkin pitkän matkan päähän.
 
738 sanoi:
Bussiliikenne on muutenkin Keravalla kokoajan rapistunut. Lentokenttälinjaa ei ole ollut enää aikoihin, 733 lopetettiin kesäkuussa ja sen merkittävimmät kohteet liitettiin 738:in ja vuoroja on koko ajan vähennetty. Ainoa linja, jossa matkustajia näyttää riittävän edes joten kuten on 633, ja siinäkin nämä matkustajat katoavat/ilmestyvät bussin lähtiessä/saapuessa Vantaan alueelle.
Silloin kuin Tuusulanväylällä Kehä III risteyksessä oli vielä se vanha pysäkkijärjestys, niin bussi ajoi motaria pitkin ja jätti matkustajat pysäkille. Kiva seistä pysäkillä, nähdä bussin ohi ajavan sunnuntaisin kun 633 ajaa tunnin vuorovälillä..... Onneksi nyt se pysäkkijärjestely on tehty uudelleen ja pakottaa bussit ajamaan pysäkkien kautta. En nyt väitä että Lähilinjat oli ainoa yhtiö jonka bussit "unohtivat" pysäkit matkan varrella, vaan sitä on tapahtunut "YTV-firmoille" myöskin.

T: Skurubisin
 
Saa nähdä minkä hintaisiksi Vantaan ja Keravan rajan ylittävät matkat muodostuvat. Jos muutaman kilometrin matkalle Korso-Savio/Kerava tuputetaan YTV-monopolin hintaa 3,40e eikä tarvitse vaihto-oikeutta, kannattaa ehdottomasti ostaa 2,20e lippu pidemmälle matkalle Korsosta Järvenpäähän. :)

Mielellään näkisi VR:n taksojen säilyvän halvempana vaihtoehtona matkustajille myös Kauklahden ja Kirkkonummen välisillä matkoilla.
 
738 sanoi:
Keravan pyörä + juna yhdistelmän suosion pääsyy (kaupungin pienen pinta-alan ohella) lienee siinä, että ihmiset eivät halua maksaa muutenkin kalliiden VR:n lähiliikennelippujen päälle enää mitään extraa, joten he mielummin pyöräilevät sellaisia matkoja joita YTV alueella elävät kulkisivat jo joukkoliikenteellä.
Minä keksin lisäsyitä: Keravalla pyörätiet ovat erinomaisessa kunnossa. Täytyy työmatkani Helsingin ja Vantaan alueella pyöräilevänä myöntää, että välillä ottaa päähän ajella "hieman" paikkailtua pyörätietä, kun vieressä kulkeva autotie on moitteettomassa kunnossa. Ja kuka vielä väittää, että autoilijoilta kerättävillä veroilla ja maksuilla ei muka tehtäisi mitään hyödyllistä...
 
SD202 sanoi:
Keravalla pyörätiet ovat erinomaisessa kunnossa.
Keravalla on taannoin työmatkapyöräilyprojektin yhteydessä oikeasti selvitetty ja päätetty tietyt pyöräilyn laatukäytävät, jotka pyritään pitämään myös talvisin ajettavassa kunnossa. Ne siis aurataan yhtä rivakkaan tahtiin kuin kadut. Ratkaisulla on varmasti suuri vaikutus työmatkapyöräilyn suosioon.

Kelihän ei yleisesti ole Etelä-Suomessa este läheskään kaikille, jos hoito on kunnossa. Oulussa talvisin pyöräillään paljon enemmän kuin etelässä.
 
