Kirkkonummen ja Keravan YTV-liikenne

Mitenköhän onnistui se, jos ytv perustaisi omia linjoja kilpailemaan wikströmmin rinnalle?

Muistammehan jälleen tälläkin foorumilla jo kertaalleen mainitun Lain luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä (343/1991) 1 luvun 14 §:n (662/1994), joka koskee linjaliikenteen haittaamiskieltoa:

1 momentti toteaa seuraavaa: "Tilaus- ja ostoliikenteen harjoittaminen on kielletty, jos sen tarkoituksena on kuljettaa sellaisia matkustajia, joiden käytettävissä on sopivat linjaliikenneyhteydet."

Toisaalta 2 momentissa säädetään: "Linjaliikenteelle aiheutuvaa haittaa arvioitaessa on otettava huomioon toisaalta linjaliikenteen matkustajien väheneminen, toisaalta matka-aika odotuksineen, vaihtojen määrä, matkustajien erityiset tarpeet sekä tilaus- tai ostoliikenteellä hoidettujen kuljetusten toistuvuus."

Joukkoliikenneluvan myöntävän viranomaisen harkittavaksi siis jäisi, olisiko YTV:n Wikströmin kanssa tuottamuksellisesti päällekkäinen liikenne Wikströmin liikennettä haittaavaa ja ovatko käytettävissä olevat linjaliikenneyhteydet sopivia. Oikeustapauksia asiassa ei lähimenneisyydestä löydy, joten todennäköisimmin jo pelkät työssäkäyntivuorot nykyoikeuskäytännön mukaan riittänevät. Mikäli päällekkäisiä linjoja perustetaan, tulee tällaisessa tapauksessa viranomaisen asettaa uhkasakko linjaliikenneluvan omaavan yrityksen harjoittaman linjaliikenteen kanssa päällekkäin myöhemmin tilatun tai ostetun liikenteen lopettamiseksi.
 
Minulla meni herne nokkaan, kun työpaikkavuoro lopetettiin. Kuulin lopettamisesta ensi kerran irc-kanavalla. Eläköön, Pohjolan Liikenteen tiedotus! Ellen irkkaisi, seisoisin yhä 02.01.2007 pysäkillä odottamassa u290:ää, joka ei tulekaan..

Sisuunnuin asiasta, ja aloin tutkia tarkemmin sitä seikkaa, kuinka nämä asiat demokraattisessa yhteiskunnassa toimivatkaan.

U-linja on paikallisen lääninhallituksen alaisuuteen kuuluva liikennelinja, jonka liikenteenharjoittajan kanssa ytv on tehnyt sopimuksen matkustajien kuljettamisesta ytv-alueella. Usein nämä U-linjan korvaavat aukkopaikkoja ytv-alueen itse järjestämässä liikenteessä.

Vaikka U-linja on mainittu ytv-aikataulussa, niin juridisesti se kuuluu paikallisen Lääninhallituksen valvontavastuuseen, koska kyseessä on ytv:n toimialueen ulkopuolelle ulottuva linja. Lääninhallitus myöntää liikennöitsijöille liikennöintiluvat kaikille reiteille, mitä he liikennöivät. Lääninhallitus voi myös perustellusta pyynnöstä myöntää liikennöitsijälle vapautuksen liikennöintiluvan mukaisesta liikennöintivelvoitteesta. Tällaista lupaa pyysi Pohjolan Liikenne syyskuussa 2006 eräiden U290-vuorojen osalta.

Pyynnön johdosta Lääninhallitus pyysi lausuntoja asianosaisilta. YTV vastusti, Kirkkonummen kunta oli "no joo", Espoo ei edes vastannut.

Lääninhallitus päätti antaa luvan lakkauttaa läjän vuoroja, mm. itseni työmatkavuoron.

En ollut päätökseen lääninhallituksen tyytyväinen. Itse päätöksessä on jopa 2 muotovirhettä.

