Viestiketju: Kirkkonummen ja Keravan YTV-liikenne

Kyllä mun mielestä hyvää idea sitten saa linjaauto taxi tai junan samasta paikasta mutta minun mielestä ja yhden linjaauto kuskin niin olisi parempaa rakentaa se radan toisella puolella keskusta 2

Alunperin kirjoittanut Aleksi.K

Ei se Kirkkonummen rautatieasemakaan hääppösen näköinen ole, joten voidaan alkaa spekuloimaan mahdollisesta kokonaan uudesta matkakeskuksesta..

Älä ihmeessä sano tuommoista julkisesti. Siinä ei mene kauankaan, niin joku huomaa aseman kulttuurihistoriallisen arvon, ja seuraavaksi tulee suojelupäätös...

Mitenköhän linjanumerot? Noudattavatko aikaisempaa YTV:n selvitystä vuodelta 2006?

Mitäs Keravalle kuuluu nyt kun ytv-liikenteestä on saatu nauttia jo jonkin aikaa? Onko junaliitynnän suosio kasvanut vai onko vr:n vyöhykelippu edelleenkin suosittu? Entäpä matkustajamäärät busseissa, aiemmin aika heikkoa oli yleensä Keravalla. Eipä liikenne nyt vielä aivan normaalia YTV-alueen tasoa ole. Normaalia liityntäliikennettä olisi ajaa sisäinen runkolinja Sorsakorpi-Mattilanpuisto arkena vaikkapa kolmella ja pyhänä kahdella autolla niin, että muu liikenne täydentäisi sitä. Aika vähän loppujen lopuksi YTV liikennettä kehitti, olisiko jo aika?

Alunperin kirjoittanut LateZ

Mitäs Keravalle kuuluu nyt kun ytv-liikenteestä on saatu nauttia jo jonkin aikaa? Onko junaliitynnän suosio kasvanut vai onko vr:n vyöhykelippu edelleenkin suosittu?

Keravan julkisen liikenteen tilanne on hiukan kaksijakoinen: heti YTV-ajan alussa saatiin muutamia todellisia heikennyksiä, mutta myös parannusta on tapahtunut. Junaliitynnän suosiota kokonaisuudessaan väittäisin yhdeksi suomen korkeimmista, suhteessa joukkoliikenteen kokonaiskäyttäjämäärään. Tästä liitynnästä Keravalla on perinteisesti suuri osa tapahtunut henkilöautoilla ja polkupyörillä. Bussiliityntä (ehkä vastoin yleistä käsitystä) ei ollut mitenkään heikko tarjonnaltaan ennen YTV-aikaa. VR-kerava-lipulla matkustettiin Keravalla millä tahansa bussilla "ilmaiseksi" juna-asemalle, maksaen siis vain VR-perusvyöhykelipun hinta. Näinollen YTV:n mukanaan tuoma ensimmäinen heikennys oli lippujen kallistuminen niille, jotka tarvitsivat liityntää Keravan päässä, mutta eivät vaihtoa junasta muuhun välineeseen vanhalla YTV-alueella.

Seuraava, ja ehkä merkittävin heikennys YTV:n myötä oli linjaston supistuminen. Keravalaisittain merkittäviä linjoja putosi pois kausilippulaisten käytöstä: esimerkiksi 850 ja 833 eivät ole U-linjoja, vaikka kulkevat YTV-linjojen rinnalla, omaten myös reittiosuuksia, joilla ei kulje lainkaan YTV-linjoja! Nyt törmätään kiusallisiin tilanteisiin, kun esim liityntää hoitava s738 tulee myöhässä Ahjon tasausaikapysäkille Lahden moottoritiellä olleen poikkeustilanteen takia, ja siten ei kerkiä ajoissa asemalle junaliityntää hoitamaan. Samaan aikaan ajallaan ohi kulkee puolityhjä 850, johon ei YTV-lipulla ole mitään asiaa. Tässä osin YTV-aikakausi on Keravalla pahasti epäonnistut.