MCW sanoi:
Saa nähdä minkä hintaisiksi Vantaan ja Keravan rajan ylittävät matkat muodostuvat. Jos muutaman kilometrin matkalle Korso-Savio/Kerava tuputetaan YTV-monopolin hintaa 3,40e eikä tarvitse vaihto-oikeutta, kannattaa ehdottomasti ostaa 2,20e lippu pidemmälle matkalle Korsosta Järvenpäähän. :)
Ellen nyt aivan väärin muista, niin luin tätä aihetta käsittelevästä lehtikirjoituksesta, että Kerava ja Kirkkonummi tulisivat muodostamaan uuden YTV vyöhykkeen, joten aivan samaan hintaan näiden kahden paikkakunnan asukkaat pääse matkustamaan Helsinkiin kuin esimerkiksi vantaalaiset. Toivottavaa olisi kuitenkin, ettei tämä Keravan ja Kirkkonummen YTV-lippu olisi kuitenkaan merkittävästi neljää euroa korkeampi tai muutoin lippu alkaa olla jo liian lähellä niitä hintoja mitä VR:n lippu maksoi vielä joku aika sitten, vaikka toki tuolloinkin vielä vaihtomahdollisuus YTV:n kanssa toisi monelle säästöjä.

Nuo Keravan linjat 633 ja 738 tultaisiin ilmeisesti YTV:stä huolimattakin ajamaan "vain" U-linjoina, sillä kummassakin on pieniä poikkeamia Tuusulan puolelle. 633:lla bussin noustua Ruskeasannan Shellin kohdalla on pian tuon paikan jälkeen edessä pieni pätkä Tuusulan puolella, jossa muutama pysäkki. 738 puolestaan menee aivan linjan lopussa Tuusulan puolella sijaitsevaan, mutta käytännössä Keravaan yhteen kasvaneeseen ja Keravasta elävään Mattilanpuistoon.

Toivottavasti nuo U-linjat tulisivat silti olemaan näitä poikkeuksellisia U-linjoja, joissa YTV alueella kuljettaessa kelpaa kaikki mahdolliset lipputyypit kertaliput mukaanlukien, kuten Keravan ja Vantaan välisellä U-linjalla 873 on menetelty tässä nykytilanteessa, jossa Kerava ei vielä kuulu YTV:hen.

Missä vaiheessa muuten nämä Keravan ja Kirkkonummen bussiliikenteet tullaan kilpailuttamaan YTV:n vaatimusten mukaisesti? Annetaanko nykyisille Matkahuollon taksoilla operoiville firmoille jonkinlainen siirtymäaika vai kilpailutetaanko linjat samantien? Ainakin Keravalla Lähilinjat aputoiminimellä operoivan Porvoon Liikenteen kalusto on lähes on suurimmalta osalta sellaista, ettei se taatusti vastaa matalalattiakalustoa suosivan YTV:n vaatimuksia. 738:lla enemmistö autoista on pikavuorokoreja, ja 633:lla on lähinnä Wiima K202:ta, M311:tä sekä Lahti 400:sta.

Ainoat autot yhtiön autolaivueessa, jotka voisivat pärjätä mahdollisessa kilpailutuksessa ovat nuo tällä hetkellä linjaa 611 ajavat Citarot (sekä mahdollisesti myös Lahti 402:t), jotka tulevat menettämään tuon linjansa loppukesästä Lähilinjojen hävittyä tämän reitin, mutta onko KA-yhtymässä mietitty näille autoille jo jotain muuta käyttöä jossakin muualla? KA-yhtymällä tuntuu olevan muutenkin trendinä pyrkiä pois pk-seudulta mihin viittaavat perinteisten Oy Liikenne Ab:n ja Lähilinjat Oy:n lakkauttaminen (vaikka jälkimmäinen siis elää vielä aputoiminimenä) sekä yhtymän YTV liikenteen jatkuva supistuminen. Ehkäpä Keravan bussiliikennettä YTV aikana tulee hoitamaan jokin muu firma?

Lopuksi vielä pieni liikennehavainto tulevalta YTV alueelta. 738:n siirryttyä tähän uuteen reititykseen, joka on Keravan osuudeltaan täysin sama kuin kaupungin sisäinen linja 5, on Soparin aamuvuorot lopetettu päällekäisyyksien karsimiseksi. Lisäksi olen havainnut 738:n yleisimmän auton Lähilinjat #26:n (Carrus Star 302 - Scania K113) ajavan varikolta lähtöpysäkilleen Mattilanpuistoon mennessään linjakilvellä 5 eli ilmeisesti se ajaa aamuisin tuon Sorsakorvesta lähtevän ensimmäisen 5:en vuoron, jota ennen hoiteli Soparin Peugeot Boxer minibussi, ja vaihtaa sitten Mattilanpuistossa kilpeen numerot 738.
 