Lisäksi epäilen PL:n matkustajakuormalaskelmia. Kyseltyäni PL:stä asiaa (lopulta ensimmäinen joka osasi vastata tietokoneohjelmaa Liiteri koskeviin kysymyksiin, oli ko. Pohjolan Henkilöliikenne -konsernin toimitusjohtaja Heikki Alanko.), sain tietää, että ytv:tä laskutetaan ytv-alueen matkustajista sen mukaan, kuinka mukaan kuljettaja painaa omassa rahastuslaitteessaan ytv-näppäintä. Eli vieressä olevaan ytv-kortinlukijaan tehdyt leimaukset eivät automaattisesti rekisteröidy.

Pohjolan Liikenteen kuskeja yleisellä tasolla seuranneena ja jututtaneena en ole ollenkaan varma, osaavatko/ymmärtävätkö kaikki piipittää omaa laitetta aina, kun matkustaja piipittää ytv-laitetta..

Epätyytyväisyyteni johdosta, ja koska asiassa on esiintynyt viranomaistahon (lääninhallitus) osalta huonoa hallintotapaa, olen tänä päivämääränä 29.12.2006 lähettänyt kirjattuna kirjeenä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen kirjallisen valituksen lääninhallituksen päätöksestä. Pidän teidät ajan tasalla asian etenemisestä, tai tyssäämisestä.
 
Tai sitten jos Jokeri III tehtäisiin yhdistämällä seutulinja 530, Vantaan linja 55 ja Vantaan linja 61, tätä linjaa voisi jatkaa lännessä Kirkkonummelle.

Tässä on osittain ajatusta, mutta Vantaan osalta saatettaisiin mennä takapakkiakin kehityksessä. Nimittäin entiset v543 v545 ja v546 (todellakin Vantaan sisäisiä linjoja numeroinnista huolimatta) kulkivat juuri pitkiä reittejä Länsi-Vantaan perukoilta itään aina nykyisen v61 reviirille. v543 pysyi jotenkin vielä aikataulussa, kulkien kehäIII:a ja pääkokoojakatuja, mutta v545/546 reitit kulki Variston ja Pähkinärinteen kautta Myyrmäkeen ja Martinlaaksoon, josta Ylästön läpi Tikkurilaan, Hakunilaan ja aina Länsimäkeen asti. Näillä ei aikataulut pitäneet arkisin lainkaan. Muistan 545:n ohikulkuajan vaihdelleen Vantaanlaakson kohdalla jopa 25 min. idästä päin tullessa. Nämä linjat siis tietoisesti pilkottiin v55:ksi ja v84:ksi (sittemmin v61). Jos Vantaan runkolinjat otettaisiin osaksi JokeriIII:sta, tarvittaisiin todella tiheä liikenne myös alueelle, jossa ei hiljaisina aikoina ehkä väestöpohja riittäisi antamaan tarpeeksi suurta matkustajamäärää. Lisäksi tarvittaisiin useita kiinteän pysähdysajan pysäkkejä, mikä tietysti toimii jo nykyisinkin. Täytyy myös huomioida, että v61 lienee pk-seudun ainoa linja, joka kulkee periaatteessa vuorokauden ympäri. Tällaista tarvetta ei liene läheskään koko jokeriIII:n osalla. Tietysti voidaan ajatella, että jokerilla olisi erilaisia reittiyhdistelmiä eri vuorokaudenaikoina, mutta se taas söisi ajatusta jokerin selkeästä ja säännöllisestä yhdestä reitistä (metromaisuus). Kuitenkin tutkimisen arvoinen ajatus.

sain tietää, että ytv:tä laskutetaan ytv-alueen matkustajista sen mukaan, kuinka mukaan kuljettaja painaa omassa rahastuslaitteessaan ytv-näppäintä. Eli vieressä olevaan ytv-kortinlukijaan tehdyt leimaukset eivät automaattisesti rekisteröidy.
Epätyytyväisyyteni johdosta, ja koska asiassa on esiintynyt viranomaistahon (lääninhallitus) osalta huonoa hallintotapaa, olen tänä päivämääränä 29.12.2006 lähettänyt kirjattuna kirjeenä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen kirjallisen valituksen lääninhallituksen päätöksestä. Pidän teidät ajan tasalla asian etenemisestä, tai tyssäämisestä.

