Kirkkonummen ja Keravan YTV-liikenne

Tämä ytv:n uusi systeemi on paljon epäselvempi kuin ennen. Jos vertaa wikströmin aikaan niin silloin oli montusta lähdettäessä 4 numerovariaatiota. 1,2,3 ja 4. Tuo 170-sarja oli sitten ytv:n uudistuksessa ihan hyvä, että osattiin erottaa selkästi Kirkkonummen liikenne. Mielestäni tämä on toiminut ihan hyvin tähän asti. Nyt sitten tulee niin monta erilaista kirjain- ja numerovariaatiota etten lähde niitä edes luettelemaan. Nämä "sisäiset" taitavat olla ilman mitään numeroita. Tyyliin "Kirkkonummi-Kantvik-Upinniemi". Tästä käy ihan selkeästi ilmi mihin bussi on matkalla, ehkä jopa paremmin kuin näissä uusissa JT:n mainitsemissa numeroissa. Kirkkonummelle pitäisi nyt saada sitten jokaiselle pysäkille pysäkkitaulu mistä käy ilmi mihin mikäkin numero- ja kirjainvariaatio menee. Mielestäni tämä uusi systeemi ei ole kauhean asiakasystävällistä, ja aiheuttaa ihan varmasti sekaannusta alussa.
 
Kirkkonummen uudet linjanumerot

Tutkiskelimpa kesän aikataulukirjasta näitä Kirkkonummen uusia linjanuemroita, eikä muuta voi sanoa kuin että aikamoisen sekasotkun on ytv onnistunut kehittelemään!

Ihmetystä herättää mm. se, ettei sisäisten ja Helsinkiin suuntautuvien linjojen välille ole saatu aikaiseksi mitään yhteneväisyyttä, kyseessä on kuitenkin käytännössä saman linjan lyhempi ja pidempi versio. Kuka esimerkiksi arvaisi, että linjat 32 ja 177 tai 38 ja 186 menevät Kirkkonummelta samaan paikkaan? Miksei sisäisille linjoille ole annettu ainakin sama viimeinen numero, jolloin Upinniemeen pääsisikin linjoilla 77 (tai 37) ja 177 ja Pikkalaan 86 (tai 36) ja 186 ?


Kaiken muun hyvän lisäksi aikataulukirjaan painettujen ja netistä löytyvien linjakohtaisten aikataulujen (joita ei sisäisille linjoille ole lainkaan) väliltä löytyy ainakin yksi kummallinen poikkeama: aikataulukirja tuntee linjalle 178 kirjainversiot M, MK ja MN. Näiden lisäksi nettiversiossa kaksi sunnuntailähtöä on tunnuksella 178KM (kirjassa samat lähdöt ovat MK). Myös linjaoppaaseen tämä versio on päässyt omaksi linjakseen, mutta ainakin pysäkkiluettelosta olin katsovinani, että 178KM kulkisi täysin samaa reittiä (eli Helsinki-Kivenlahti-Masala-Kirkkonummi-Gesterby-Kantvik-Upinniemi) kuin 178MK :confused: :confused:

Vaikuttaisi aivan siltä, kuin ytv:ssäkään ei oltaisi perillä näistä uusista tunnuksista ja sitten joko nettiin on livahtanut vahingossa ylimääräinen linjaversio tai jos tosiaan on tarkoitus olla kaksi eri versiota, on painettuun aikatauluun merkitty vain toinen. Kaiken lisäksi (muutenkin ontuva) logiikka ei oikein pelaa tunnuksessa KM, sillä muissa versioissa on aina ensin entiset 1-4 korvaava kirjain ja sitten muut tarkennukset, mutta tässä olisikin toisinpäin...

Tämäkö on sitä erinomaista matkustajainformaatiota :mad: ?
 
Kaipa tuossa Kirkkonummen sisäisten numeroinnissa on enemmänkin kyse siitä, että YTV haluaa saada nekin näkymään normaalisti tietojärjestelmissään. Ehkäpä joskus reittiopas osaa antaa yhteyden Kantvik-Veikkola ja pysäkkiaikataulut löytyvät kätevästi netistä. Eivät sekavatkaan numerot sinänsä palvelua heikennä, jos Pohjolan Liikenne julkaisee vielä vanhanmalliset aikataulut.