Kolmas, hiukan merkillinen YTV-epäkohta on se, että Keravan liikenteessä ei pidetä samoja kriteereitä, kuin vanhalla YTV-alueella. Bussit on koko PK-seudun vanhimmasta päästä (mistä en kyllä valita, koska VT CityM ja ESLL Säffle on matkustusmukavuudeltaan ok, paitsi kovalla sateella ) Mutta miksi siis eri kriteerit bussien osalta eri osissa seutua? Kokonaan toinen juttu on sitten ESLL:n täydellinen välinpitämättömyys Keravan liikenteen täsmällisyydestä ja autojen sääntömääräisestä informaatiosta. En muista koska k5 olisi lähtenyt ihan ajallaan (B-vuorojen ajoajat on niin tiukkoja, että muutamilla aamupäivän vuoroilla ei ole mitään mahdollisuuksia kulkea ajallaan), mutta myös kuljettajien välinpitämättömyyttä ilmenee (vaihdoissa tapahtuvat turinat todellisen lähtöajan jälkeen jne). Pahinta on kuitenkin, kun Säffleillä tai Ikaruksilla ajetaan hienot määränpääkilvet tyhjinä, tuulilasissa naurettava A4-linjanumero. Mistään näistä YTV ei ilmeisesti täällä "periferiassa" sakota. Miksi? Alan jo toivoa, että Veolia tai joku muu ammattiliikennöitsijä saisi sisäisen liikenteen haltuunsa, jotta ESLL:n maalaishanttapuliliikennöinti häviää seudulta.

Alunperin kirjoittanut LateZ

Entäpä matkustajamäärät busseissa, aiemmin aika heikkoa oli yleensä Keravalla. Eipä liikenne nyt vielä aivan normaalia YTV-alueen tasoa ole. Normaalia liityntäliikennettä olisi ajaa sisäinen runkolinja Sorsakorpi-Mattilanpuisto arkena vaikkapa kolmella ja pyhänä kahdella autolla niin, että muu liikenne täydentäisi sitä. Aika vähän loppujen lopuksi YTV liikennettä kehitti, olisiko jo aika?

Matkustajamäärät (YTV:n ansiota tai ei) ovat nousseet viimeisen kolmen vuoden aikana selvästi. k5 midi-liikennöintihän vaihdettiin taannoin isoihin busseihin, ja syystä. Olen havainnoinut sellaista 30 matkustajaa /vuoro Ahjon ja Keskustan välillä parhaimmillaan 5:ssa, vaikka samaan aikaan on kulkenut 15 minuutin välein joko 738 tai k5. Osin vielä ruuhka-aikana k5:n matkustajamääriä "vääristää" se , että juuri 738 liityntävuorot osuu R/H/Z-juniin, eli todellisiin nopeisiin Keravan juniin, k5:n syöttäessä K-junia tai ollessa ilman mitään syöttöliikennettä. Kun siis tarkastellaan kokonaisliityntäliikennettä, matkustajamäärä on kasvanut selvästi.

738:n matkustajamäärät suoraan Helsinkiin ovat kasvaneet jonkin verran YTV-aikakaudella. Yhdellä aamun K-vuorolla loppuu aika usein istumapaikat Vantaalla, jolloin Korso-Kumpula -väli on aika pitkä matka seisomapaikalla. K-vuorot on muutenkin koko ajan löytäneet lisää vantaalaisia Nikinmäen ja Jokivarren alueilta, joissa 733:n lopetus teki ison loven seutumatkustukseen. Satunnaisen käytön perusteella epäilen, että 873 ja 633 ovat nekin hiukan kasvattaneet matkustajamääriä.