Mielenkiintoinen tieto tuo ytv-nappi, onkohan LH:llakaan aina paineltu sitä??? Erittäin hienoa ja rohkaisevaa, että otat asian Lääninhallitustasolla hoidettavaksi. Todella kannatettavaa, hyvä.
 
Muistammehan jälleen tälläkin foorumilla jo kertaalleen mainitun Lain luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä (343/1991) 1 luvun 14 §:n (662/1994), joka koskee linjaliikenteen haittaamiskieltoa:

1 momentti toteaa seuraavaa: "Tilaus- ja ostoliikenteen harjoittaminen on kielletty, jos sen tarkoituksena on kuljettaa sellaisia matkustajia, joiden käytettävissä on sopivat linjaliikenneyhteydet."

Toisaalta 2 momentissa säädetään: "Linjaliikenteelle aiheutuvaa haittaa arvioitaessa on otettava huomioon toisaalta linjaliikenteen matkustajien väheneminen, toisaalta matka-aika odotuksineen, vaihtojen määrä, matkustajien erityiset tarpeet sekä tilaus- tai ostoliikenteellä hoidettujen kuljetusten toistuvuus."


Tämä vaatisikin vähän käräjöintiä. Miten esimerkiksi säännölliset ostosmatkat jonnekin Ideaparkiin Hämeenlinnasta onnistuvat, kun lähtö on keskustasta ja asiasta jopa ilmoitetaan lehdessä. Matka-aika odotuksineen Paunun suoralla pikavuorolla on siedettävä, mitään erityisiä tarpeita ei ole, vaihtoja ei ole ja kuljetukset ovat kohtuullisen toistuvia.

Seuraavan kerran, kun lehdessä on ilmoitus tuollaisesta retkestä, ei muuta kuin tutkintapyyntö poliisille.
 
Vs: Kirkkonummen ja Keravan YTV-liikenne, tai menee jo sivusta asian, osittain..

Miten esimerkiksi säännölliset ostosmatkat jonnekin Ideaparkiin Hämeenlinnasta onnistuvat, kun lähtö on keskustasta ja asiasta jopa ilmoitetaan lehdessä. Matka-aika odotuksineen Paunun suoralla pikavuorolla on siedettävä, mitään erityisiä tarpeita ei ole, vaihtoja ei ole ja kuljetukset ovat kohtuullisen toistuvia.

Seuraavan kerran, kun lehdessä on ilmoitus tuollaisesta retkestä, ei muuta kuin tutkintapyyntö poliisille.

Tuo on totta. Loppuisi monet ostosmatkat niin Helsingistä Keskisen kaupalle (anteeksi mainostus), kun Turusta Ikeaan (anteeksi mainotus). Helsingistä pääsee yhdellä vaihdolla Tuuriin junalla, Seinäjoen kautta. Tuurin Seisakehan on aivan "kyläkaupan" vieressä. Esimerkkinä: 7.06 Helsingistä juna vaihdot tässä tapauksessa Tampereella ja Seinäjoella, saapuminen Tuuriin 11.14. Saman verran matka varmasti kestää bussilla. Turusta Espoon Lommilaan taas suoraan pikavuorolla. Pari tuntia suuntaa, ja hinta ihan kohtuullinen.

Lähinnä tuon, mitä sanoin aikasemmin voisi perustella niin että ytv haluaa tarjota asiakkailleen edullisen vaihtoyhteyden Kirkkonummen "pitäjistä" Kirkkonummen asemalle ja sitä kautta junaan. Samalla systeemillä, kun Leppävaaran alueen liityntäliikenne junalle. Mielestäni asiassa ei ole mitään mutkuttamista, sinäänsä.
 