Eräänä ongelmana tietojärjestelmissä saattaa olla se, että Kirkkonummen liikenne perustuu pitkälti järjestettyihin vaihtoihin. Tajuaako esim. reittiopas sitä, että vaihto voi toimia, vaikkei sille olisi jätetty lainkaan vaihtoaikaa. Tai pystyykö tietojärjestelmästä tulostettu Gesterbyn pysäkkiaikataulu kertomaan, että Veikkolasta Kirkkonummelle kulkevasta bussista voikin vaihtaa Helsinkiin?
 
Kehäradan valmistuttua voisi linjan 633 kenties katkaista Tammistoon. Tammistosta se voisi kulkea Jumbon ja Flamingon ja lentoaseman kautta normaalireitilleen. Tuon linjan kaikki vuorot voisivat mahdollisesti alkaa kulkemaan Korson kautta. Näin saataisiin suora yhtys Pakkalan palveluihin ja lentoasemalle Keravalta ja Korsosta. Näin tietenkin menetettäisiin suora bussiyhteys Keravalta Helsinkiin Tuusulanväylää pitkin, mutta tämä voistaisiin korvata parantamalla Lahdenväylän yhteyttä.

Lahdenväylän varrella on tietenkin Viikki ja Lahdenväylää kulkevat vuorot palvelevat myös Kumpulan kampusta. 738:n K-vuoroja saisi siis lisätä tuntuvasti, varsinkin kun Pohjois-Nikinmäen tienoilla tullaan ilmeisemmin vielä rakentamaan paljon. Toivottavasti Lahdenväylän varrelle saadaan vielä lisää bussipysäkeitä jossain vaiheessa. Tällöin 738 voisi palvella myös Keravalta Itä-Vantaalle matkustavia.
 
Kehäradan valmistuttua voisi linjan 633 kenties katkaista Tammistoon. Tammistosta se voisi kulkea Jumbon ja Flamingon ja lentoaseman kautta normaalireitilleen. Tuon linjan kaikki vuorot voisivat mahdollisesti alkaa kulkemaan Korson kautta. Näin saataisiin suora yhtys Pakkalan palveluihin ja lentoasemalle Keravalta ja Korsosta. Näin tietenkin menetettäisiin suora bussiyhteys Keravalta Helsinkiin Tuusulanväylää pitkin, mutta tämä voistaisiin korvata parantamalla Lahdenväylän yhteyttä.

En usko, että ehdottamasi uudistus palvelisi käyttäjäkuntaa parhaalla tavalla. Olisi tietenkin hienoa, jos Keravalta ja Korsosta parannettaisiin (suoria) yhteyksiä Pakkalan ja Lentoaseman alueille, mutta ne eivät tälläkään hetkellä ole 633:n vaikutuspiirissä asuvien kannalta huonosti palveltuja alueita. Itse käytän usein yhteyttä Ke5/738 - H/R/Z - v61, jolla vuorotiheyden kasvu matkan loppua kohti takaa onnistuneet vaihdot välille Kerava (itä- tai länsiosat) - Keravan asema - Tikkurila - Pakkala. Sen sijaan 633:n käyttö on perusteltua juuri Tuusulantien/Mäkelänkadun varrelle, niin Keravalta kuin Korsostakin. Näille alueille ei raideyhteyksien kautta ole vuorotarjonnaltaan toimivaa yhteyttä. Kaikkien vuorojen muuttaminen K-vuoroiksi taas heikentää oleellisesti Savion, Vallinojan ja Vierumäen ruuhka-ajan työmatkaliikennettä em Tuusulantien/mäkelänkadun vaikutuspiiriin. Hiljaisena aikana K-vuorot on perusteltuja, ruuhkassakin täydentävänä yhteytenä. Uskoisin, että jatkuvasti vähemmän porukkaa käyttää 633:a pohjoisesta päätösterminaaliin RTtorille, koska juna on ainakin Keravan aseman vaikutuspiiristä ylivoimainen nopeudessa. Savion laidoilta, Vallinojalta, ja Tuusulantien varresta tullee valtaosa RTtorille menijöistä. Ehdottamasi yhteys kyllä voisi olla houkutteleva 900-sarjan täydentävä linja, kehäradan valmistuessa, mutta 633 nykyreittiä ei voida poistaa.