Keravalle luonnollisin kulkuväline olisi ilman muuta lähijuna. Mutta näin asiaa miettiessäni, tuli mieleen eräs bussiliikenteen säilyttämistä/käyttämistä kulkuvälineenä Keravalta Helsinkiin myös YTV-aikana puolustava tekijä.
Kuten tälläkin foorumilla (tarkemmin Koillis-Helsingin liityntäliikennettä koskevassa ketjussa) on todettu, paikallisjunaliikenne on ainakin HKL:lle kalliimpaa kuin bussiliikenne. Tämä puolustaisi ainakin, kuten sanottua nykyisten bussiyhteyksien Keravalta Helsinkiin säilyttämistä. Mitä mieltä muut foorumikeskustelijat ovat asiasta, onko mainitsemani tekijä vakavasti otettava?
Keravalla kuitenkin olisi potentiaalia bussiliikenteeseen. Esim. Kalevasta ja Ahjosta voisi ajella liityntäliikennettä junalle ihan hyvin. Seutulinjoista en osaa sanoa mitään tuota mainitsemaani tekijää lukuunottamatta. Mihinpäin pääkaupunkiseutua Keravalta ylipäätään on liikennetarvetta? Nykyiset moottoritieyhteydet Keravalta etelään menevät aika pitkälti samojen alueiden kautta kuin pääratakin. Toki lentokenttä olisi Tuusulan moottoritien varresta hieman lähempänä kuin pääradalta, mutta moni muu kohde on lähempänä päärataa kuin moottoriteitä.
 
738 sanoi:
Ainoat autot yhtiön autolaivueessa, jotka voisivat pärjätä mahdollisessa kilpailutuksessa ovat nuo tällä hetkellä linjaa 611 ajavat Citarot (sekä mahdollisesti myös Lahti 402:t), jotka tulevat menettämään tuon linjansa loppukesästä Lähilinjojen hävittyä tämän reitin, mutta onko KA-yhtymässä mietitty näille autoille jo jotain muuta käyttöä jossakin muualla?
Nuo Lähilinjojen Citarot tullaan tiettävästi siirtämään Kuopioon, kun 611:n nykyinen sopimus päättyy.
 
Alkuvaiheessa eli vuoden 2006 alusta seutulippu otetaan käyttöön Keravalla ja Kirkkonummella ainoastaan kausilippuna. Kerta- ja arvoliput tulevat käyttöön vasta myöhemmin, mahdollisesti vuoden 2009 alusta, jolloin Kerava ja Kirkkonummi varsinaisesti liittyisivät YTV:n jäseniksi. Hintataso tulee oletettavasti olemaan samaa luokkaa kuin nykyisillä VR:n vyöhykelipuilla matkustettaessa. Kausilipun hinta 30 päivälle voisi asettua jonnekin 100 euron hujakoille. Nykyisin Kirkkonummilippu busseihin maksaa 112 euroa/30 pv ja Kerava-Hki 30 pv lippu Lähilinjojen busseihin 123 euroa. 30 pv junalippu ABC-vyöhykkeille maksaa 98 euroa. Keravalippu, joka sisältää junamatkonen lisäksi liityntämatkat bussilla Keravan sisällä sekä Keravalta Hyrylään on samoin 98 euroa.