Viimeksi muokattu:
Asiaan!!

Arvoisat tutkintapyynnöistä keskustelevat kirjoittajat, haluan täsmentää, ettei linjaliikenteen haittaamiskielto ole suinkaan yksityisoikeudellinen asia, eikä siitä myöskään rikoslaillisin perustein rangaista. Ainoastaan joukkoliikenneluvan myöntävä viranomainen voi tulkita haittaa, asettaa haittaamiskiellon sekä sen tehosteeksi uhkasakon sen mukaan, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

Ei siis tutkintapyyntöjä poliisille vastaisuudessakaan... Missään mielessä en halua vastustaa Kirkkonummen linja-autoliikenteen kehittämistä ja koen Wikströmin toiminnan lähinnä lapsellisena niskurointina ja oman markkina-aseman menettämisen pelkona, mutta keskitytään tässä viestiketjussa jatkossakin sen alkuperäiseen aiheeseen ja annetaan tilausajoyrittäjien jatkaa omaa (laillista) toimintaansa vastaisuudessakin. Tiedämmehän toki, mihin kulkuneuvoihin nämä kyytiläiset tilausliikenteen loppuessa (joka on tosin absurdia) siirtyisivät...
 
Viimeksi muokattu:
Varsinainen tilausliikenne oli mukana vain kärjistettynä esimerkkinä. En tiedä, kenelle tarkkaan mikäkin asia kuuluu ja uskon että todellisten ongelmien ilmetessä linjaliikennöitsijät puuttuvat asiaan; joskin olen aikanaan kuullut poliisinkin puuttuneen tapauksessa, jossa liikenne tulkittiin luvattomaksi linjaliikenteeksi. Ehkä rikos olisi kauppakeskustapauksessakin pikemminkin linjaliikenteen harjoittaminen ilman liikennelupaa kuin linjaliikenteen haittaaminen.

Ehkä parempi esimerkki Kirkkonummelle saadaan siitä, kun puolustusvoimat hoitaa tilausajolla esimerkiksi ruotsinkielisten varusmiesten kuljettamisen Pohjanmaalle vaikka vastaava linjavuoro on olemassa. Tapauksesta olen lukenut Ruotuväki-lehdessä, jossa todettiin asiaa jossain käsiteltävän, joten tuloskin varmaan joskus tulee. Kirkkonummen nykyistä liikennettä ei millään voi pakottaa ytv:n piiriin eikä toisaalta ytv käytännössä voi vanhaan Vantaan ja Espoon malliin sitä liikennettä ostaa. Poliittisen tahdon löytyessä en todellakaan usko, että Kirkkonummen liikennöitsijä voi mitään estää; toteutettiinhan sama Vantaalla ja Espoossa puolentoista vuosikymmenen siirtymävaiheen kautta. Pikemminkin lupien ottaminen pois Wikströmiltä tai niiden uusimatta jättäminen voisi johtaa asian käsittelyyn jossain muualla. Eikö joku Kajaani-Kuusamo vuoro käsitelty oikein EU-tasolla,

Jotain selkeyttä vaan noihin tilausliikenteenkin lupa-asioihin toivoisi. Esim. osa tanssikyydeistä ajetaan yhä linjaluvalla ja parikin firmaa kuljettaa linjaluvalla sesonkiaikaan matkailijoita etelästä Lappiin. Lapinkin reitillä taitaa samantyyppistä liikennettä toiset hoitaa linjaluvan ja toiset pelkän joukkoliikenneluvan voimin.
 
Kuulin juuri että Keravan taksit on irtrisanoneet kutsutaksi(Linjat 5T ja 8T) sopimuksen 15.01.2007 alkaen
 
Linjasta 738B tulee 5

Pieni muutos Keravalla 22.01.2007 alkaen

Linjan 738B lähdöt korvataan linjan 5 vuoroilla

Maanantaista 22. tammikuuta alkaen linjan 738B linja-autovuorot korvataan linjan 5 vuoroilla, jotka ajetaan Moukaritien ja Porvoontien kautta. Näiden vuorojen osalta Ahjontien osuus reitistä poistuu käytöstä. Muutoksesta huolimatta lähtöajat päätepysäkeiltä sekä aseman väliajat pysyvät ennallaan.