Lahdenväylän varrella on tietenkin Viikki ja Lahdenväylää kulkevat vuorot palvelevat myös Kumpulan kampusta. 738:n K-vuoroja saisi siis lisätä tuntuvasti, varsinkin kun Pohjois-Nikinmäen tienoilla tullaan ilmeisemmin vielä rakentamaan paljon. Toivottavasti Lahdenväylän varrelle saadaan vielä lisää bussipysäkeitä jossain vaiheessa. Tällöin 738 voisi palvella myös Keravalta Itä-Vantaalle matkustavia.

Keravalta Itä-Vantaalle, siis selvästi pääradan itäpuolelle (Hakunila/Hakkila) puuttuu kokonaan toimiva julkinen liikenne 733:n lakkautuksen myötä. Tästä on jauhettu aiemmin eri ketjuissakin jo. Tuntuu hullulta kun 738 huristaa moottoritiellä lukuisien työpaikkojen ohi pysähtymättä, kun kuitenkin sen ensisijainen tarkoitus on palvella muita kuin pääterminaaliin meneviä. "Moottoritiepysäkki" olisi erittäin tervetullut edes Hakkilaan, johon sitä on ymmärtääkseni kaavailtukin. Olen jopa ehdotellut YTV:n taholle 738:n hiljaisen päiväliikenteen perustamista, vaikka pidemmän linjan muodossa (Pohjois-Nikinmäki -> Nikinmäki -kieppaus uusien teiden valmistuttua). Tällöin saataisiin Lahdenväylän/Kustaa Vaasantien/Hämeentien seudut kokopäiväiseen palveluun, koska niille pohjoisesta kulku raiteita pitkin tuo niin suuren ajallisen mutkan, että henkilöauto on varma valinta. No, tämän perustellun ehdotuksen sijaan uudessa aikataulussa vuoroväliä hiukan tihennettiin, mutta liikennöintiaikaa supistettiin, niin aamun lopusta, kuin illan alusta ja lopusta:mad:.
 
Mielestäni Hvitträskiin pitäisi järjestää joukkoliikennettä sunnuntaisin edes kesäisin. Tätä Kauklahden aseman ja Hvitträskin välistä linjaa voisi liikennöidä vaikkapa samoilla pikkubusseilla, jotka ovat linjan 61 käytössä maantaista lauantaihin. Turisteille jaettaviin esitteisiin pitäisi saada maininta tuosta linjasta aikatauluineen ja opastuksineen. Tällöin käyttäjiä voisi oikeastikin löytyä. Kesäsunnuntaisin Hvitträsk oli avoinna 11-17, niin linjaa voisi liikennöidä yhdellä pikkubussilla vaikka klo 13-17. Ei tuon pitäisi kovin kalliiksi tulla.
 
Onko kenelläkään tietoa milloin kirkkonummen YTV(HSL)-liikenne kilpailutetaan ensimmäisen kerran? Ketjun alkupään viesteistä luin että jos tuleva HSL hyväksyisi kirkkonummen kilpailutettavaan liikenteeseen myös maaseutuautoja joissa olisi korkeat selkänojat ja pehmeät penkit niin niitä voitaisiin jatkossa hyväksyä myös muille seutulinjoille! Itse näkisin mieluusti varsinkin pitkillä seutulinjoilla puolimatalia lahti 402-tyyppisiä autoja joita on tällä hetkellä korsisaarella kaksi kappaletta, autot 82 ja 83. Muutaman kerran olen tällaisella matkustanut kampista kotiini pähkinärinteeseen linjalla 339 koska näissä matkustusmukavuus on huomattavasti parempi kuin 363:n pätkä-manneissa! Tämäntyyppisiä linjoja olisi mm. 165,315,324,613,731,741 ja 742.
 