Kehitettävää on tietysti aina. Vuorovälien tiheydessä mitattuna liityntäliikenne Keravan itäosista on ruuhka-aikana jo täysin YTV-tasoa. 15 minuutin vuoroväli on asukastiheyteen verrattuna oikein hyvä. Vielä kun olemassaoleva 850-liikenne saataisiin U-liikenteeksi. Länsipuolella ei ylletä ehkä ihan YTV-tasolle, mutta siellä väestön painopisteessä on kävely/pyöräilymatkatkin selvästi pienempiä junaan, kuin itäpuolella. Hiljaisena aikana vuorovälit on riittämättömät. Ei esim Helsingissä voitaisi kuvitellakaan, että jossain kaukaisemmassa, ei tiheästi asutussa kolkassa, kaikki julkinen liikenne yhteen laskettuna olisi tunnin vuorovälillä. Aikoina, jolloin muuta liikennettä (seutulinjat) ei ole, tulisi k5:n kulkea puolen tunnin välein. Ainoastaan ehkä arkimyöhäisilta (23->) ja yöliikenne voisi olla riittävä tunnin vuorovälillä. Selkeimmin liian harva vuoroväli näkyy joskus lauantaipäivisin, kun k5 ajaa jopa lähes täyttä vuoroa.

Ongelmaksi toimivassa ja tiheässä liityntäliikenteessä Keravalla on tullut vastaan myös VR:n itsekeskeinen aikataulutus ja aikataulujen sopimattomuus liityntäliikenteeseen. Jos luodaan tasavälinen littyntäliikenne, se ei sovi taas junien aikatauluihin. Koko pohjoista PK-seutua kehittäisi ajatusmaailma, jossa nykyisten R ja H -junien (yhteensä puolen tunnin välein) liikennettä täydennettäisiin taas puolestaan tasavälein kulkevilla Z ja ? -junilla. Olkoon ?-juna sitten vaikka R/H/Z-tyyppinen kaukoraiteilla menevä nopea yhteys Keravalle asti, siitä Nikkilään, Järvenpäähän tai vaikka Keravalle päättyen. Tällöin Tikkurilan ja Keravan liityntäliikenteen suunnittelu helpottuisi oleellisesti, ja ehkäpä K ja I -junien toimintasektorilla puolestaan voitaisiin keskittyä paremmin väliasemien palvelemiseen.

Alunperin kirjoittanut ilpo

Mitenköhän linjanumerot? Noudattavatko aikaisempaa YTV:n selvitystä vuodelta 2006?

Ainakin Helsingissä Lauttasaarentielle on pysäkeille kilvitetty linjat 168T - 193T ja 196T - 199T.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Ainakin Helsingissä Lauttasaarentielle on pysäkeille kilvitetty linjat 168T - 193T ja 196T - 199T.

Luulisi, että kaikki Kirkkonummen linjat voisi mahduttaa numerovälille 168 - 189. On hölmöä tuo 190-sarjan numeroiden käyttö Länsiväylän busseissa, kun se on yleensä tarkoittanut Lehtisaaren kautta keskustaan kulkevia busseja.

Linjaoppaasta löytyy nyt linja 170 Helsinki-Länsiväylä-Jorvaksentie (-Inkoo). Pysäkkiaikatauluissakin se näkyy, tosin sillä ei ole yhtään lähtöä.

Ihmettelen suuresti sitä, ettei Keravalla ja Kirkkonummella liikenteessä tapahdu mitään uudistuksia nyt, kun niiden toteuttaminen olisi helppoa. Keravalla olisin kuvitellut taksivuoroista luovuttavan ja niiden sijaan ajettavan pienkalustolla normaalilinjoja. Linja 733 olisi myös toivomuslistalla. Se loisi oivat yhteydet sekä Helsinkiin että Keravalle myös useista Vantaan kaupunginosista ja parantaisi myös eräiden työpaikka-alueiden yhteyksiä.