Kyseiset lähdöt tullaan (linjan 5 muista lähdöistä poiketen) ajamaan isolla linja-autolla. Linjalta 738B linjalle 5 siirtyvien vuorojen lähtöajat: Sorsakorvesta asemalle (arkisin)
klo 05:35
klo 06:30
klo 06:50

Asemalta Sorsakorpeen (arkisin)
klo 18:49

Muutos ei vaikuta linjan 738 ilman B-tunnusta ajettaviin normaalivuoroihin, jotka ajetaan Helsinkiin / Helsingistä. Nämä vuorot liikennöivät edelleen nykyistä reittiä Ahjontien kautta.

Liitteenä kartta linjan 5 reitistä.http://www.kerava.fi/ep/tiedostot/20070118_5_Kartta.pdf
 
Vs: Linjasta 738B tulee 5

Pieni muutos Keravalla 22.01.2007 alkaen

Miten hyvin on YTV-lippu otettu vastaan Keravalla? Onko lisännyt joukkoliikenteen käyttöä? Ovatko ihmiset keksineet yhteiskäyttää vuoroja, vaikkapa menomatkalla bussi asemalle ja juna ja paluumatkalla seutubussi?
 
YTV-lippu Keravalla

Miten hyvin on YTV-lippu otettu vastaan Keravalla? Onko lisännyt joukkoliikenteen käyttöä? Ovatko ihmiset keksineet yhteiskäyttää vuoroja, vaikkapa menomatkalla bussi asemalle ja juna ja paluumatkalla seutubussi?

Itseasiassa, Keravan sisällähän YTV-lippu huononsi matkustusmahdollisuuksia. Esim. hyvä liityntälinja junalle Ahjon suunnasta (850) poistui käytöstä, kun Kerava-lippu vaihtui YTV-lippuun. Tämä oli ihan käsittämätöntä:eek: . Vedottiin johonkin jonninjoutavaan opiskelijan hinnanalennukseen hänen kulkiessaan Keravalta Espooseen kouluun (YTV:n virallinen mainos). Eihän YTV:n tulon pitänyt huonontaa liikennetarjontaa, näin ainakin uskoteltiin. Itse koin YTV:n (matkustajan näkökulmasta) kuitenkin nippanappa positiivisenä ilmiönä juuri mainitun yhteiskäytön takia; ennen oli pakko tulla runko-osuus Hgin suunnasta junalla, jos halusi vaihdon vapaavalintaiseen Keravan sisäiseen. Nyt voi yhdistellä vapaasti seutumatkoja kulkupelistä riippumatta. Taitaa ne Vantaa/Hki vaihdotkin tulla hiukan halvemmiksi.

Kuitenkin Keravan sisällä tuo liitynnän supistuminen on merkittävä heikennys, johon olisi saatavissa parannusta, jos vain tahtoa riittäisi. Jo nykyiset YTV:n ulkopuolelle menevät linjat muutettuna u-linjoiksi toisivat kaivattua parannusta. Juna on Keravalta niin nopea runkoyhteys muihin keskuksiin, että toimiva, säännöllinen liityntäliikenne on erittäin hyvä vaihtoehto, jota sitten seutubussit 7-suunnan, 6-suunnan ja poikittaisen u-liikenteen osalta täydentäisivät.

Pahin skenaario on se, että Keravan kaupungin ollessa täysin haluton ja kyvytön kehittämään joukkoliikennettä, halusi se päästä riippakivestä (=JL-suunnittelu) eroon antamalla koko vastuun YTV:lle, joka puolestaan ei kehittäisikään tätä pientä alueen ulkolaitaa mitenkään! Tämän suuntaista kehityskuvaa on ollut nähtävissä, kun alkuperäiset suunnitelmat Keravan YTV-linjastosta haudattiin hiljaa ja vanhaa linjastoa vain kilpailutettiin. Onko tässä jostain maksuosuuksista kyse, vai mistä?
 