Eduskunnan käsittelyssä oleva joukkoliikennelaki on Kirkkonummen osalta saanut uuden vuosiluvun siirtymäsäännökseen eli nykyisten linjaliikennelupien seuraajat on mahdollista irtisanoa päättymään 30.6.2013. Kokonaisvaltaisemman kilpailutetun liikenteen voi siis saada alkamaan aikaisintaan tuolloin. Jotain pientä täydentävää liikennettä voi tietysti kilpailuttaa jo aiemminkin.
 
Tänä vuonna on ensimmäistä kertaa Keravalla julkista bussiliikennettä joulupäivänä 25.12.2009 kun linja 633A liikennöi tunnin vuorovälillä Keravalta klo 11.33-20.33 ja Helsingistä klo 12.36-21-36.
Aikaisemmin keravalla ei ole liikkunut yksikään bussi joulupäivänä, vaan liikenne on käynnistynyt uudelleen tapaninpäivänä.
 
HSL:n hallituksen ensi viikon kokouksen esityslistalta löytyy myöskin Kirkkonummen sisäisen ja seutulinjaston alustava linjastosuunnitelma vuosille 2013-2017. Kokouksessa kuullaan mm. Espoon, Kirkkonummen ja Uudenmaan ELY:n päättäjien lausunnot suunnitelmasta. Linkki suunnitelmaan.

Mielipiteitä suunnitelmasta?

Arkisin päiväsaikaan Kirkkonummen keskustasta menisi Espoon suuntaan kaksi kertaa tunnissa linjat 170 ja 172 Ravalsin, Gesterbyn ja Masalan kautta. 172 tulee Upinniemestä Kantvikin kautta. Omasta mielestä Keskustasta voisi olla päiväsaikaankin suorempi yhteys Espooseen 51-tietä pitkin. Eli linja 170 voisi kulkea 30 min välein ja 172 (mielellään sitten jollain muulla linjanumerolla) menisi tunnin välein Upinniemi - Matkakeskus - Ravals - Gesterby - tie 51 - Espoo.

Kirkkonummi - Veikkola -akselilla linjoja on ymmärrettävästi suoristettu ja selkeytetty nykyisestä sekamelskasta, mutta riittääkö suunnitelman mukainen linjasto kattamaan kaikki nykyiset koulumatkatarpeet kun suunnitelmassa on vieläpä pyritty siihen, että nykyiset varsinaisen joukkoliikenteen ulkopuolella olevat pikkubussikuljetuksetkin saataisiin karsittua pois. Esimerkiksi Evitskogintie välillä Lapinkyläntie - Solvikintie on pelkästään koululaislinjan 24 (Veikkola - Evitskog - Kauhala) varassa eikä sieltä pääse oikein järkevästi Kirkkonummen Keskustaan. Kyseisellä tieosuudella on kuitenkin alueeseen nähden paljon asutusta mukaanlukien Lapinkylän kylä.

Olisikin ehkä paikallaan vaihtaa linjojen 22 ja 23 reitit päittäin Lapinkylästä etelään. Silloin linja 24 voitaisiin laittaa vaikka kulkemaan Kylmälästä suoraan Lapinkylään, Kauhalaan ja palvelemaan edelleen bussittomia osuuksia Aavarannasta Volsiin. Volsista se voisi jatkaa sitten linjana 21 Masalaan.
 
Miksi suorempi yhteys espooseen? Nykyisinkin aika lailla 30-50% päivämatkustajista menee tai tulee heikkilä-masala akselille. Jos se suorempi auto on n.10 min nopeempi niin ei sillä nyt hirveesti hurrata(varsinkin kun joko se jatkoyhteys meni jo tai sitä joutuu joka tapauksessa odottamaan). Varsinkaan jos sillä kuskataan päiväsaikaan n.10 henkeä kerrallaan, sen takia x:ää ei päivällä ajella, viisaampi olisi joitain pikavuoroja esim.hangosta ajattaa k-nummen kautta. Viisaampi ratkaisu upinniemi-ravals ja k-nummi-hki välille olisi että upinniemi-keskusta ja ravals-keskusta ajettaisiin pienemmillä autoilla(max 32-paikkaisilla) ja k-nummi - hki ajettaisiin täyskokoisilla busseilla(pehmein penkein).