Keravan linjojen poikkeaminen Tuusulan tai Sipoon puolella ei vaikuttane lippujen kelpoisuuteen, kuten on tilanne linjoilla v71, 731 ja 742, jotka poikkeavat Sipoossa. Nykyisten liikennelupien kanssa meneteltäneen niin, että ne loppuvat lähivuosina ja YTV kilpailuttaa liikenteen. Lähilinjoille tullee siis pian Loppu. Yksikään KA-yhtymän yksikkö ei ole enää viime vuosina tehnyt tarjouksia YTV-alueen tarjouskilpailuissa. Lähilinjojen alasajo taisi alkaa melkeinpä heti, kun se KA-yhtymään liitettiin. Uusia autojahan ei noiden kilpailutettuun liikenteeseen hankittujen Citaroiden lisäksi ole hankittu reilun 7 vuoden aikana ainuttakaan.
 
Niksu sanoi:
Kirkkonummi onkin monimutkaisempi tapaus. Kahtiajako etelän kirkonkylän ja muun radanvarren sekä Veikkolan välillä on melko selvä. Nykyään eteläosaa palvelee juna ja M.V. Wikströmin bussit, Veikkolaan sen sijaan kuljetaan Lohjan ja Nummelan suuntiin jatkavilla vakiovuoroilla. Etelässä linjasto on siis muutettavissa suoremmin seutulinjoiksi, mahdollisesti käyttäen pohjana MVW:n nykyistä reittiverkostoa. Juna säilyttänee runkokulkineen aseman.

Kirkkonummen sisäinen linjasto olisi varmasti kirkonkylä-keskeinen ja toimisi samalla liityntänä runkolinjoille Helsinkiin päin.
Kirkkonummi on tosiaan siinä mielessä monimutkainen, että miten uudet aikataulut saadaan järkättyä kun M.V Wikström ajelee kuitenkin Siuntioon ja Tammisaareen.
Linjanumerointi on myös varsin vaikeaa. Ehdottaisin että linjojen numerot olisivat 170-sarjassa. Nykyään M. V. W:n Helsingistä tulevat linjat Kirkkonummen keskustasta jatkavat Porkkalaan, Upinniemeen, Pikkalaan sekä jotkin kääntyvät Gesterbyssä. Sitten on vielä nuo Kirkkonummen kautta Siuntioon ja Tammisaaren liikennöivät vuorot, jotka eivät tulevaisuudessakaan ole YTV-aluetta. Helpointa olisi varmaan se että jokaiselle Kirkkonummelta lähtevälle suunnalle olisi oma numero.

Esim. Upinniemi = 171 Porkkala = 172 Pikkala = 173. Näin yölinjan numero olisi 170N

Ja jos Kirkkonummelle ajetaan vielä YTV:n laajennettua nykyisiä reittejä 1-4, niin ne muutettaisiin kirjaimiksi. Muuten Upinniemeen voi kulkea neljä eri linjanumeroa riippuen Tolsan ja Masalan reiteistä.

Ilman kirjainta voisi olla ajetuin reitti 4 Masalan kautta Kirkkonummelle.

Nopein mutta harvakseltaan ajettava linja 1 muutettaisiin tunnukseksi X.

Heikkilän kautta kulkeva 2 muutettaisiin K:ksi.

Ajattelin että Gesterbyn kautta kulkeva merkittäisiin T-tunnuksella, joten reitille 3 jää sitten vaikka J = Jorvas :)

Kaikki loput Kirkkonummen linjat(ne jotka eivät mene Helsinkiin) numeroitaisiin vapaille 174-178 numeroille. Helsinki - Hirsala -linja olisi 179. Selvää on varmaan, että erityisesti Lapinkylän - Veikkolan linjoja tullaan suoristamaan. Nythän on esim. reittejä K:nummi - Vols -Aavaranta - Lapinkylä - Kylmälä - Veikkola tai sitten suorinta mahdollista reittiä. Noille kaikille reittiyhdistelmille ei ole mitään järkeä antaa omia numeroita. Paras olisi ehkä kun olisi reitti K:nummi-Evitskog-Veikkola-Lapinkylä-Veklahti-K:nummi ja numerot 174 ja 175 ajaisivat toinen toiseen suuntaan ja toinen toiseen. Keskustan liepeillä voisi olla rengaslinja Keskusta - Lindal - Pikkala - Kantvik - Keskusta. Tälle numerot 176 ja 177. Sitten jää vielä numero 178 reitille K:nummi - Hila.

