Totta puhut, 65A ja 66A pystyi luottamaan kun niillä oli oma väylä ydinkeskustassa. Kaivokadun ruuhkatkin kesti, kun Kampissa matka meni sujuvasti. En tajua, miksei bussiterminaalia olisi voinut tehdä siten, että läpiajo olisi ollut mahdollista. Nykymuodossaan 65A ja 66A eivät hyödytä ketään. Voitaisiin laittaa 65 ja 66 päättymään Rautatientorille, sitten Espoon terminaalista lähtisi joku tiheän vuorovälin linja Lauttasaareen nopean bussikaistan kautta, tämä ajaisi Itämerenkatua. Linjan 20 voisi siirtää lähtemään Rautatieaseman nurkilta parempien vaihtoyhteyksien tarjoamiseksi. Tämä remontti auttaisi jo paljon Lauttasaarta.
Yöbussissa on tunnelmaa
Kannattaisi vaikka "googlata" hakusanoilla helsinki maanalainen kaavoitus. Pelkistetysti kyse on rahasta eli maanalainen rakentaminen on erittäin kallista.
Jos nämä eivät ketään hyödytä, niin miksiköhän kyseiset linjat ovat silti jatkuvasti erittäin suosittuja?
Viimeisin muokkaaja karihoo; 30.05.2007 kello 21:16.
Talvimaisemia Urho Kekkosen kansallispuistosta
Kun parempaakaan ei ole tarjolla, matkustajien on pitänyt sopeutua reitin hidastamiseen. Linjojen myöhästelyä on yritetty ruuhka-aikana paikata tiheällä vuorovälillä, mutta tämähän toimii vain keskustan suuntaan, Pakilan ja Veräjämäen suuntiin viivästely tuntuu, kun odottaa bussia Mäkelänkadulla ja se samaan aikaan jumittaa jossain Kampin ruuhkissa.
Yöbussissa on tunnelmaa
Noh, paljonkos niitä matkustajia sitten 3.6 46t:llä liikkui?![]()
Tyhmä ei se joka myy, vaan se joka ostaa.
Näin on tehty ainakin Saksan Rostockissa. Joitain pyhäpäivien sunnuntaivuoroja ajetaan niin, että matkustajan täytyy soittaa muistaakseni noin 30 min ennen vuoron lähtöaikaa paikallisen liikennelaitoksen (RSAG) palvelunumeroon ja ilmoittaa kulkemisestaan. Näin tein minäkin muutama vuosi sitten kun olin menossa Rostockin keskustasta satamaan (ja edelleen Finnjetillä Helsinkiin). Hyppäsin siis päärautatieasemalta raitiovaunun kyytiin, joka vei minut Dierkower Kreuzin terminaaliin, jossa minun oli määrä vaihtaa satamaan vievään bussilinjaan. Lähtölaiturissa oli tosiaan M-B odottamassa, mutta ei mikään O405N tai Citaro vaan E-sarjan taksi-Mersu! Olin vieläpä ainoa matkustaja ja perillä satamassa minun piti sitten kuitata joku lappunen, jotta taksiautoilija sai veloitettua kulut liikennelaitokselta. Tämä järjestely tuli todennäköisesti kuitenkin halvemmaksi kuin kaksiakselisen bussin ajattaminen koko päivän.
We komen aan in Erps-Kwerps.
Myös Keravan sisäisessä liikenteessä osa hiljaisten aikojen vuoroista linjalla 8 ajetaan taksilla (aiemmin taksivuoroja oli myös linjalla 5). Keskustassa riittää, että ilmestyy aikatauluun merkittyyn lähtöaikaan mennessä taksiasemalle, muiden pysäkkien osalta tilaus tulee tehdä puhelimitse viimeistään puoli tuntia ennen lähtöaikaa.
Keski-Uudellamaalla aikataulunmukaista joukkoliikennettä täydennetään myös Sampo-kutsujoukkoliikenteellä.
Samoin tehdään Helsinki-Vantaan ja idän suunnan kaukoliikenteen välisessä työttöliikenteessä Helsinki-Vantaan ja Itäsalmen vaihtopaikan välillä. Lentoasemalta katsotaan, tuleeko ketään kyytiin, jos ei tule niin vuoroa ei ajeta. Jos haluaa reitin ainoalta välipysäkiltä (Tikkurila th, Kehä III) kyytiin, pitää kyyti tilata ennen vuoron lähtöä lentoasemalta, jotta vuoro tiedetään ajaa.
Yöbussissa on tunnelmaa
Aikatuluihin katsoen U177, se ei palvele ketään! Muuten hitain ja "Espoo sightseeing" linja on E18, Kauklahdesta Tapiolaan kestää 45-55 min. Mutta ehkäpä tätä aihetta pitäisi miettiä palvelun kannalta.
Huonoin palvelu on Vantaan Vikkulassa (Länsisalmi) eli se Vantaan kolmio joka ulottuu merelle. Aluella on noin 20 omkatoitaloa, ja vierestä kulkee Provoontietä km-taksan mukaisia busseja jopa 5 min välein ruuhka-aikana. Mutta koko YTV:n aikana, eli 20 vuoteen alueen asukkaat eivät ole voineet koskaan käyttää Vantaalaisina edes YTV -lippuja!
Toinen löytyy omalta seudultani, täältä menee E61 arkisin junalle kl 6-18 ruuhka-aikana 30 min, muuten 120 min välein. Ainoa suora yhteys Helsinkiin on vajaan kilometrin päässä 165V ja 166V, arkisin 9 kertaa vuorokaudessa, la-su ainonana yhteytenä 6 kertaa vuorokaudessa. Samalla etäisyydellä myös tuo omituisen aikataulun omaava U177. Juna tietysti kulkisi, mutta kantamusten kanssa ei okein viitsi kävellä 2,5 km suuntaansa, ellei ole aivan pakko. Niinpä lähes jokaisessa taloudessa onkin 2 henkilö-autoa!
H.P. von Knorring
- Joukkoliikennettä maassa, merellä ja ilmassa -
http://www.linja-auto.net/ (rakenteilla)
http://www.aikataulut.net/ (rakenteilla)
Itse asiassa vuoteen 1989 asti tuonne pääsi muutaman kerran päivässä arkisin seutulinjalla 742 Helsinki - Myrbacka (ts. Rautatientorilta Itäkeskuksen kautta Östersundomiin, josta Sotungintietä Sotunkiin. Päätepysäkki taisi olla Nybyggetintien päässä, jonne sittemmin pääsi parin vuoden ajan linjalla 515 ja vuodesta 1991 alkaen pikkubussilinjalla 3.
Linjaa 17 äänestän minäkin. Minun vuoksi on typerää että se ei aja Pasilan aseman kautta vaan jättää pasilaan asti kyydissä olevat matkustajat, jotka 99%:sesti ovat menossa asemalle, n 200 m päähän hankalien liikennevalojen taakse, ja jatkaa tyhjänä messukeskukselle pikkukatuja pitkin. Ongelma korjaantunee raitiolinja 9 myötä.
Toinen oikein veret seisauttava bussi on 51 (Hakaniemi-Konala). Pysäkkejä liian tiuhaan, parhaimmillaan 50 m väliein.
t. Rainer