Lapinkylä-evitskog suuntaan pitäisi järjestää ennemminkin palvelulinja pienemmällä autolla, nykyisin ei kovin montaa ihmistä kouluvuoroilla kulje, koululaisten lisäksi. Koululaiset tilausajoihin tai normibussilla normivuorot ja palvelulinjat lisäksi. Evitskogin suunnassa tulee aina ongelmaksi se, että ei kaikkialla voi käydä bussilla ja ei ole järkeäkään, nimim.siellä asuva. Jos palvelulinjakin kiertelisi sivuteitä niin olisi kuskista lähtien kaikilla pissahätä ennenkuin päästäis perille. Maaseudun ongelmat on aina erilaisia kuin kaupungissa, ei kukaan viitti viittä kilsaa kävellä bussille, ennemmin mennään omalla autolla.

Hsl:n pitäisi nyt kuunnella paikallisia, kuskeja ja matkustajiakin ja miettiä linjastoa ihan eri ajatusmaailmalla kuin kaupungeissa(kaupungissa jatkoyhteyksiä tulee ja menee, täällä ei voi niin tehdä). Kirkkonummi on todella hajanainen ja ihan sama mitä on rakennettu niin joukkoliikennettä ei ole ajateltu. Nykyinen systeemi joka on erikoislaatuinen toimii, aika pieni on prosentti joka jää kyydistä, jos vertaisi esim. helsinkiin taikka vaikka vaan espooseen.

Pahin noissa suunnitelmissa on tuo länsimetron kanssa tuleva ajatusmaailma, mikäli matinkylään asti vain ajetaan linjoja, ihan varmasti tulee bussimatkustajat siirtymään autoihin. Kuka viittii useammassa paikassa tehdä vaihtoja, kun nyt voit aamullakin päästä yhdellä bussilla mm. lauttasaareen? tai kun westendin asialla voit vaihtaa mm.550:n lennosta, eikä ensin mennä matinkylään, metrolla jonnekin ja sitten bussilla....
 
Kirkkonummen asukkaat ovat vielä jonkin aikaa Wikströmin kanssa tehdyn pitkän U-liikennöintisopimuksen vuoksi, jonka vuoksi HSL ei voi suunnitella seudun liikennettä ennen sopimuksen loppumista. U-linjoillahan periaate on se, että liikennöitsijälle maksetaan per nousu, ja liikennöitsijä hoitaa liikenteen itsenäisesti sen mukaan, kun katsoo tarpeelliseksi.

Sen vuoksi liikennettä ei myöskään laajenneta ennenkuin HSL pääsee suunnittelemaan. Vantaalla ja Espoossa hoidetaan liikennettä Sepänkylän, Veklahden ja varisnkin Masalantien Masalan keskustasta pohjoiseen uslottuvien osien kaltaisilla paikoilla varsin hyvin, Kirkkonummella siitä ei ole toivoa, kun Pohjolan liikenne pitää kaikkiennäiden palvelua kannattamattomana, jota se toki saattaa ollakin.

Minua kuitenkin kiinnostaa se, miten tähän päädyttiin. Miksi kädet sidottiin Wikströmin kanssa niin pitkäksi aikaa, vaikka oli tiedossa, että muutos oli tulossa?

Oma käsitykseni on se, että Wikströmille haluttiin antaa joululahja. Muuten sillä ei olisi ollut mitä myydä Pohjolan liikenteelle. Samalla luultavasti haluttiin myös asettaa kunnan tulevat päättäjät tapahtuneen eteen, eli estää heitä suostumasta palvelun parantamiseen, koska se olisi merkinnyt myös lisääntyviä korvauksia liikenteen hoitamisesta. Luultavasti takana oli myös kielipoliittisia syitä. Parempi joukkoliikenne houkuttelisi kuntaan lisää suomenkielisiä, vieläpä ehkä pienituloisempia muuttajia kuin muuten.