Saas nähdä miten vakiovuorot sopeutuvat seutulinjojen sekaan Kirkkonummella ja tuskinpa pahiten kärsivä M. V. Wikströmkään voi sitten ajella Siuntion vuoroja nyk. reittien 1-4 kautta. Minusta olisi kyllä oikein, että em. yhtiö saisi ajella tulevaisuudessa myös uusia Kirkkonummen seutulinjoja.
 
Siis minun mielestäni tariffien ja lippujen kannalta se on ihan hyvää että YTV ottaa hoitakseen Kirkkonummen ja Keravan alueet, voisivat jopa ottaa vähän enemmän alueita, tai vaikkapa koko Uusimaa tulis joku liikenneorganisaattori hoitamaan (ei ole pakko olla juuri YTV).

Mutta toiselta kannalta se on ihan surkeaa jos YTV tulee hoitamaan nuo em. kuntien liikenne on kaluston kannalta. Jos nyt miettii millä muun muassa MVW ajaa Kirkkonummelle ja LH Keravallle (ja Korsisaari Nurmijärvelle), niin jos YTV pyytää samanlaista kalustoa niille linjoille kuin tänne pk-seudulle, niin kyllä se olennaisesti heikentää matkustajan kannalta palvelua kaluston suhteen.
Eikös yksi hyvä esimerkki ole kun YTV kilpailutti mm. Espoon 150. Ennen kilpailutusta ajettiin Wiima M3XX korilla ja Carrus K204 puolimatalattiaisilla, jossa oli verhot ja pehmeät penkit. Kilpailutuksen jälkeen uusi liikennöitsijä tuli ajamaan "raaka katureilla" joissa oli matala lattia ja kyllä vähän pehmustetut penkit, mutta autoissa oli vähemmän istumapaikoja ja paikkoja missä istuinten selkänojat oli menosuuntaan, mistä matkustaja ei tykkää, varsinkaan pidemmillä matkoilla. Oman näkemyksen mukaan tälle kilpailutus kohteelle tuli selvästi kaluston huononeminen kilpailutuksen myötä.
Kun katsoo vähän ympäri Pohjoismaita niin YTV pyytää turhaa paljon raakakaturia ihan maaseutulinjoille. Eihän kukaan järkevä normaali matkustaja haluu matkustaa perämetsille semmoisella kalustolla joka on suuniteltu johonkin kaupungin ruuhkin missä on ennemmän hyötyä seisomapaikoista ja ovista. Jos katsoo vaikka Turkua niin siellä on korkeaselkänojaiset tuolit ihan keskustan autoissa myöskin. Ja Norjan Bergenissä ne ovat myöskin kunnolla pehmustetut vaikka ajaa vain kaupungissa. Eli ainakin suoranaista YTVn kalustopolitiikka eivät sovi reunakunnille.

Mvh: Skurubisin
 
Linjalle 150 puolimatalat Carrus City M:t toi muuten linjan ensimmäisen kilpailutuksen voittanut TransBus. Vasta seuraavan kilpailutuksen voittanut Connex alkoi ajaa sitä "tanskandogeilla".

Kalustovaatimusten suhteen on veikkailtu #bussipoolilla, että Kirkkonummen ja Keravan liittyminen YTV:hen voisi tuoda kilpailutuksiin takaisin maaseutuautot. Nykyajan maaseutuautot toki olisivat erilaisia kuin 80-luvun lopun ja 90-luvun alun autot, nyt tulevat voisivat olla jotakin 1+1+0 -ovisia low entry -autoja pehmein penkein ja korkein selkänojin. Kun tälläinen autotyyppi tulisi mukaan kuvioihin, voisi olla että YTV sallisi niiden käytön myös joillakin nykyisistä seutulinjoista.
 