Kirkkonummella ehkäpä huvittavinta oli Hvitträskin joukkoliikenneyhteyksien lopettaminen nyt, kun vihdoinkin olisi ollut sopivia lipputuotteitakin olemassa. Luulisi jonkin linjan voivan jatkaa Kauklahdesta sinne silloin tällöin. Linjalle 165 voisi hyvin järjestää muutamia lähtöjä, jotka ajaisivat reittiä Veikkola - Lapinkylä - Kauklahti - Helsinki. Tulisi järkevää joukkoliikennettä tuonne Kauklahden ja Veikkolan väliselle alueelle ja bonuksena yhteys Veikkolasta Länsiväylän varteen. Linjan 290 liikennöinnin heikennyttyä olisi syytä järjestää myöskin bussilinja Veikkolasta Bembölen kautta Espoon keskukseen ja luoda näin aidosti sujuva yhteys juniin.

Yllämainitut asiat ovat sinänsä aika pieniä, mutta oikein mitään uutta nimenomaan seutuliikenteen piiriin tulo ei ole vielä luonut. Alan suhtautua pikkuhiljaa epäillen YTV:n liikenteen laajentamiseen. Ei pelkkä seutulippu vielä riitä, YTV-alueella pitäisi vaatimuksena olla laajalti palveleva joukkoliikenne.

Alunperin kirjoittanut LateZ

Ihmettelen suuresti sitä, ettei Keravalla ja Kirkkonummella liikenteessä tapahdu mitään uudistuksia nyt, kun niiden toteuttaminen olisi helppoa.

Eiköhän tässä ole vain kyse siitä, että Keravan kaupunki ja Kirkkonummen kunta eivät halua (tai eivät ehkä edes pysty) näitä uusia linjoja tai vanhojen linjojen jatkeita rahoittaa. Kirkkonummelle nykyinen U-liikenteeseen perustuva systeemi on varmasti hyvin kallis, koska jokaisesta 3 vyöhykkeen seutumatkasta maksetaan liikennöitsijälle korvaus joka on samaa luokkaa kuin yksi matka 30 km matkan sarjalippulipputaksalla.

Keravallakin liikennettä on lisätty parin vuoden aikana prosentuaalisesti melko paljon: vuonna 2006 linjat 5, 8, 633, 738 ja 873 ajettiin 10 isolla bussilla ja 2 pikkubussilla ja nyt liikenne hoidetaan 14 isolla bussilla ja 1 pikkubussilla. Lisäksi linjalla 633 aloitettiin vuosien tauon jälkeen sunnuntailiikenne ja syksyllä alkaa päiväliikenne linjalla 873B. Yksittäisiä lähtöjä on lisätty kaikille linjoille. Sinänsä pieneltä tuntuvia muutoksia, mutta verrattaessa muihin 25 000 - 40 000 asukkaan kaupunkeihin, voidaan todeta ettei missään muualla ole joukkoliikennetarjontaa noin runsaasti lisätty. Z-junien lisävuorot eivät ole olleet YTV:n päätettävissä, mutta nekin ovat omalta osaltaan parantaneet keravalaisten joukkoliikenneyhteyksiä.

Uskon, että Keravan ja Kirkkonummen joukkoliikenneyhteydet paranevat vähitellen myös lähivuosina. Seuraavassa kilpailutuksessa Keravan linjat 5 ja 873 voitaisiin niputtaa yhteen, koska linjan 5 pikkubussi jouduttiin jo vaihtamaan isoon ja linjat palvelevat samaa aluetta. Samalla liikennettä voisi hieman lisätä, jolloin saataisiin täysverinen kokopäivälinja. Linjalle 873 puolestaan on muistaakseni joissain yhteyksissä kaavailtu keskeistä liityntälinjan roolia Vantaan puolella, jolloin vuoroväli olisi jopa viikonloppuisin 20 minuuttia.

Kirkkonummella isommat linjastomuutokset odottavat varmasti nykyisten linjaliikennelupien päättymistä ja toisaalta Espoon reuna-alueiden kuten Histan kaavoitusratkaisuja.