Olisin hyvin kiinnostunut kuulemaan, josko asiasta on jollakulla oikein tietoakin. Jos edellisessä on virheitä, niitäkin sopii oikoa.
 
Kirkkonummen asukkaat ovat vielä jonkin aikaa Wikströmin kanssa tehdyn pitkän U-liikennöintisopimuksen vuoksi, jonka vuoksi HSL ei voi suunnitella seudun liikennettä ennen sopimuksen loppumista. -- Minua kuitenkin kiinnostaa se, miten tähän päädyttiin. Miksi kädet sidottiin Wikströmin kanssa niin pitkäksi aikaa, vaikka oli tiedossa, että muutos oli tulossa?

Olet sekoittanut kaksi eri sopimusta: linjaliikenneluvan ja U-liikennesopimuksen.

Liikenteen suunnittelua ei rajoita U-liikennesopimus vaan Suomen linjaliikennelupasysteemi, jossa Wikströmillä (siis nykyisin Pohjolan liikenteellä) on yksinoikeus reittien liikennöintiin. Se ei ole riippuvainen HSL:n päätöksenteosta, vaan linjaliikenneluvat myönsi valtio lääninhallitusten kautta. Se oli myös ainoa lakisääteinen tapa ylipäätään ajaa matkustajaliikennettä HSL-alueen ulkopuolella. HSL-alueen laajentuessa linjaliikenneluvat eivät automaattisesti purkaudu.

Linjaliikennelupia ei enää voi myöntää, mutta siirtymäkausi on erittäin pitkä. Wikströmin ainoa myyntiarvo oli juuri linjaliikenneluvissa, jotka sille oli lääninhallitus myöntänyt kauan sitten. Ei HSL eikä YTV voi vaikuttaa niiden voimassaoloon ja irtisanomisiin.

U-liikennesopimus taas on vain HSL:n ja liikennöitsijän sopimus lippujen kelpoisuudesta. Se ei oikeuta eikä velvoita HSL:ää itse liikenteen hoidon suhteen mitenkään. U-liikenne alkoi vasta välittömästi sen jälkeen kun PL oli Wikströmin ostanut. Wikström ei siihen halunnut.

U-liikennesopimusten irtisanomisaika on 3 kuukautta, eli niillä ei ole käytännössä mitään myyntiarvoa, ja kuka tahansa pääkaupunkiseudun vakiovuoroliikennöitsijä voi varmasti halutessaan liittyä U-liikennesopimukseen.
 
Sen vuoksi liikennettä ei myöskään laajenneta ennenkuin HSL pääsee suunnittelemaan. Vantaalla ja Espoossa hoidetaan liikennettä Sepänkylän, Veklahden ja varisnkin Masalantien Masalan keskustasta pohjoiseen uslottuvien osien kaltaisilla paikoilla varsin hyvin, Kirkkonummella siitä ei ole toivoa, kun Pohjolan liikenne pitää kaikkiennäiden palvelua kannattamattomana, jota se toki saattaa ollakin.

Niinhän se onkin, kesäisin veklahti-oitmäki-lapinkylä-evitskog-veikkola on lähes täysin tyhjä vuoro, kouluaikana on vain koululaisia ja hajanaisia matkustajia. Ei mikään itsestään kannattava joukkoliikenne voi perustua siihen että palvellaan yhtä tai kahta ihmistä, ensin pitää olla kysyntä että voidaan luoda tarjontaa, pätee kaikkeen liiketoimintaan. Voihan hsl-aikana järjestää vaikka viiden minuutin välein vuoroja veklahteen, niin pitkään kuin joku maksaa liikennöitsijälle penkkien tuulettelusta :lol: Vuoroja on lopeteltu pitkään näiltä alueilta, ainoastaan siitä syystä ettei ole matkustajia, jo wikströmin aikanakin.
 
Takaisin
Ylös