Re: Kirkkonummen ja Keravan YTV-liikenne - Veikkola

Itse odotan tätä Kirkkonummen YTV:hen liittymistä kuin kuuta nousevaa. Pohjolan Liikenteellä ei nykyään ole mitään mielenkiintoa kehittää Veikkolan teollisuusalueen yhteyksiä ulkomaailmaan, tämä kävi selväksi heidän liikennepäällikkönsä kanssa keskusteltuani. Ko. teollisuusalueella käy työssä noin 100 ihmistä, heistä ehkä puolet Helsingin suunnalta, ja itse taidan olla ainoa säännöllinen bussin käyttäjä. Syy joukkoliikenteen 1 % markkinaosuuteen: aamulla ei ajeta ennen kello yhtätoista yhtään ainutta vakiovuoroa vanhaa Turuntietä pitkin Helsingistä Veikkolaan, eli ainoa keino päästä teollisuusalueelle on ajaa moottoritietä kulkevilla vakioilla Veikkolan Tuulensuun pysäkille ja kävellä 1 - 1,5 km, talvella umpihangessa.

Pohjolan Liikenteelle oli mahdoton ajatus ajaa edes yksi vakiovuoro aamulla ennen kahdeksaa Ämmässuon liittymästä alkaen vanhan Turuntien kautta.

Pohjolan Liikennettä kiinnostavat etupäässä pitemmän matkan vakiovuoroasiakkaat, eli Lohja-Vihti -suunta, ja Veikkolan asuntoalueelta toki käydään poimimassa hieman "extraa" kyytiin. Linjan 290 kehittämiseen mielenkiintoa ei ole.

Kirkkonummen liittyessä YTV:hen tulos lienee se, että linjasta 290 tulee Helsinki-Veikkola, ja YTV joutuu järjestämään linjan liikenteen säännöllisemmäksi, jotta muualta maailmasta olisi olemassa toimiva yhteys Veikkolan teollisuusalueelle, ja toisaalta Veikkolan asuntoalueelta yhteydet vanhan Turuntien varrelle ja Pitäjänmäelle. Pohjolan Liikenne nettoaa jälleen; kermankuorinta Veikkolassa U-linjoiksi muuttuneilla keskipitkän matkan vakioilla voi jatkua ja YTV hoitaa tappiollisen linjan 290 liikenteen.

Suomessa linja-autoliikenne on perinteisesti perustunut suuria kaupunkialueita lukuunottamatta yksityiseen yritteliäisyyteen ja liikennelupajärjestelmään. Mielestäni ainakin tiheään asutuilla seuduilla (pk-seutu, Turku, Tampere) pitäisi miettiä koko maakunnan joukkoliikenteen monopolisoimista lääninhallitukselle, joka suunnittelisi linjastot ja kilpailuttaisi kaiken liikenteen alueellaan. Samalla voitaisin luoda maakunnan laajuinen vyöhykkeisiin (ei keinotekoisiin kuntarajoihin) perustuva tariffijärjestelmä. Hyvänä esimerkkinä toimisivat vaikkapa Alankomaat, jossa koko maa on jaettu vyöhykkeisiin ja on saman tariffijärjestelmän piirissä. Mutta tämä ei taida olla yksityisten liikennöitsijöiden intressissä, saati varsinkaan valtio-omisteisen PL:n.
 
Keravan 5-Linja

15.08.2005 5-Linja alkaa ajaa 3 vuoroa aamulla ja 3 vuoroa iltapäivällä Keravan jokivarteen (Jokivarren ajat 05,55 06,55 08,00 16,00 17,00 18,00). Aamulla vuorot ajetaan Asemalta suoraan jokivarteen ja iltapäivällä Ahjon ja Sorsakorven kautta.
Lauantaisin Kalevankatua pitkin kulkevan vuorot saavat K-tunnuksen (Linja 5K). Linjaa Liikennöi Sopari Oy,Keravan Paikallislinjat
 
Takaisin
Ylös