Vs: YTV-lippu Keravalla

Pahin skenaario on se, että Keravan kaupungin ollessa täysin haluton ja kyvytön kehittämään joukkoliikennettä, halusi se päästä riippakivestä (=JL-suunnittelu) eroon antamalla koko vastuun YTV:lle

Siihen aikaan, kun Keravan kaupunki vielä hoiti liikennettä itse, joukkoliikennelinjat suunnitteli ilmeisesti pääosin autoliikenteen hoitamiseen keskittynyt insinööri. Tämä on ymmärrettävää, koska pienessä kaupungissa ei joukkoliikenne työllistä yhtään ihmistä kokopäiväisesti. Linjoista vain 5 ja 8 olivat kaupungin vastuulla, loput liikennöitsijöiden varassa. Linjan 5 virallinen tarkoitus oli vain paikata linjan 738 jättämiä pahimpia aukkoja tarjonnassa.

Tämä liikennekentän pienuus ja hajanaisuus valitettavasti johtaa myös siihen, että aikaa (ja kiinnostusta?) miettiä bussipuolta ei ole kenelläkään liikaa. YTV voisi tuoda periaatteessa helpotuksen, varsinkin mikäli saataisiin yhteistyöhön kunnolla mukaan Nikkilän ja Hyrylän linjojen liikennöitsijät. YTV:n kiinnostus asiaan taas riippuu puhtaasti siitä, kuinka paljon kahisevaa pieni Kerava kassaan sujauttaa.

Voisi kai sanoa, että Keravalla periaatteellista kiinnostusta joukkoliikenteeseen on, mutta se ei ole samanlainen itsestäänselvyys kuin pk-seudulla eikä siltä odotetakaan samaa palvelutasoa. Joukkoliikenteen luonne on enemmän kuljettaa koululaisia ja ruuhkan työmatkalaisia. Vrt. Lohja ja Porvoo. Itse toki soisin Keravalla aiemmin asuneenakin, että Kerava integroituisi Vantaahan tiukemmin. Itsenäisenä kaupunkina se on vähän kummajainen Korson takamailla.
 
Vs: YTV-lippu Keravalla

Itse toki soisin Keravalla aiemmin asuneenakin, että Kerava integroituisi Vantaahan tiukemmin. Itsenäisenä kaupunkina se on vähän kummajainen Korson takamailla.
Keravahan pitää itseään kevyen- ja joukkoliikenteen mallikaupunkina.

Itse kannattaisin ns. Suur-Tuusulaa, jossa Kerava, Järvenpää ja Tuusula olisi yksi, n. 100 000 asukkaan kaupunki. Kaupunkirakenne olisi toki espoomainen, mutta mm. liikenteen ja maankäytön suunnittelu olisi helpompaa. Suur-Tuusula olisi YTV:n jäsen joko täysivaltaisesti tai vain liikenteen osalta – joka tapauksessa maankäyttöä olisi helpompi keskittää ratakäytäviin ilman eri intressien kamppailua (esim. Ristikytö; Tuusula haluaa pitää alueen lähes asumattomana, Kerava ja Järvenpää haluavat sinne asuinalueen).

Samalla bussiliikenteen järkevä järjestäminen olisi mahdollista, kun ei tarvitsisi murehtia kunnanrajoista eikä U-liikennöitsijöiden intresseistä. 6xx- ja 7xx-sarjan linjat toimisivat yhdessä Tuusulan sisäisten linjojen (esim. Keravan ja Järvenpään taajamien sisäiset linjat, Hyrylä-Kerava/Järvenpää/Jokela yms.) kanssa toisiaan tukien.

Jokelan voisi tarvittaessa liittää osaksi Hyvinkäätä, mikäli se ei sovi toiminnalliseksi osaksi Suur-Tuusulaa.

Vantaaseen en kuitenkaan Keravaa liittäisi, koska se olisi yhä epämääräinen pussinperä Korson takana. Sitä paitsi Korsohan alun perin revittiin Tuusulasta Vantaaseen. Muut vanhan Tuusulan pitäjän alueet jäisivät yhä erilleen hajanaiseksi Tuusulaksi (Hyrylä, Jokela, etelän pikkukylät) ja Järvenpääksi, eikä minkäänlaista toiminnallista kokonaisuutta olisi. Kuuma-yhteistyö on tietenkin yksi apu, mutta ole skeptinen sen toimivuuden suhteen.
 
Vs: YTV-lippu Keravalla

Itse kannattaisin ns. Suur-Tuusulaa, jossa Kerava, Järvenpää ja Tuusula olisi yksi, n. 100 000 asukkaan kaupunki. Kaupunkirakenne olisi toki espoomainen, mutta mm. liikenteen ja maankäytön suunnittelu olisi helpompaa. Suur-Tuusula olisi YTV:n jäsen joko täysivaltaisesti tai vain liikenteen osalta – joka tapauksessa maankäyttöä olisi helpompi keskittää ratakäytäviin ilman eri intressien kamppailua (esim. Ristikytö; Tuusula haluaa pitää alueen lähes asumattomana, Kerava ja Järvenpää haluavat sinne asuinalueen).

Tuo on ihan hyvä uudistus. Toki myös Nikkilä pitäisi myös saada osaksi tuota kuntaa. Eli Kerava, Järvenpää, Tuusula ja Sipoon pohjoisosat muodostaisivat aika luonnollisen kunnan. Mäntsälän lounaisnurkan voisi vielä liittää tuohon uuteen kuntaan. Ja Jokelan voisi liittää Hyvinkääseen.
 
Vs: YTV-lippu Keravalla

Keravahan pitää itseään kevyen- ja joukkoliikenteen mallikaupunkina.

Saahan vaikka Kemijärven kuntakin mainostaa itseään hyvillä julkisilla kulkuyhteyksillä, kun kuntaan kulkee junarata. Käytännön toimet Keravalla osoittavat, että kaupungilla on enemmän kiinnostusta ja rahoitusta autoliikenteeseen ja pyöräilyyn kuin joukkoliikenteeseen. Pyöräily on toki kannatettavaa ja sen edistämisessä on Keravalla kohtuullisesti onnistuttu, pakko myöntää. Itse en pidä lainkaan pyöräilystä, kun saa koko ajan varoa henkilöautoja ja talvinen pyöräily on aika riskaabeliä. Kypärän säilytys on myös oma lajinsa, kun ei sitä junaan asti viitsisi viedä.

Kyllä bussi ja kävely ovat minulle mukavempia vaihtoehtoja. Molemmat niin helppoja vaihtoehtoja, ei tarvitse miettiä mihin polkupyörän ja kypärän laittaisi, tai henkilöauton pysäköisi. En minä usko, että kaksi puolen tunnin välein Keravan halkovaa bussilinjaa mahdottomia maksaisi. Pieni kaupunki, lyhyet etäisyydet, lyhyet matka-ajat eli vähäiset kustannukset. Jos haluttaisiin oikein palvella, niin voitaisiin laittaa vuoroväliksi ruuhka-aikaan 20 tai jopa 15 minuuttia. Eikös matkustajia riittäisi.

Niin ja olisihan tuokin vaihtoehto järkevä, että yhdistettäisiin vaikka vain Kerava ja Järvenpää. Kasvatettaisiin ne kiinni toisiinsa Kytömaan rakentamisella. Kauankos Järvenpäästä meneekään Keravalla lähijunalla? Taisi olla 6 minuuttia R-junalla ja 7 minuuttia H-junalla. Että sellaisia kompaktikaupunkeja.
 
Takaisin
Ylös